KAKSIPYÖRÄISTEN HISTORIASTA

Mitä enemmän on sateisia päiviä, sitä enemmän Akan nurkilla vallitsee fengshui-hiljaisuus. Tai zen-hiljaisuus, miten sitä nyt haluaa kutsua.

Tällöin ei nimittäin kuulu jatkuvaa mopojen pärinää! Tämä aiheuttaa leppoisan hiljaisuuden rikkoutumisen, siitä voi kuka tahansa (Akka) hermostua ja tällöin tunnetusti kenen tahansa (Akan) äänenvoimakkuus nousee. Olikin selvitettävä, keitä henkilöitä tästä ihanasta ilmiöstä saa tuomitsevasti syyttää!

Jos tällainen tulee Akan kulmille, Akka alkaa leikkiä vanteenpyöritystä kepillä!

Olipa yllättävää havaita, että 1. moottoripyörä kulkikin höyryllä: pariisilainen Michaux et Cie-yritys valmisti alkujaan polkupyöriä, mutta v. 1867 pyöriin saatiin mukaan höyrykone. Äijille tulikin kiire hakea keksinnölleen patentti, sillä muutama muukin yritteliäs keksijä kehitti itsenäisesti samankaltaista menopeliä samoihin aikoihin. Taisi olla kaikilla vauhdin hurmaa rinnassa!

Joka tapauksessa: Akka syyttää teitä sydämensä pohjasta; Michaux et Cie, kotirauhan rikkomisesta (vain 150 v myöhässä)!

Motskari v. 1915.

Bensiinimoottorilla toimivan kulkuneuvon kehittivät Daimler&Maybach v. 1885, tämä vempele kulki huimat 11 km/h.

Suomen varhaisin moottoripyörämainos löytyy vuodelta 1895; ilmoituksen mukaan kaupan oli “Moottori-velosipeedeja, käyttövoimana benzinikaasu”. Että ihan benzini, ja velosipeedi, antakaa mun kaikki kestää!!

1900-luvun puolelle tultaessa monet eri yritykset valmistivat pyöriä jo useita kymmeniä tuhansia kappaleita/vuosi. Tässä vaiheessa perustettiin mm. Indian, Harley-Davidson ja Triumph. Tietenkin oltiin päästy jo kilpailemaankin erinäisissä kisoissa! Jo 1920-luvun puolelle tultaessa vauhdin kehitys olikin ollut nopeaa; tuolloin saavutettiin jo yli 160 km/h -nopeuksia.

Moottoripyörä vm. 1931.

Sota-aikoina monet moottoripyörävalmistajat valjastettiin sotatarviketuotantoon, kuinka yllättävää…! 1. maailmansotaan kehitettiin jopa moottoripyöräambulansseja.

2-paikkainen ambulanssimotskari.

2. maailmansodassa pyöriä muutettiin tankeiksi.

Kattengrad-tankki.
Moottoripyöräpoliisit mittaavat, että pyörään kiinnitetty keppi estää kuljettajan loukkaantumisen. Tien yli saattoi olla viritetty naru, joka suisti kuljettajan pyörän selästä. V. 1944.
Moottoripyörämainos v. 1948.

1950-luvulla maailman suurin valmistaja oli Honda, 1960-luvulla mukaan liittyivät japanilaiset Suzuki, Kawasaki ja Yamaha (Yamaha valmisti alunperin pianoja!). Suomen legendaariset pappa-Tunturit ilmestyivät myös katukuvaan. Sotien jälkeen perustettiin myös ensimmäiset moottoripyöräkerhot.

Nykypäivänä nämä japanilaiset ovat edelleen myydyimpiä moottoripyörämerkkejä, unohtamatta toki Harley-Davidsonia, Ducatia ja BMW:ta. Nykypäivän huippunopeus on jo yli 600 km/h (ennätyksissä mitattuina).

Vanha Harley-Davidson.

Siihen nopeuteen päristelevät mopojätkät eivät onneksi pääse, vaikka kuinka yrittäisivät viritellä vempeleitään! Sehän niitä mahtaakin harmittaa! Toisaalta: jos pääsisivät, olisi maailmassa hyvin, hyvin monta mopojätkää vähemmän eli kyllä niillä nopeuksilla pitää olla jotain rajaa ihan syystäkin!

Akka osti kesällä faijalleen paidan, jossa lukee:” Ei riemulla rajaa, kun mopolla ajaa” (pappa-Tunturilla). Näiden poikien pitäisi oppia ihan samanlainen meininki.

Mikäli Akan nurkilla kruisailtaisiin sellaisia 300-400 km/h -nopeuksia, olisi jatkuvan pärinän sijasta kuultavissa ääniä kuten “VRRROOOOOMMM; TSUDUMMMMM, KABOOOOMMM, DOJOINNNNG” ja näiden jälkeen PII-PAA PII-PAA.

Akan on siis vain laitettava kuulokkeet korvilleen ja oltava valittamatta jatkuvaa pientä pärinää kuunnellessaan.

Sitten kaikki onkin taas ihan zen… tai kiviä päällekkäin… tai Michelin-ukko…!

Muutamia muita faktoja moottoripyöriin liittyen:

  • Varastetuista moottoripyöristä noin 30% löydetään, autoista noin 60%.
  • Kallein moottoripyörärotsi on Givenchy-muotitalon malli, hinnaltaan noin 9000 dollaria.
  • Maailman pisin moottoripyörä on 26,29 metriä (Guinness World Records).
  • Lontoossa on lailla kiellettyä “puuhastella” parkissa olevan moottoripyörän päällä. Jep, ihan mukava julkinen paikka alkaa hommiin!
  • Thaimaassa on kiellettyä ajaa moottoripyörällä tunneleissa tai silloilla. Tätä kieltoa ei millään tavalla valvota. Mitä järkeä?!
  • Joissakin Intian osissa vain kuljettajilta vaaditaan kypäränkäyttöä, matkustaja saa pärjätä miten parhaaksi näkee.
  • Sydneyssä, Australiassa saa 425 dollarin sakot, jos joutuu moottoripyöräonnettomuuteen. Syynä on huolimattomuus liikenteessä.
Pappa-Tunturi vm. 1972/Wikimedia Commons. Terveisiä faijalle, sun versio on vanhempi!

NYKYAIKAAN VAIKUTTANEITA TIEDENAISIA

Tiedenaisista ensimmäisenä tulee mieleen tietenkin Marie Curie. Ihan perustaviksen tiedot hänestä ovat valitettavan puutteelliset: “Hömm, jonkun alkuaineen se löysi, voitti ainakin Nobelin. Sit se kuoli siihen radioaktiivisuuteen, kun siitä ei tiedetty mitään!”

Itse asiassa Marie Curie (s. 1867) miehensä Pierren kansssa löysi kaksi uutta alkuainetta; poloniumin ja radiumin. Nobelpalkintoja hän sai kaksi, toisen kemiasta ja toisen fysiikasta. Marie edisti myös lääketiedettä, hän mm. kehitti siirrettäviä röntgenlaitteita 1. maailmansodan sotilaiden hoitoon.

Itse muistelin jopa, että miehensä Pierrekin olisi kuollut radioaktiivisuuteen, mutta äijäparka joutuikin hevosvankkureiden yliajamaksi v. 1906.

Marie nimitettiin Sorbonnen yliopiston 1. naisprofessoriksi v. 1908. Marie kuoli aplastiseen anemiaan v. 1934, hänen tyttärensä Irene sai myöhemmin miehensä kanssa Nobelin palkinnon radioaktiivisuuden jatkotutkimuksista.

Curien perhepotretti.

Ihan normiperheeltä vaikuttaa: vedetään nyt sitten useampia Nobeleita, kun sille tielle ollaan lähdetty!

Toisena naisena mieleen tulee Florence Nightingale: sairaanhoidon merkittävä edistäjä 1800-luvulla. Jopa meikäläinen muisti, että Krimin sodassa hän edisti sotilaiden hyvinvointia monin tavoin.

Florence Nightingale.

Florence (s.1820) syntyi hyvätuloiseen perheeseen ja halusi opiskella matematiikkaa. Tätä ei perhe hyväksynyt, sitä ei pidetty sopivana naiselle. Päädyttyään hoitoalalle perhe vastusti tätäkin, sairaanhoitajia pidettiin ammattitaidottomina, karkeina ja juoppoina. Useiden sairaalaharjoittelujen jälkeen perhekin lopulta taipui ja Krimin sodan puhjettua v.1854 Florence lähti Turkkiin johtamaan sairaanhoitoryhmää. Täällä hän kehitti myös diagrammeja sotilaiden kuolleisuudesta eli kehitti täten tilastotiedettäkin.

Sodan jälkeen Florence vaikutti sairaanhoidon kehitykseen ja hoitotyön arvostukseen ympäri maailmaa kuolemaansa asti v. 1910. Florence ei mennyt koskaan naimisiin (Jumala ei halunnut hänen avioituvan) eli hän keskittyi perheen sijasta hoitotyöhön.

Ensimmäinen uraohjus? Lienee parempi määritellä, että hänellä todellakin oli hoitotyössä “kutsumusammatti”.

Kolmas henkilö onkin perusmaatiaiselle tuntemattomampi tapaus: Ada Lovelace. AI KUKA?

Ada Lovelacea (s. 1815) kutsutaan merkittäväksi tietokoneohjelmoinnin kehittäjäksi. Ada (Lovelacen kreivitär) kehittyi taitavaksi matemaatikoksi ja hän mm. tutki lentävien laitteiden kehittämisen mahdollisuuksia. Hänen merkittävin työnsä oli kuitenkin kehittää konetta, joka laskisi, käsittelisi ja tallentaisi loputtomasti tehtäviä, eli puhutaan tietojenkäsittelytieteestä 1800-luvulla.

Augusta Ada King, Lovelacen kreivitär.

Ada julkaisi kattavan tutkimuksensa, joka perustui reikäkorttitekniikkaan (vanhin tunnettu tietojenkäsittelymetodi). Tähän tutkimukseen sisältyy sanoja kuten “koodi-algoritmi-aliohjelma-iterointi”, joihin meikäläinen ei puutu sen enempää. Puhutaan kuitenkin maailman ensimmäisestä tietokoneohjelmoijasta eli hänen merkityksensä on ollut suuri nykypäivän tietojenkäsittelylle.

Ada sairasteli paljon koko elämänsä ajan ja kuoli kolmen lapsen jälkeen vain 36-vuotiaana kohtusyöpään v. 1852. Maailma taisi tässä tapauksessa menettää erittäin tärkeän tiedenaisen turhan aikaisin.

Näistä kolmesta naisesta on hankalaa tehdä vertailua:

kuka olisi nykynaisille merkittävin tieteen ja naisten tekemän tutkimustyön edistäjä?


Tässä muutamia havaintoja vertailukohdista näiden naisten osalta:

  • Marie Curie ei ollut varakas, toisin kuin kuin Florence ja Ada, joten Marie ja hänen perheensä joutuivat puurtamaan enemmän saadakseen edes koulutusta Marielle.
  • Florencella (lopulta) ja Adalla oli mahdollisuus perheidensä rahallisen tuen kautta opiskella ja matkustaa.
  • Toisaalta Ada oli jatkuvasti sairas, mutta onnistui jatkamaan tutkimuksiaan sairaudesta ja lapsista huolimatta varhaiseen kuolemaansa asti.
  • Florence kuoli naimattomana vasta 90-vuotiaana.
  • Marie joutui koko elämänsä puolustamaan itseään tieteentekijänä, koska hän oli nainen aviomiehensä “assistenttina”.

Ei, ei, ei… tämä on mahdoton tehtävä ratkaista…!

Tässä kohtaa pitää varmaan todeta:

Kukaan ei istu koneella! Ikinä!

Ilman sairaanhoidon kehitystä osa meistä nykypäivän naisista ei olisi täällä ollenkaan… käyttämässä internetiä. Sairaanhoitoa kehitteli sekä Florence että Marie, tietotekniikkaa Ada…

Tämä kysymys on alunperinkin järjetön; kuka tällaisia kyselee? En minä ainakaan kysynyt mitään!! (terveenä, käyttämässä internetiä).