MENNYTTÄ AIKAA HAIKAILEMASSA… NO EI TODELLAKAAN!

“Ennen oli asiat paljon paremmin”. Tätä lausetta pidetään tunnusomaisena vanhusväestölle, mutta nykyaikana yhä useampi meistä muistakin tuntuu ajattelevan näin. Ei kannattaisi, se on nimittäin ihan p**kapuhetta. Riippumatta siitä, miten kauas ajassa mennään taaksepäin, asiat olivat ihan persiillään tavalla tai toisella!

Aloitetaanpa vaikka 1100-1200-luvuilla rakennetuista jykevistä kivilinnoista: heti tulee mieleen idyllinen kuva, jossa tötteröhattuinen, viehkeä prinsessa esittelee sulokkuuttaan linnan parvekkeella. Samalla mandoliinia rimputteleva uljas nuorukainen yrittää serenadillaan vangita neidon sydämen. VÄÄRIN.

Esimerkkinä nyt mainittakoon, että linnojen toilettitilat olivat ulokkeina linnan seinämissä, täten kaikki tuotokset putosivat istuinosan lattian reiästä suoraan vallihautaan. Onnekasta oli, jos alapuolella virtasi joki, joka kuljetti juoksevaa, puhdasta vettä nykypäivän viemärien tapaan. Keinotekoisesti kaivettu vallihauta oli varsinainen bakteeripesä, eli ulkoisia hyökkäyksiä se torjui kyllä tehokkaasti. P**kaliemeen pudonneet hyökkääjät olivat tuhoontuomittuja. Täten idyllinen kuva hehkeästä prinsessasta karisee välittömästi. Uudessa mielikuvassa prinsessa huutaa uljaalle nuorukaiselle: “Voisitko lähtee hel***tiin rimputtelemaan, mun täytyy käydä tyhjennyksellä ja oot ikävästi siinä ihan lähistöllä!”

Varoitus alapuolella oleville!!

Tunnetuin ruttoepidemia riehui Euroopassa 1300-luvulla. Tosiasiassa ruttobakteeria on havaittu jo 7000 vuoden takaa. Suurimmat pandemiat olivat vuosina 542-767, 1346-1353 (jatkuen jopa 1700-luvulle asti) sekä 1800-luvulla Kiinan ja Intian epidemia. On arvioitu, että ruttoon kuoli n. 75-200 miljoonaa ihmistä kuolleisuusprosentin ollessa 50-100%. “Menes nyt, viikatemies, helkkariin siitä vähäksi aikaa! Ruokin nämä siat ensin, jos sopii!”

Idyllinen perhekuva v. 1532.

1695-1697 pohjoisessa Euroopassa koettiin katovuodet, jonka seurauksena jopa kolmannes Suomenkin väestöstä menehtyi nälänhätään ja kulkutauteihin. Ilmaston kylmenemisen syyksi on esitetty useita peräkkäisiä tulivuorenpurkauksia. Useamman vuoden satomenetysten jälkeen ravintoa ei todellakaan ollut ja kannibalismiakin esiintyi. Tähän ei ole mitään sanomista, kun marketin halutuin tuote on vessapaperi.

Nykyisten matkustusrajoitusten valossa on hyvä muistaa, että ennen rautateitä, autoja ja lentokoneita matkaa taitettiin maitse aina hevosilla. Eli lyhyellekään matkalle ei lähdetty kevein elkein eikä muutaman päivän takia. Hevosen keskivertopäivämatka on noin 50 kilometriä kävelyvauhdissa. Helsinki-Tampere- reissu olisi siis vaatinut noin 3-4 päivää, jos mukaan luetaan hevosten vaihdot/lepotauot ja yöpymiset.

Tampereelle menossa, ihan (parin viikon) viikonloppureissulle…

Helsinki-Turku- reissulle olisi kannattanut lähteä laivalla; laivojen päivämatka saattoi olla jopa yli 200 km/päivä (1500-1800-luvuilla). Laivamatka Euroopasta Amerikkaan saattoi kestää 6-14 viikkoa, lähtöpisteestä ja säästä riippuen. “Lährenpä tästä katsomaan Erkki-veljeä Ameriikkaan, odottele nyt 3 kuukautta että saat postia, oonko päässy perille!!”

Tul’ Turkku! “Pääset Turkuun laival sem pare vaa mut Tampereel et pääse. ” (Turkunaattorin käännös)

1900-luvulle asti Suomen pääelinkeino oli maatalous, 90% väestöstä sai siitä elantonsa. Mikäli olit oikein onnekas, saatoit päästä jonkun käsityöläisen oppipojaksi kaupunkiin tai piiaksi yläluokkaiseen perheeseen. Tuolloin ei ollut epäselvyyttä, mitä kunkin ammattinimikkeen edustaja teki, kuten nykyään. “Mä oon niinku tämän kaskenpolton Environment Manager ja System Specialist! Välillä mä oon teurastuksessa Professional Developer!”

Merkittävät rokotteet kehitettiin 1700-1800-lukujen vaihteessa isorokkoa, pernaruttoa ja vesikauhua vastaan. Penisilliiniä alettiin käyttää vasta 1940-luvulla bakteeriperäisiin sairauksiin. Samaan aikaan kehitettiin lääke lavantautiin ja tuberkuloosiin. Ennen näitä kehitysaskeleita ihminen oli siis ihan minkä tahansa taudin vietävissä, koska tahansa. Tai minkä tahansa onnettomuuden, jonka seurauksena oli tulehdus. Karua meininkiä: “Alahan, vaimo, leipomaan ens viikon hautajaisiin. Vedin just kirveellä polveen.”

Jokaiseen vaivaan tehoavia, moderneja lääkkeitä oikeanmukaisesti säilytettyinä.

Tämän katsauksen myötä useiden vuosisatojen ajan oli siis ihan sama, koska synnyit; mahku menehtyä äkillisesti oli lähestulkoon aina läsnä. Että miksi tässä mitään entisiä, parempia aikoja haikailisi; puhumattakaan 1900-luvun useista sodista…

Uudemmalta ajalta esimerkkinä kannattanee mainita puhelinluettelot, taksikuskit-jotka-katsoivat-puhelinluettelon-karttoja sekä tietosanakirjat. Ei, nämä eivät todellakaan olleet parempia kuin nykyiset kännykät, GPS:t ja Googlet.

Hirvittävä vanha härpäke, jossa oli hirvittävä ääni. PRRRRIINGGGG!

Jos joku olisi Akalle kertonut 80-luvulla, millaista elämä 2020-luvulla on, Akka olisi kommentoinut: “Älä nyt ju**lauta ala tollasta p**kaa selittämään!” Akka olisi jopa saattanut heittää moista sadunkertojaa tietosanakirjalla. Tai puhelinluettelolla.

Pysy vaan housuissas, boltsi!

Tästä vuodesta puuttuu enää massiivinen auringonpurkaus, joka sotkee kaikki sähkölaitteet. Onneksi auringon 11-vuotinen sykli on nyt hyvin rauhallinen eli suurta purkausta ei ole odotettavissa.

Muutoin Akka pakkaisikin kassiinsa puhelinluettelon ja muuttaisi Marsiin. Puhelinluettelo lähtisi messiin ihan sen takia, että sen voisi paiskata avaruuteen. Siinä voisi alienit sitten ihmetellä, että minkälaista tärkeätä viestiä ihmiskunta heille lähettää. Hah haa!

“Mitä hel**ttiä ne on taas jättäneet tänne leijumaan…!!!”

TEKSTIVIESTEJÄ RIIMUILLA

Törmäsinpä hauskaan aiheeseen vanhassa lehdessä: Norjasta oli löydetty keppimäisiä puutikkuja riimuteksteillä.

Riimukirjoitus on todennäköisesti kehittynyt n. 100-luvusta eteenpäin useista eri kulttuureista kootuilla kirjoitusmerkeillä sekä Euroopassa että Skandinaviassa.  Viikinkiajalla riimukirjoituksella oli suuri merkitys, tosin riimuista oli kehittynyt useita eri versioita eri alueille. Kristinuskon vallatessa yhä suurempia alueita riimukirjoitus jäi taka-alalle, kuten vanhat pakanajumaluudetkin.

Riimukirjaimia kivessä, Ruotsi.

Riimuja oli suhteellisen helppo kaivertaa kiveen ja puumateriaaliin. Löydetyissä puutikuissa luki mm. “se ja se on minulle velkaa” tai “tämän minä xxxx omistan”, “pahoittelen että sisaresi on sairas” yms.
Käytännöllisiä tekstareita, postikortteja tai post-it -lappuja!

Kyllä osattiin ennenkin ilman mitään puhelimia välittää pienikokoisia viestejä!

Riimukivistä puheenollen: yksi mielenkiintoinen tarina löytyy Amerikan Minnesotasta 1800-luvun loppupuolelta. Ruotsista Minnesotaan muuttanut maanviljelijä löysi nk. “Kensingtonin riimukiven”, joka hänen mielestään todisti viikinkien käyneen Amerikassa 1300-luvulla.  Ukkoparka raaputteli merkkejä enemmän esiin nähdäkseen, mitä kirjoituksessa voisi lukea. Tästä syystä hänen kiveään epäillään väärennetyksi ja tutkimustulokset todistavat sekä puolesta että vastaan.

Kensingtonin kivi sivusta ja edestä.

Riimukiven tekstissä kerrotaan, että yhteensä 30 henkilöä (ruotsalaisia ja norjalaisia) oli matkalla Vinlandista kauas länteen. Vinland oli viikinkien käyttämä nimitys Amerikan tai Kanadan rannikosta. He olivat leiriytyneet päivän matkan päähän kivestä ja osa porukasta oli lähtenyt kalastamaan. 10 miestä oli tänä aikana tapettu leiripaikalla. Kivessä on myös teksti ” 10 miestä vahtii laivaamme 14 päivämatkan päässä tästä saaresta tai niemimaasta 1362.”

Kivessä lukenut “Ave Maria save from evil” oli käytetty termi tietyissä luostareissa Ruotsissa 1300-1400-luvuilla. Kivessä on myös vuosiluku 1362. Olisipa mielenkiintoista tietää tästä riimukivestä totuus, mutta johan sitä on tutkittu yli sata vuotta.

Nykypäivänä olisi mielenkiintoista raapustaa (metallisella kynsiviilalla) riimuilla eskimotikkuun viestiksi “älä prkl pelaa Minecraftia”, “jääkaapissa on välipalaa” tai “läksyt klo 15”.

Siihen viereen tulostettu skandinaavien käyttämä riimutaulukko kirjaimista: a vot, ja homma hoituu!

Juu ei toimi; tulee sanomista!