”Jos et tunne historiaa, tulet toistamaan sen virheitä." Akka kirjoittaa näistä asioista tunteella ja huumorilla faktoihin perustuen. Akka ei käytä somea, koska Akkaa ei kiinnosta kakkujen kuorrutus eikä sekään, miksi kaikkien pitää olla tietoisia toistensa toiminnasta. Oppikaa nyt jotakin historiasta, edes huumorin kautta!
“Mä lähen täältä ihan just. Lähen vaikka Alpeille hiihtämään.”
Akka: “Ei ole tullu vastauksia Tontterista, vai?”
Tonttu: “Ei ole.”
Akka: “Otetaan uusi kuva, sellainen; ettet yritä esittää mitään!”
Tonttu: “Mahkut vähenee just, jos niin tehdään!”
Akka: “Kokeillaan nyt edes, jos sitten nappais paremmin.”
Tonttu: “No joo, sama se kai sitten on. Oota, menen tähän laivan viereen. Sit näyttää siltä, että mulla on hirveesti massia!! Oon mukamas just tulossa jostain venemessuilta!”
Akka huokaa.
“Köyhä meininki ja kauhee ilma. Nyt masentaa kyllä tosissaan…”
Akka: “Ohhoh. Mikäs nyt noin vetää mielen matalaksi?”
Tonttu: “Mun on kyllä pakko laittaa viestiä Tontteriin…”
Akka: “Tontteriin? Mikä se on?”
Tonttu: “Se on niinku meiän oma Tinder. Mä laitankin hyvän viestin just nyt!”
Akka: “No, kai sun pitää kertoa jotain itsestäs. Mä voin ottaa susta hyvän kuvan sinne.”
Tonttu: “Yksinäinen, pinkki, parrakas mieshenkilö… eikun kuvitteellinen olento… etsii samanhenkistä ihm… olentoa. En ole paha enkä vaarallinen. Teen töitä kerran vuodessa, mutta en silti ole mikään luuseri. Arvostan kumppanissa samoja ominaisuuksia. Paitsi partaa.”
Akka: “Kuulostaa ihan hyvältä. Sekö nyt sitten laitetaan?”
Tonttu: “Se me laitetaan nyt menemään! Ota hyvä kuva!!”
Akka: “Sellainen todenmukainen kuva olis kai tarkoitus laittaa… ettei tule väärinkäsityksiä?”
Tonttu: “Sitähän tässä just tehdään!”
“Mä oon joulun paras lahja ihan kenelle vaan! Anybody, naiset varsinkin??”
Akka: “Mitä hittoa sä teet siellä kuusen alla?”
Tonttu: “Esittelen parhaita puoliani. Kato näitä muotoja!”
Akka: “Mitä muotoja?”
Tonttu: “Kato, miten virtaviivainen mä oon!”
Akka: “Joo, todellakin. Voisit käyttää sitä hyväkses, kiihtyä nollasta sataan sekunneissa ja kiitää tiehes täältä.”
Tonttu: “En mä voi, mulla on täällä tärkeä missio! Siks mä oon täällä!”
Akka: “Mikä missio?? Joku joulupukin asettama tehtävä, vai?”
Tonttu: “Eiii… mulle pitää saada puoliso!”
Akka: “Voi helvetti… kaks teitä samanlaista hiihtäjää on liikaa…”
Tonttu: “Päinvastoin, päinvastoin! Yhdessä ollaan enemmän, etkö oo kuullu sellaista sanontaa?”
Akka: “Olen kuullut. Sun tapauksessa se menee näin: yhdessä olette LIIKAA!”
“Nyt mä alan kuntoileen. Ihan just tällä sekunnilla.”
Ankat: “Et sä mitään aloita.”
Tonttu: “Joo joo, ihan justiinsa aloitan! Tai sit ens viikolla, tai sit heti uudenvuoden jälkeen.”
Ankat: “Senkun näkisi.”
Tonttu: “Kiitti vaan kannustuksesta, typerät ankat!”
Ankat: “Ole hyvä.”
Tonttu: “Eiks teidän ankkojen pitäny lähtee jo himaan!!”
Akka saapuu.
Akka: “Mitäs noi ankat tekee vielä täällä?”
Tonttu: “Heitä ne pihalle ja heti! Soittavat suutansa, stana!!”
“Nyt en kestä enää, nää pikkujoulut menee ihan överiksi… Mistä helvetistä nää tyypit on tullu??”
Akka: “Jostain sä niitä eilen haalit. Veditte tiputanssia ja letkajenkkaa ihan kympillä.”
Tonttu: “Ei varmasti vedetty! En usko!”
Akka: “Pyysit mua kuvaamaan useita videoita. Halusit välttämättä laittaa ne nettiin. En laittanu, oli niin kauheeta katsottavaa.”
Tonttu: “Ei helv…!! Et varmasti laitakaan, ethän!! Mulla menee ihan maine, jos laitat!”
Akka: “Hinnasta voidaan neuvotella, häh hää!”
Tonttu: “Mitä sä tarkoitat?? Mitä sä haluat?”
Akka: “Lopeta olemasta tollanen paskiainen.”
Tonttu: “Onnistuuko mikään muu vaihtoehto?”
Akka huokaa ja poistuu.
“Oota, otan vähän hiukkopallaa näisshä pikkujouluissa… Tosi hyvii juustonakssuja!”
Akka: “Sulla on sitten 2-päiväiset pikkujoulut?”
Tonttu: “Hienosti on purrtavaa ollu tarrjolla, ihan kiva juttu!”
Akka: “Sä syöt kissanmuroja.”
Tonttu: “Pukki järjjestää ainna hyvät pikkujjoulut!! Arrvoshtan! Kiitthi, pukki! Ihan hiennooshti tehty ku aattelee shitä viimeishtä vuoshineljännesshtä… Eiku, minähän tässhä kaikhen järrjesstin! Ihan itte!”
Akka: “Todellakin järjestit, joo. Oot varmaan ylpeä itsestäs.”
Tonttu: “Pallkannkorotush Tonthulle!”
Akka: “Anna mun kaikki kestää…!”
“Pidän ihan itse pikkujoulut etänä, vaikka meillä tontuilla ei koronaa esiinnykään.”
Akka: “Kukaan ei sitten halunnut tulla sun pikkujouluihin?”
Tonttu: “Ei niin.”
Akka: “Miks toi pellavaöljypullo on tossa?”
Tonttu: “Erinomainen vuosikerta! Oon vetäny jo puolet, se on niin hyvää!”
Akka: “Se on PELLAVAÖLJYÄ, urpo!! Sitä käytetään maalaukseen ja sellaiseen!
Tonttu: “On kyllä pehmeä ja hedelmäinen. Kypsän sitruksinen, ehkä jopa omenainen tarkemmin ajatellen. Häivähdys mantelia.”
Akka: “Se on ÖLJYÄ!!”
Tonttu: “Sopii ruoan kuin ruoan kanssa, minun mielestäni. Mites meikäläisen pikkujoulumenu edistyy? Ei kai katkarapuleivissä ole liikaa majoneesia? Äläkä pihistele niissä katkaravuissa!”
Akka: “Haista nyt jo…!!!”
“On aina kiva saada vanha naapuri kylään, tänään sellainen tapahtui pitkästä aikaa. Tässä on mun pitkäaikainen naapuri; herra Orava.”
Orava: “Mun nimi on Martti Järvinen. Oot sen kyllä monesti kuullut.”
Tonttu: “Kuten sanoin, herra Oravan kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. On ollut kaikin puolin puuhaa meillä molemmilla, mutta naapurisopu on ollut hyvä.”
Orava: “MARTTI JÄRVISEN eli minun kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. Eikä olla oltu tekemisissä muutoin kuin ristiriitatilanteissa.”
Tonttu: “Mistä herra Orava puhuu, en ollenkaan tiedä…!”
Orava: “MARTTI JÄRVINEN eli minä puhun ihan työkaluvarkauksista meikäläisen pihalta; lisäksi käpy- ja pähkinävarastoissa on käyty. Valokuvatodisteet ja dna:t on tutkijoilla, oikeudessa nähdään ja syyttäjä ottaa piakkoin yhteyttä!”
Tonttu: “Miten mukavaa kuulla herra Oravan kuulumisia pitkästä aikaa! Kaikki on siis hyvin näin joulunkin lähestyessä!”
“Voitko pitää turvaväliä, mä oon rakentanut linnakkeen itselleni ja löysin miekankin teidän kirjahyllystä!”
Akka: “Sähän kerroit jo, että tontut ei saa koronaa. Mihin sä tarvit turvaväliä ja linnaketta; tai siis tota koria, jossa istut?”
Tonttu: “Pidä nyt sitä turvaväliä ihan kunnolla! Kaks metriä, tai viis! Vielä parempi, kun menet ihan kokonaan pois!”
Akka: “Eli eilinen ruoka ei sitten maistunut ja nyt kiukuttaa?”
Tonttu: “Ei maistunut. Mene laittamaan parempaa. Aluksi kreikkalainen salaatti ja sitten moussakaa.”
Akka: “Mielelläni, teidän korkeutenne!!”
Akka lähtee ulos kävelylle.
“V**uttaa niin paljon, että istun nurkassa ihan yksin. Ilman ketään, aina yksin ja omissa ajatuksissani.”
Tiikeri: “C’mon man, mä oon ollut tässä jo pitkän aikaa.”
Tonttu: “Ei olla ikinä nähtykään, jostain syystä tänne ilmestyi tiikeri! Ihan oikea kissaeläin! Aivan yllättäen tämä mystinen juttu tapahtui juuri äsken.”
Tiikeri: “Noin sä oot väittänyt jo 70 vuotta, kun ollaan tunnettu. Oot kyllä loppupeleissä ihan outo tyyppi.”
Tonttu: “Herranen aika, tiikeri osaa puhuakin! Ihmeiden ihme on tapahtunut!”
Tiikeri: “Yeah. Ihan samaa scheissea sä oot kertonut kaikki nää vuodet. Alan kyllästyä siihen.”
Tonttu: “Voi tätä maagista joulunaikaa; tiikeritkin puhuvat!!”
“Anna mun kammata rauhassa, parta on ihan v****n takussa. Anna mun suoriutua!”
Akka: “Miks sun parta on ihan takussa?”
Tonttu: “Mitä se sulle kuuluu!”
Akka: “Mistä sun pitää edes suoriutua?”
Tonttu: “MITÄ SE SULLE KUULUU!!”
Akka: “Ai sellainen päivä tiedossa, kiva…!
Tonttu: “Hate mondays!!”
“En päässyt taaskaan linnaan. Meitä duunareita ei arvosteta ollenkaan, oon odottanu jo sata vuotta!”
Akka: “Niitä ei pidetä tänä vuonna koronan takia.”
Tonttu: “Ihan sama, me tontut ei saada koronaa! Kato ite, mulla on ihan umpinainen nenä!”
Akka: “Olen huomannut, valitettavasti. Et huomaa ollenkaan itse, kun piereskelet.”
Tonttu: “Tää on ihan salaliitto; ne järjestää ne juhlat salaa jossain, eivätkä kerro meille! Me raskaan työn tekijät masennuttaisiin muuten ihan kokonaan!”
Akka: “Mihin raskaaseen työhön sä nyt viittaat, jos itsestäsi puhut??”
Tonttu: “Kauhee stressi! Duunia on perkeleesti eikä mitään arvostusta!!
Akka: “Edelleen kysyn: MISTÄ TYÖSTÄ SÄ PUHUT!!!”
Tonttu: “Pidän mukamas tätä telinettä pystyssä, että näyttäisin hyvältä kuvassa.”
“Herätä mut keväällä tai mene muuten vaan pois! Kiitti muuten sängystä, se on ihan jees! Gourmeeta ei ole kyllä näkynyt!”
Akka: “Voi voi. Kiinnostaa kiviäkin.”
Tonttu: “Sen huomaa, laitan kyllä nolla tähteä arvosteluihin tästä majapaikasta!”
Akka: “Mitä sen pöllön kanssa tapahtui, anyway?”
Tonttu: “No ei mitään! Herm-onioni vastasi. Se ei voi vapauttaa joulupukin tonttuja. Arvaa, ottaako meikäläistä päähän!”
Akka: “Arvaa, ottaako meikäläistä kupoliin…!”
Tonttu: “Kiitti vaan, Potterin porukka! Kiitos EI MISTÄÄN! You suck, Potter!”
Akka: “Tuttu fiilis.”
“Oonksmä vieläkin täällä; mikä ihmeen kirous tää on! Pistän ton Hedwigin mukana sille Potterille viestin, että se hakis mut pois täältä!”
Pöllö: “Mä en oo Hedwig. Kuka se Potteri on?”
Tonttu:” Ihan sama kuka se on, nyt lähdet viemään viestiä. Eikun se onkin se Herm-onioni, joka vapauttaa niitä kotitonttuja. Mä laitan sille kirjeen ja sinä lähdet toimittamaan sitä, Hedwig!”
Pöllö: “Mä en edelleenkään ole Hedwig. Kuka se Herm-onionikaan on?”
Tonttu: “Ne asuu siellä Tyllipahkassa! Vai oliko se Pyllypahka? Ihan sama, katot Google Mapsista, mihin menet. Nyt ollaan tärkeän asian äärellä!”
Pöllö: “Mitä maksat? En lähe ilmaiseksi viemään.”
Tonttu: “150 tonttumassia.”
Pöllö: “Ok. Kirjoita se viesti, lähen sit meneen.”
Akka saapuu paikalle.
Akka: “Moi, mitäs täällä tapahtuu?”
Tonttu ja pöllö: “EI MITÄÄN.”
“Olisin ollut tänään tonttujamboreella Karibialla, prkl. Jokavuotinen perinne Johnny Deppin johdolla, god damn! !
Tai siis; itseasiassa siel olis ollu Joni Tippi- tonttu, mut se näyttää ihan Deppiltä kunnon maskeissa ja asusteissa! Ottaa päähän, että oon täällä! Onneks on jotain Pirates-korviketta tässä…”
Akka: “Yeah… Ai ihan Joni Tippi-tonttu? Kuka se on?”
Tonttu: “Justhan mä kerroin! Ihan Johnny Deppin kopio!”
Akka: “Siis sellainen 30 cm pitkä Johnny Depp?”
Tonttu: “Nimenomaan!”
Akka: “Ihan unelmamies. Tosi harmi, että jäi väliin.”
Akka poistuu takavasemmalle, tonttu jää laulamaan Pirates of Caribbean-tunnaria. Akan jälkeen kuuluu vielä:
“Pistä niitä valoja ja musiikkivehkeitä päälle, kavereita tulee kylään! Ja pientä napostelua voisit laittaa nätisti esille.””
Akka huokaa syvään: “Hemmetin riiviö…!”
“Herättäkää mut tästä painajaisesta! Hirvee liskojen yö ja mä oon edelleen täällä! Nukuin tän kuplamuovirullan päällä… Oot sinäkin sitten laittamassa pukkia työttömäksi nettiostosten kanssa! Luulin jopa näkeväni lepakoita ja hämähäkkejä!”
Akka: “Sun päällä ON lepakko ja hämähäkki”.
Tonttu:” Nyt pitää kyllä palvelun alkaa paranemaan tässä talossa! Jos mä oon täällä jumissa, niin jotain sääntöjä laitetaan kehiin! Herättikö kissa yöllä? Se johtuu siitä, että mä söin sen kupin tyhjäksi. En ylettänyt mihinkään ruokakaapissa ja senkin alimmalla hyllyllä oli kissanruokaa!”
Akka: “No, mitä sä sitten yleensä haluat syödä? Keksejä ja maitoa?”
Tonttu: “En todellakaan! Kunnon gourmeeta vaan tulemaan; pihviä, lohkoperunoita ja sen sellaista.”
Akka: “En mä osaa mitään gourmetruokia tehdä.”
Tonttu: “Alat opettelemaan heti! Ja heität helvettiin nää elukat mun päältä! Hommaat mulle kans kunnon sängyn; muuten laitan viestiä pomolle, että oot ollut tuhma!”
Akka: “Jep. Ihan kiva, että oot meillä. Tulee sellaista joulufiilistä tosi paljon, ihan sydäntä lämmittää.”
Tonttu: “Lopeta, Akka, läpättämästä ja anna mun jatkaa nukkumista. Kääriydyn tähän kuplamuoviin, kun ei parempaakaan ole. Seuraavaksi yöksi on parempi olla!!”
Akka: “Mitäs sille Tipi-linnulle tapahtui, jos saan kysyä?”
Tonttu: “Avasin ikkunan”.
Akka pysyy asioista hiljaa jouluun asti, Akan sijaan kuvioihin ilmestyy “Tontulla on asiaa”. Jouluihmiset, tosikot ja tiukkapipot: älkää vaivautuko lukemaan. Teille löytyy paljon mukavampaa luettavaa jostakin ihan muualta. Tämä tonttu on ulkomuodostaan huolimatta karu äijä eikä todellakaan jakele joulun ilosanomaa kenellekään.
Varoitus: kalenteri sisältää asiattomuuksia, asenneongelmia ja rumia sanoja, joista on turha alkaa Akalle nipottamaan. Kirjoita sen sijaan joulupukille.
“Ei jumaliste, missä mä oon? Mitä mä teen täällä? Katoin ihan rauhassa por… elokuvaa yöllä ja jotenkin päädyin tähän taloon. Älä tuijota siinä! Mä en mahda näille mun pinkeille vaatteille mitään! Yritä itte etsiä netistä parempaa päällepantavaa, jos oot 30 cm pitkä!
Kaiken lisäks toi typerä lintu on tuijottanu mua koko ajan. Tsirp tsirp vaan sullekin; tsirp tsirp, prkl!!
Itse asiassa… jos mä täällä joudun kököttämään, niin voisitko lähtee siitä menemään. Mä kyselen tolta Tipiltä, onks sillä illaks mitään suunnitelmia. Mitäs muutakaan tekemistä tässä olis…”
Akka: “Jouluvalmisteluja ja lelujen tekoa; ettekö te tontut niitä tee siellä lelupajoissa?”
Tonttu: “V**** siellä kukaan mitään tee. Kaikki tilataan netistä nykypäivänä. Made in China ja niin edelleen. Varsinkin tänä vuonna! Lähe meneen nyt siitä, että mä pääsen vauhtiin, hopi hopi!!”
Mistä kummasta tuli mieleen tämä vanha mittayksikkö “tiu munia” eli 20 kpl kananmunia. Ristikonratkojille tämä on tuttu termi. Tarkemmin kun perehtyy vanhoihin mittoihin, niin jopas onkin hankalampi juttu.
Suomessa on ollut käytössä ruotsalaisia mittoja ja venäläisiä mittoja, joita ei erkkikään voi ulkoa muistaa.
Yksi kyynärä= 0,594 metriä. Yksi nelikko= 109,92 l. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Silmäänpistävin on yksi ruotsalainen tuoppi; 1,3 litraa. Venäläinen tuoppi oli melkein sama; 1,2 litraa. “En mä ottanu ku kaks stobee!” eli noin 2,5 litraa…
Nykypäivänä tarpeellinen tieto on yksi kiihtelys= 40 oravannahkaa tai yksi kerpo= 31 nahkiaista. Se yksi nahkiainen pitää niitä 30 muuta nahkiaista nipussa. Aargh!
“Oota mä katon, onks mun kerpossa enää mitään kun oon tarjonnu koko illan, kiihtelys on mennyttä jo!”
Meilläpäin käytetään mittayksikkönä naapurin Almaa. Tilavuuskoko “koripallo” on Alman liivit. Leveysmittana käytössä on “eijumalauta” eli Alman kalsarit narulla kuivumassa.
Area 51; tätä legendaarista aluetta ei tarvinne kenellekään selittää. Ufoja tai testilentokoneita siellä on lennätetty useita vuosikymmeniä. Suuressa Ameriikassa riittää sitä pinta-alaa ja aavikkoa vaikka mihin hankkeisiin, siellä on valtavia alueita ihan pelkästään lentokoneiden hautausmaina. Minkä takia niitä ei kierrätetä romumetallin osalta, onko se halvempaa vain dumpata koneet jättimäisille “parkkiaavikoille”, joihin kukaan ei eksy sattumalta.
Nyt on lisäksi löytynyt jättikokoisia autojen dumppauspaikkoja. Että terveisiä Volkswagenin 300 000 autolle sinne Amerikkaan päästövilpin myötä.
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että perustan takapihalle area 52:n. Sinne mahtuu joko pienlentokone, pieni hävittäjä, suurehko ufo tai vajaa 10 pienehköä henkilöautoa.
Kohtuullista kuukausivuokraa vastaan peittelen salattavat kulkuvälineet pressuilla, teen pahviset camouflaget päälle (näyttämään veneen säilytykseltä) ja tienvarteen nousee kyltit “Restricted area – danger – you are in camera – you will be prosecuted if you cross the line”.
Paikastahan tulee tietenkin turistinähtävyys; japanilaisten turistien tilausbussit täyttävät ajotien. Tässä vaiheessa on hyvä myydä t-paitoja tekstillä “I visited area 52 and survived” ja muuta vastaavaa turistikrääsää kovalla hinnalla.
Mainittakoon lisäksi, että ydinaseita en ota säilytykseen enkä mahdollisia ufon matkustajia. Jättävät kuitenkin vessan kannen ylös ja sotkevat paikat.
Eikä kukaan tiedä, miten ne lisääntyvät. On sitten pieniä alieneita nurkat täynnä vipeltämässä.