”Jos et tunne historiaa, tulet toistamaan sen virheitä." Akka kirjoittaa näistä asioista tunteella ja huumorilla faktoihin perustuen. Akka ei käytä somea, koska Akkaa ei kiinnosta kakkujen kuorrutus eikä sekään, miksi kaikkien pitää olla tietoisia toistensa toiminnasta. Oppikaa nyt jotakin historiasta, edes huumorin kautta!
Uusia linkkejä vanhaan v. 1996 tapahtuneeseen JonBenet’n kuolemaan liittyen. Tämä keissi ei jätä Akkaa koskaan rauhaan, ennen kuin syyllinen tunnustaa tekonsa.
Artikkeliin on liitetty linkki Richard III:n löytäjän Philippa Langleyn dokkarista noin vuosi sitten. Tässä skenaariosta Langley esittää, että pojat olisivatkin jääneet eloon – mielenkiintoinen, katsottava dokumentti!
Uusi 30 000 vuotta vanha löytö paljastaa jo maatuneen nahkapussin ohella työvälineitä, joita kivityökaluekspertti käytti elinaikanaan. Nätisti pussissa: 29 työkalua ja jopa rikkoutuneet työvälineet jäivät pussiin talteen hänen kuollessaan. Hmm, mikä lie siihen syynä… tutkijat sanovat, että ”sentimentaaliset syyt.” Mistäpä me voisimme tietää…?
Tällaista tällä erää! Idahon tapaukseen palataan myöhemmin.
…ja niiden häpeämätöntä pilkkaamista! Akka on aina ihmetellyt, miksi runsaista metsistään ja puhtaasta luonnostaan/järvistään tunnettu Suomi sisältää niin paljon paikkoja, joidennimet eivät tarkoita yhtään mitään. Äkkipäätään luulisi, että muinaiset esi-isämme… krhm, esihenkilömme olisivat nimenneet heille tärkeät paikat ihan vain luonnonmuodostelmien pohjalta, kuten tietenkin monin paikoin on tehtykin. Mustalampi on Suomen yleisin (391 kpl) järven nimi, toisin kuin usein yleisimmäksi luultu Paskolampi (106 kpl). Tällaiset nimet kertovat hyvinkin paljon vesistön luonteesta, ehkä?
Mustalampi,Utajärvi (WikimediaCommons).
Akalle tuli mieleen myös kaupungin nimi VARKAUS. Miksi ihmeessä kaupungille annetaan tällainen nimi? Mitä siellä on ennen muinoin pöllitty niin runsaasti, että nimi on jäänyt elämään tuleville sukupolville? Tai miksi on olemassa sellaiset sanahirvitykset, kuten UUSIKAARLEPYY, KUUSKAJASKARI tai ESPOO. Varkaudesta puheen ollen; Akalle tuli heti mieleen seuraavanlainen hölmö vitsi:
-Missä sä asut?
-Luvattomassa käyttöönotossa.
Eehhehe! Joten Varkaus saakin olla Akan ensimmäinen kohde nimistöjen tutkimisessa:
Perusilmakuva peruskaupungista historian kätköistä 1950-luvulta (Suomen Ilmakuva).
VARKAUS: Varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat Varkaus godz v. 1523 sekä Varkaus bij v. 1563. Usein kaupungin nimi tulkitaan niin, että se on muodostunut saamelaisten kätköpaikkaa osoittavasta sanasta vuörkä/vyörkä. Todennäköisin selitys on kuitenkin se, että alueella on pitkä historia koskenkiertopaikasta, johon viitataan juurikin matkataipaleen lyhentymisellä ”varkautena” matka-ajasta.
UUSIKAARLEPYY: Varhaisin kirjallinen merkintä on Ny Carlby Sochn v. 1609. Kaupunki on nimetty kuningas Kaarle IX:n kruunajaisvuonna 1607, kun pienempiä kyliä alueelta liitettiin toisiinsa. Karleby on keskiaikainen nimitys, mutta tämä muoto Uusikaarlepyy on vain alueita erottava sanaväännös alkuperäisen Gamlakarleby:n eli Kokkolan kaupungin nimityksestä (gamla=vanha). Akkaa hävettää, ettei Akka tajunnut ”PYYN” olevan vain suomalainen väännös ”BY”:stä eli kylästä. God damn, osa 1!Selityksenä tähän lienee vanha sanonta ”parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla,” johon ei tässä jutussa puututa millään tavalla. Hirvittävä perisuomalainen sanonta, joka pitäisi kieltää jollakin lakipykälällä, sillä sen merkitystä on mahdotonta selittää ulkosuomalaiselle mitenkään! Helpompaa on selittää lipeäkala, joka sekin on aivan hirvittävä asia sinällään.
AHVENISTO: Tämä kaunis Hämeenlinnaan sijoittuva ulkoilu-, luonto- ja nähtävyysalue sisältää useita kohteita. Ahveniston järvi on suosittu uimapaikka ja nimi juontuukin tämän järven ahvenista. Akka otti tämän mukaan luetteloon siitä syystä, että varhaiset kirjalliset lähteet mainitsevat nimet Ahvenistolammi v. 1780 ja mikä parasta: AFVISTON IERFVI v. 1781! Voi pyhä jyhäys sentään; oikein ierfvi! ”Suomi tunnetaan maailmalla varsinkin runsaslukuisista ierfveistään!”
ESPOO: Varhaisimmat kirjalliset merkinnät Espa v. 1431 ja Espaby v. 1451. Nimen taustalla lienee keskiaikainen joennimi ”Äspån” eli vanhasta ruotsista suomennettuna ”Haavikkojoki.” Nimen taustalla saattaa tosin olla myös miehen nimi ”Esbjörn” lyhennettynä Espeksi. Mikäli tämä Haavikkojoki vaihtoehtona pitää paikkansa, voisi espoolainen nykypäivänä todeta kysymykseen ”mistä olet kotoisin” seuraavanlaisesti: ”Haviksessasyntynyt, havislainen ikuisesti!”
KORSO: Surullisenkuuluisa Vantaan kaupunginosa on saanut nimensä kolmen kunnanrajapyykistä 1400-luvulta lähtien ristirajana eli ruotsalaisittain ”Kårsrå.” Varhaisimmat kirjalliset merkinnät nimestä löytyvät Kårs Råå v. 1662 sekä peräti Ristiraija v. 1739. Vielä nykyäänkin tämä ristiraja on tunnettu maamerkki. Suomalaisittain voisi todeta, että alkuperäinen ruotsalainen nimi olisi voinut päätyä myös muodoksi Kärsä. Asuisiko nykypäivän ihminen mieluummin Korsossa vai Kärsässä? Tällaisiakin paikannimiä nimittäin Google Mapsista löytyy. Onnea vaan teille kaikille, Akka haluaisi mieluummin asua Saparossa… ja sellaisiakin näkyy löytyvän. God damn, osa 2!
TIKKURILA: Vantaan suurin kaupunginosa mainitaan kirjallisissa lähteissä mm. muodoissa Dikursby v. 1501 ja Dicvrsby v. 1543. Tähän nimeen on vaikuttanut ruotsinkielen sana dikur/deker, joka on tarkoittanut kymmentä eläimen nahkaa. Tämä sana on myöhemmin suomalaistettu sanaksi ”tikkuri,” eikä liene epäselvää, että paikannimi on muodostunut nahkojen kauppapaikkana ja kylänä. Olisipa outoa nykypäivänä kuulla junassa kuulutus ”Seuraavana Tikkurikylä” tai mikä parempi: ”Nahkala.”
KUUSKAJASKARI: Merisäätiedotuksista tunnetuksi tullut saari mainitaan varhaisissa lähteissä 1650-luvulla nimellä Caiascarj. Nimen alkulähteitä on selitetty sillä, että viereinen saari Kallikajaskari on kivikkoinen saari, kun taas Kuuskajaskari on kuusinen saari. Kuuskajaskari olisi täten ”kuusta kasvava lokkiluoto” ja Kallikajaskari ”kallioinen lokkiluoto.” Sanokaa mitä sanotte, mutta tällaiset nimet eivät sovi tavallisen pulliaisen pirtaan. Kalliaiskaskari, Kuuskalanjaskari, Kaaskajansuksari tai mikään tällainen ihmiselle merkityksetön väännös ei vain jää mieleen. Miten olisi ”Lokkiluoto ykkönen, Lokkiluoto kakkonen” jne…
UTTI: Tämä suomalaisittain kuuluisa laskuvarjojääkäreiden koulutuspaikka lienee saaneen nimensä henkilön mukaan, sillä paikalla tiedetään asuneen herraMorthn wtti v. 1546. Kuitenkin jo 1200-luvulla alueella asusteli ruotsinkielisiä henkilöitä, joiden sukunimi oli Udd tai Udde. Tämä Utti-nimitys juontuu kuitenkin ihan jo tiettyyn kantataloon ja v. 1708 paikannimi on ollut Uttis. Olisikin hauskaa, jos nykyiset laskuvarjojääkäriässät yrittäisivät lausua armeijapaikkansa muodossa ”WTTI.” God damn, osa 3!
OITTAA: Henkilökohtaisen nimen perusteella nimetty paikka on myöskin Oittaa Espoossa. Paikka mainitaan vanhoissa teksteissä v. 1549 nimellä Oijttila, v. 1552 nimellä Oijtaböle jne. Alueella lienee ollut yksityinen talo, jonka alkuperä on ollut Hämeessä. Talon nimi lienee aluksi ollut Oitti tai Oittila, joka sittemmin ruotsinnettiin muotoon Oitans. Oitti-nimi on kuitenkin alunperin ollut miehen nimi. Oitti-niminen kylä löytyy myös Hausjärven kunnasta, eli…
HAUSJÄRVI: Varhaisin maininta Hausierf (taas mainittu jonkinmuotoinen ierfvi eli järvi) v. 1543. Haus tarkoittaa ”majavanhajuketta” eli haustaa, jota saatiin majavan sukupuolirauhasista eri tarkoituksiin. Tähän Akka laittaa suoran linkin kaivelematta sen kummemmin itse tätä aihetta:
Onnea teille kaikille, hausjärveläiset! Siellä on sitten menneinä aikoina löydetty kelpo elinkeino kaivelemalla majavien persuuksia!
KLAUKKALA: Myös henkilöön liitetty paikannimi. Varhaisissa kirjallisissa lähteissä nimi viittaa henkilöön Klaukka: isäntään, joka piteli pirttiään jo 1540-luvulla. Hänen nimensä oli viännetty peräti Pyhästä Nikolauksesta eli jouluäijänä tunnetusta Joulupukin esihahmosta. Paikka on kuitenkin tunnettu jo v. 1527 nimellä Klöckeskoogh, mutta vuonna 1866 nimitys oli jo Klaukkala by eli Klaukkalan kylä. Klöckeskoogh kuulostaa lähinnä yskivältä vanhalta mieheltä, joka menehtyy tuberkuloosiin juuri näillä hetkillä.
KORPPOO: Varhaisissa kirjallisissa lähteissä mainitaan nimet Corpo v. 1434 sekä Korppe v. 1469. Tämän paikan nimi onkin edelleen selvittämättömien osastossa, sillä nimen alkuperään on esitetty useita selityksiä, joille ei mitään varmuutta tiedetä. Tähän Akka voisi kyynisesti todeta seuraavanlaisesti:
”Mistä sä olet kotoisin?” ”Korppoosta.” ”Missä se on? Ja mikä se Korppoo on?” ”Emmä v*ttu tiedä eikä kukaan muukaan tiedä. Ketään ei näköjään edes kiinnosta tietää.”
Akka pahoittelee korppoolaisille aiheuttamaansa mieliharmia syvästi.Ja hausjärveläisille myöskin vilpittömät pahoittelut.Majavanpersus on ihan hyvä homma, jos siitä on saatu massia joskus muinoin.Tämä ei toimisi nykypäivänä, siitä tulisi pahasti sanomista.
Tähän loppuun sopinee mainita paikannimet Akanvaara, Akanhauta ja Akkala, joita Suomessa esiintyy useita erilaisine väännöksineen. Nimi pohjautunee muinaisjumalaAkkaan, mutta se paikannimenä saattaa viitata myös puolisoon tai yksittäiseen taloon.
1 AKANVAARA 3 KOLMIOMITTAUSTORNI JÄÄNNÖS 1 Yleiskuva tornin jäännöksestä (Lusto-Metsämuseo). Mukavan ylentävä kuva, joka luo inspiraatiota.
Ainakin Akkoinen, Ackala ja Akankuru kiehtovat Akkaa siinä määrin, että Akka harkitsee tonttinsa nimeämistä kreivikunnaksi. Titteli sopisi Akan pirtaan oikein hyvin, joten palaillaan huumorin ja historian merkeissä asiaan seuraavassa jutussa; tällä erää näkemiin toivottaa
Kreivitär von Ackala (kavereiden kesken tunnettu nimellä arvoisa kreivitär von Ackala tai Teidän Ylhäisyytenne), joka lanseeraa käyttöön jo unohtuneen järveä tarkoittavan sanan IERFVI.
”Hei kaikki ihanat ihmiset, oliot ja olennot! Minä ja tuleva vaimoni olemme ylpeitä saadessamme tiedottaa, että hyväntekeväisyysjärjestömme (massintekosysteemimme) nimi on: MAAILMAN KAIKKIEN ERISKUMMALLISTEN OLENTOJEN JA OLIOIDEN HÄTÄAPUTARVIKEKONEISTO! Eli lyhyesti vain MKEOJOHATK! Se on helppo muistaa ja painuu nopeasti kaikkien mieleen.”
Smurffiina: ”Olen niin ylpeä sinusta, Mr. Big!”
Tonttu: ”Mun nimi on John, etkö muista, kun kerroin?”
Smurffiina: ”Joo, tietenkin, totuin vaan sanomaan sua Mr. Bigiksi.”
Tonttu: ”Luonnollisesti, luonnollisesti…!”
Sex And the City, Carrie + Mr. Big/John.
Akka seuraa sivummalla ja melkein oksentaa.
Akka: ”Hei, c’mon! Nyt on jouluaatto. Teidän piti muuttaa sinne Amerikkaan teeskentelemään Harrya ja Meghania.. Mitäs sille tapahtui?”
Tonttu: ”Me lähdetään huomenna. Me herkistellään vielä tässä kuusen alla.”
Smurffiina: ”Niin, sitten mulle jää lämpimät muistot tästä paikasta. Se joulurusetti kuuluu tähän juttuun.”
Tonttu: ”Todellakin kuuluu, sen lahjan voi avata aina uudestaan ja uudestaan! Monta kertaa päivässä.”
Akka: ”Jep, ymmärrän…”
Akka poistuu ja sulkee oven perässään:
”Jos ne on huomenna poissa, niin todellakin tästä tulee PARAS JOULU IKINÄ…!”
”Eikö ole kiva, että nyt ollaan kaikki täällä teidän luona yhdessä? Minä ja Smurffiina ollaan ihan liekeissä!”
Akka: ”Jep, tosi kiva nähdä. Mitenkäs te sovitte yhteen; kun toinen on smurffi ja toinen on tonttu? Kun en sen paremmin tiedä tällaisista asioista…
Tonttu: ”Ei mitään ongelmaa! Me ollaan kuvitteellisia olentoja molemmat, siinä se!”
Smurffiina: ”Niin just, se on se pointti! Meillä on ihan samat vapaudet ja mahdollisuudet kuin teillä ihmisillä!”
Akka: ”En mä mitään väittänytkään, kunhan kysyin; kun en tiedä…”
Tonttu: ”Nimenomaan, kun ei tiedetä! Me perustetaan uus järjestö edustamaan meitä kuvitteellisia olentoja.”
Smurffiina: ”Meistä tulee uusi Harry ja Meghan. Me muutetaan Amerikkaan. Me edustetaan niidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjä ja VAIKUTETAAN TOSI TOSI TOSI PALJON ASIOIHIN.”
Tonttu: ”Ihan hirveän monilla tavoilla! Kerätään massia siinä sivussa, samaan aikaan!”
Smurffiina: ”Tonttu, voisitko laittaa ne joulukoristeet päällesi taas; niinkuin sulla oli siinä kuusen alla otetussa kuvassa?”
Tonttu: ”Ilman muuta voin…!”
Akka: ”Olen tosi vaikuttunut asioista… Ja hyvistä tarkoituksista. Ja poistun… nyt… heti… takavasemmalle…”
”Moi Akka! Oon vieläkin täällä Smurffiinan luona, sutinaa ja juhlantuntua on ilmassa! Me aloitetaan täällä kinkunvalmistelut!”
Possu: ”MITÄ??”
Tonttu: ”Älä huoli Juuso, se oli vitsi!”
Possu: ”Oon Repa, senkin vanha urpo!”
Tonttu: ”Ihan sama, hyvin pyyhkii joka tapauksessa!”
Smurffiina: ”Kerro nyt Akalle, että me tullaan niille huomenna.”
Tonttu: ”Joo, kerron, rakkaani! Akka, me tullaan teille huomenna!”
Akka: ”Ketkä ”te kaikki” tulette huomenna?”
Tonttu: ”Minä ja Smurffiina tullaan, Juuso ei tuu. Se menee takaisin kotisikalaan.”
Possu: ”Oon Repa, ja meen vi**u ihan omaan kotiin enkä mihinkään sikalaan. Morjens vaan, nähdään taas. Tai sit ei nähdä… sovitaan vaikka niin, että meidän SIKALASSA ei kännykät toimi!”
Minitonttu: ”Kiitti, hyvää joulua sullekin, lähenkin tästä menemään.”
Minitonttu poistuu, Akka saapuu.
Akka: ”Mikä meininki? Kuka lähti just? Oliko sulla treffit?”
Tonttu: ”No ei ollut! Vanha kaveri se vaan oli, Petteri.”
Eteisestä kuuluu: ”Mun nimi on Jarkko!”
Akka: ”Ootko nyt kattonu puhelinta, jos olis vastauksia Tontterissa?”
Tonttu: ”En ole katsonut. Pistin kiinni koko paskapuhelimen.”
Akka: ”Avaa se, senkin hölmö!!”
Tonttu avaa puhelimen:
Smurffiinan viesti:
”Hello, handsome! Kuulostat rehelliseltä ja luotettavalta tontulta! Olen NIIIN kyllästynyt kaikkiin smurffeihin! Ainoana naisena smurffikylässä eläminen on tosi haasteellista… Nähdäänkö huomenna, odotan NIIIN vastaustasi!”
”Mä lähen täältä ihan just. Lähen vaikka Alpeille hiihtämään.”
Akka: ”Ei ole tullu vastauksia Tontterista, vai?”
Tonttu: ”Ei ole.”
Akka: ”Otetaan uusi kuva, sellainen; ettet yritä esittää mitään!”
Tonttu: ”Mahkut vähenee just, jos niin tehdään!”
Akka: ”Kokeillaan nyt edes, jos sitten nappais paremmin.”
Tonttu: ”No joo, sama se kai sitten on. Oota, menen tähän laivan viereen. Sit näyttää siltä, että mulla on hirveesti massia!! Oon mukamas just tulossa jostain venemessuilta!”
”Köyhä meininki ja kauhee ilma. Nyt masentaa kyllä tosissaan…”
Akka: ”Ohhoh. Mikäs nyt noin vetää mielen matalaksi?”
Tonttu: ”Mun on kyllä pakko laittaa viestiä Tontteriin…”
Akka: ”Tontteriin? Mikä se on?”
Tonttu: ”Se on niinku meiän oma Tinder. Mä laitankin hyvän viestin just nyt!”
Akka: ”No, kai sun pitää kertoa jotain itsestäs. Mä voin ottaa susta hyvän kuvan sinne.”
Tonttu: ”Yksinäinen, pinkki, parrakas mieshenkilö… eikun kuvitteellinen olento… etsii samanhenkistä ihm… olentoa. En ole paha enkä vaarallinen. Teen töitä kerran vuodessa, mutta en silti ole mikään luuseri. Arvostan kumppanissa samoja ominaisuuksia. Paitsi partaa.”
Akka: ”Kuulostaa ihan hyvältä. Sekö nyt sitten laitetaan?”
Tonttu: ”Se me laitetaan nyt menemään! Ota hyvä kuva!!”
Akka: ”Sellainen todenmukainen kuva olis kai tarkoitus laittaa… ettei tule väärinkäsityksiä?”
”Pidän ihan itse pikkujoulut etänä, vaikka meillä tontuilla ei koronaa esiinnykään.”
Akka: ”Kukaan ei sitten halunnut tulla sun pikkujouluihin?”
Tonttu: ”Ei niin.”
Akka: ”Miks toi pellavaöljypullo on tossa?”
Tonttu: ”Erinomainen vuosikerta! Oon vetäny jo puolet, se on niin hyvää!”
Akka: ”Se on PELLAVAÖLJYÄ, urpo!! Sitä käytetään maalaukseen ja sellaiseen!
Tonttu: ”On kyllä pehmeä ja hedelmäinen. Kypsän sitruksinen, ehkä jopa omenainen tarkemmin ajatellen. Häivähdys mantelia.”
Akka: ”Se on ÖLJYÄ!!”
Tonttu: ”Sopii ruoan kuin ruoan kanssa, minun mielestäni. Mites meikäläisen pikkujoulumenu edistyy? Ei kai katkarapuleivissä ole liikaa majoneesia? Äläkä pihistele niissä katkaravuissa!”
”On aina kiva saada vanha naapuri kylään, tänään sellainen tapahtui pitkästä aikaa. Tässä on mun pitkäaikainen naapuri; herra Orava.”
Orava: ”Mun nimi on Martti Järvinen. Oot sen kyllä monesti kuullut.”
Tonttu: ”Kuten sanoin, herra Oravan kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. On ollut kaikin puolin puuhaa meillä molemmilla, mutta naapurisopu on ollut hyvä.”
Orava: ”MARTTI JÄRVISEN eli minun kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. Eikä olla oltu tekemisissä muutoin kuin ristiriitatilanteissa.”
Tonttu: ”Mistä herra Orava puhuu, en ollenkaan tiedä…!”
Orava: ”MARTTI JÄRVINEN eli minä puhun ihan työkaluvarkauksista meikäläisen pihalta; lisäksi käpy- ja pähkinävarastoissa on käyty. Valokuvatodisteet ja dna:t on tutkijoilla, oikeudessa nähdään ja syyttäjä ottaa piakkoin yhteyttä!”
Tonttu: ”Miten mukavaa kuulla herra Oravan kuulumisia pitkästä aikaa! Kaikki on siis hyvin näin joulunkin lähestyessä!”
”V**uttaa niin paljon, että istun nurkassa ihan yksin. Ilman ketään, aina yksin ja omissa ajatuksissani.”
Tiikeri: ”C’mon man, mä oon ollut tässä jo pitkän aikaa.”
Tonttu: ”Ei olla ikinä nähtykään, jostain syystä tänne ilmestyi tiikeri! Ihan oikea kissaeläin! Aivan yllättäen tämä mystinen juttu tapahtui juuri äsken.”
Tiikeri: ”Noin sä oot väittänyt jo 70 vuotta, kun ollaan tunnettu. Oot kyllä loppupeleissä ihan outo tyyppi.”
Tonttu: ”Herranen aika, tiikeri osaa puhuakin! Ihmeiden ihme on tapahtunut!”
Tiikeri: ”Yeah. Ihan samaa scheissea sä oot kertonut kaikki nää vuodet. Alan kyllästyä siihen.”
Tonttu: ”Voi tätä maagista joulunaikaa; tiikeritkin puhuvat!!”
