HEI, TONTTU-UKOT HYPPIKÄÄ…

Markettien ja kauppojen krääsäpaljoudesta päätellen joulunaika on käsillä. Ikkunasta katsoessa sitä ei huomaa; taitaa tänä vuonna pukki saapua mönkijällä reen sijaan.

Meille opetetaan jo pienestä pitäen, että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Tämä lienee höpönlöpöä: joulun ajankohta juontuu roomalaisten viettämästä Saturnalia-juhlasta. Juhla oli pyhitetty maanviljelyksen jumalalle Saturnukselle. Kristinuskon yleistyessä vanhoista, PAKANALLISISTA juhlista haluttiin päästä eroon ja Jeesuksen syntymäajankohta lätkäistiin tämän koko vuoden suosituimman juhlan tilalle.


Eipä ihme, että juhlasta haluttiin eroon, sillä Saturnaliaa juhlittiin jopa 5-7 päivää talvipäivänseisauksen ympärillä. Tällöin meno oli hillitöntä: koko yhteiskunta heitti kuperkeikkaa. Orjat saivat vapaiden ihmisten oikeudet ja heidän isäntänsä toimivat palvelijoina. Orjat saivat ryypiskellä, pelata uhkapelejä ja vastustaa isäntiään. Voi vain kuvitella, millaisia orgioita tuolloin on pidetty. Viikon rellestämisen jälkeen saat kaksi viikkoa kestävän darran ja olet yllättäen lihonut 5 kiloa. Hip hip hurraa, Saturnus! Otetaax uusix?

Meni siinä juhliessa paikat vähän remonttiin… HUPS!

Saturnalian lopuksi ihmiset antoivat toisilleen lahjoja (mm. kynttilöitä ja herkkuja), tästä juontunee nykyinen lahjanantoperinne ja kynttilöiden merkitys jouluna.

Myös misteli on roomalaisen ajan peruja, roomalainen historioitsija Plinius kertoi kelttien leikkaavan mistelinoksia sirpeillään. Misteliä pidettiin hedelmällisyyden symbolina ja sen uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä. Kirkkohan tästä ei pitänyt; taas oli kyse PAKANALLISISTA tavoista! 1800-luvulla mistelinoksa oli oiva tapa saada edes yksi suudelma viktoriaanisessa (tiukkapipoisessa) Englannissa, joten tapa on lopulta vakiiintunut joulunajan viettoon.

Idyllistä piirileikkiä kuusen ympärillä.

Kirkko ei pitänyt myöskään 1400-luvulla alkaneesta joulukuusiperinteestä. Talo koristeltiin ikivihreillä kuusenoksilla merkkinä talven pimeyden väistymisestä ja lopulta oksat vaihtuivat kokonaisiksi puiksi. PAKANAT rellestivät jälleen muinaisine uskomuksineen, hyi olkoon! Joulukuusiperinne laajeni Saksasta aina Englannin kuninkaallisiin, jolloin kuusi koki varsinaisen läpimurtonsa jouluun kuuluvana koristeena. 1800-luvulla olikin tapana, että taloon tuotiin kuusi jokaista perheenjäsentä varten; voi sitä neulasten määrää!

Joulupukki perustuu Turkin alueella 300-luvulla jaa. eläneeseen piispa Nikolaokseen. Hänen sanottiin tehneen ihmetekoja ja katoliset julistivatkin hänet myöhemmin pyhimykseksi. Pyhän Nikolaoksen hauta on avattu; alkuperäinen “joulupukki” oli 150 cm pitkä, hintelä mies. Hänen luunsa sijaitsevat nykyään Italiassa kahdessa eri paikassa. Tuollainen pieni, laiha mies kyllä sujahtaisi savupiipusta sisään helpommin kuin nykyinen möhömahapukki… Mutta möhömaha tai ei, se on sitä joulun taikaa!

Onko tällä kamalalla joulupukilla kainalossaan lapsi vai nukke?!

Tonttuihin uskominen oli yleistä jo ennen 1000-lukua. Tämäkin uskomus oli tietenkin… PAKANALLINEN. Kirkko varoitteli, että tontut ovat saatanallisia ja niitä jopa manattiinkin ulos taloista. Kansanväki kuitenkin uskoi vuosisatoja, että kotitonttu pysyi tyytyväisenä, kun sitä lahjottiin oluella, maidolla ja leivonnaisilla. Tässähän on selvästi kyseessä pirullinen, kiristävä alivuokralainen! Hus matkoihisi siitä, hiippalakki hipinkuvatus!

Joulupukin apureiksi tontut siirtyivät vasta 1800-luvulla, tällöin niiden luonnekin muuttui lempeäksi oikullisuuden sijaan. Hiippalakki otti opikseen, kun sai tarpeeksi luudasta persuksiin!

Jenny Nyströmin vanhassa joulukortissa tonttu on varsin leppoisanoloinen hahmo.

Joulusaunan tärkeys suomalaisten joulunvietossa juontuu PAKANALLISESTA kekrijuhlasta eli sadonkorjuun päättymisen juhlasta. Kristinuskon yleistyessä kekrijuhlat hiipuivat pois, mutta monet uskomukset ja tavat siirtyivät joulunviettoon tai uuteen vuoteen. Ennen muinoin uskottiin, että vainajatkin saunovat joulusaunassa ja saunomisen tuli olla hiljaista ja kunnioittavaa. Saunassa tuli käydä aikaisin, jotta vainajat ehtisivät sen jälkeen saunomaan. Sanottiin jopa, että “jos myöhään kylpi, piru tulisi kylvettäjäksi!”

Edellisten tietojen perusteella Akka viettää pakanallista joulua joulukuusineen. Syötän ja juotan kotitontun tainnoksiin ja raahaan hänet saunaan MYÖHÄÄN illalla. Samalla odotan innokkaasti pirun tai aaveiden esilletuloa laulaen otsikon tonttu-ukko-biisiä: “hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää!” Kuinka ihana, positiivinen jouluidylli odottaakaan!

OMITUISIA LAKEJA JA OMIA LAKEJA

Maailma (ja internet) on täynnä omituisia, voimassaolevia lakeja. Joidenkin lakien alkuperä on vuosisatojen takana, toiset lienee säädetty ihan tietyn tapahtuman johdosta.

Esimerkkejä Ameriikasta:

Kaliforniassa ei saa syödä sammakkoa, joka on kuollut hyppykisan aikana.

Älä syö minua, vaikka olenkin vaan pyöräkilpailussa!

Floridassa ravintolanpitäjät eivät saa järjestää kääpiönheittokisoja (tai osallistua niihin).

Kentuckyssä virkamiehet ja asianajajat joutuvat vannomaan valalla, etteivät he ole osallistuneet kaksintaisteluun kuolettavilla aseilla.

Nebraskassa ei voi mennä naimisiin, jos kärsii samaan aikaan sukupuolitaudista.

En todellakaan lähde sun kanssa metsästämään!

Tennesseessä ei saa tappaa tai vahingoittaa albiinohirveä (mikäli sellaisen sattuu kohtaamaan…).

Länsi-Virginiassa ei saa käyttää frettiä metsästyksen apuna.

Esimerkkejä muualta maailmasta:

Englannissa on kiellettyä käsitellä lohta epäilyttävissä olosuhteissa. Lailla viitataan esim. laittomaan maahantuontiin, mutta lain sanamuoto on …epäilyttävä.

En mä käsittele lohia mitenkään epäilyttävissä olosuhteissa!

Englannin aluevesillä pyydystetyt valaat, sammet ja delfiinit kuuluvat vallassaolevalle kuninkaalle/kuningattarelle. Tämä laki on peräisin 700 vuoden takaa.

Meksikossa pyöräilijä ei saa nostaa jalkojaan polkimilta. Laki on astunut voimaan v. 1892 pyöräilijöiden suojelemiseksi.

Sveitsissä ei saa patikoida alasti. Laki tuli voimaan v. 2009, kun eräs saksalainen mies toimi juuri näin Alpeilla… kävellessään piknikillä olleen perheen ohi…

Voi ei, mä unohdin ihan kokonaan pukea vaatteet päälle näissä maisemissa!

Ranskassa on kiellettyä avioitua kuolleen kanssa.

Samoalla on kiellettyä unohtaa vaimon syntymäpäivä.

Australiassa miehet saavat pukeutua naisten mekkoon, kunhan mekko ei ole olkaimeton.

Olisi mukavaa, jos Suomessa saisi säätää omaan kotiinsa vaikkapa… 5 omaa lakia. Pyyntö ei ole kohtuuton; tässä olisikin jollekulle kansanedustajaksi pyrkivälle hyvä vinkki vaalitaistoon! “Laitetaan työttömyys ja vanhustenhoito kuntoon! Ai niin, sit saatte lisäksi säätää ihan omat lait kotiinne! Peräti 5 omaa lakipykälää!”

Meikäläisen lakipykälät kuuluisivat seuraavanlaisesti:

1. Jos astut pyytämättä tontilleni, olet minun omaisuuttani. Voin laittaa sinut vaikka pihatöihin, jos niin haluan.

2. Sisään astuessa on emännälle aina puhuttava kunnioittavaan äänensävyyn. Tähän tyyliin: “Sinä se vaan nuorrut päivä päivältä!” tai “Ai että, oot kivasti tuonut luontoa sisälle näiden matolla olevien neulasten muodossa!”

3. Meikäläisen torpassa akka on aina oikeassa. Vaikka akka ei sanoisi mitään, akka on silti oikeassa. Akan hiljaisuus merkitsee, että kyseessä oleva keskustelunaihe ei ole puhumisen arvoinen.

4. Lehtiä tai sähköyhtiön vaihtoa ei saa kaupitella puhelimitse päivisin klo 6 – 22 välisenä aikana. Yöllä saa soittaa, tällöin puhelin on äänetön.

5. Saapuessasi kutsuttuna illalliselle tuot ruokatarvikkeet mukanasi. Ja valmistat sen ruoan ja toimit tarjoilijana. Ja siivoat tämän jälkeen jälkesi. Tarjoillessasi et käytä Iittalan Essence-laseja, rikot ne kuitenkin tiskatessasi.

Akan keittiö on pidettävä siistinä, kun valmistat illallista!

Ääh… niitä saikin säätää vain viisi!!

Ihan typerä homma, mä tarvin ainakin 10 omaa lakia! Nyt meni ihan maku koko eduskuntavaaleista; pitäkää tunkkinne. Äänestän sitä, joka lupaa ne 10 omaa lakipykälää! (Tämä ei koske kuitenkaan Paavo Väyrystä…)