ANTIJOULUIHMISEN PAINAJAISKUVAELMA

Ah, tätä auvoisaa joulun aikaa – tai taikaa, jos tämän ajan sellaiseksi mieltää. Viime päivät ovat pitäneet joulumielen korkealla, kun työmatkalaiset ovat tarponeet lumihangissa vain huomatakseen, ettei yksikään perhanan juna kulje minnekään. Vaakatason lumituiskussa ihmiset ovat olleet oikein hyvällä mielellä ja hymy on ollut herkässä; onhan nyt sentään joulu tulossa ja kaikilla hyväntahtoinen tarkoitus! (Ärgh, tätä sarkasmia Akka ei jatka yhtään pidemmälle.)

Juna-asemat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla joulukuussa 2022. (Oikeasti Kansasissa v. 1886)

Ah, tätä auvoisaa joulun aikaa, nro 1.

Junat lakkaavat todennäköisesti kulkemasta seuraavallakin viikolla, kun säätila yhtäkkiä lämpenee plussan puolelle ainakin eteläisemmässä Suomessa. Junat ovat siitä kummallisia otuksia, että niille ei sitten kelpaa minkäänlainen säätila.

Samaan aikaan vettyneet lumimassat alkavat kurittaa ihmisten asumuksia: kattoja ja katoksia romahtaa ja joku onneton voi saada tippuvan lumikuorman niskaansakin. Joku toinen voi murtaa koipensa, kun joutuu liukastelemaan sinne juna-asemalle (josta junat eivät taaskaan kulje).

Päivystyspolit ovat jo nyt ruuhkautuneet, joten niihinkään ei ole mitään asiaa, ellei henkikulta ole jo hiuskarvan varassa. Siinä on sitten hyvä maata loskan keskellä miettimässä, kannattiko aamulla ylipäätään herätä.

Sairaanhoitoa v. 1908 (lookandlearn).

Ah, tätä auvoisaa joulun aikaa, nro 2.

Seuraavaksi onkin hyvä hetki kokea maagista joulun taikaa, kun kaikkien keittiöissä uunit pöhisevät jouluaaton vastaisena yönä yhtä aikaa – ja tuntikausia. Riittääköhän sitä virtaa sitten enää joulusaunaan iltasella; tämä jää vielä nähtäväksi. Fingridin mukaan aaton sähkönkulutus on aiemmin ollut huipussaan n. klo 16, joten siihen on fiksua varautua. Ai miten? Noh, ainahan voi istua pimeässä ja kauhoa kylmää hernekeittoa suoraan purkista. Kunnon prepperit ovat kaivaneet jo syksyllä valmiiksi maakuopan, jonne voi laittaa rosvopaistia muhimaan hyvissä ajoin.

https://hp.partio.fi/tapla/vinkit/perinteinen-suomalaisherkku-rosvopaisti-sopii-retkiruoaksi/

Tällaisessa toiminnassa kannattaa kuitenkin olla varovainen, ettei edellisen joulun jälkeisen alennusmyynnistä ostetun untuvatakin lieve ota kipinää ja roihahda liekkeihin; siellä päivystyksessä ei liene edelleenkään tilaa.

Ah, tätä auvoisaa joulun aikaa, nro 3.

Noh, rosvopaistista viis: iltasella useimpien lapsiperheiden tärkein hetki on kuitenkin joulupukin saapuminen. Pukin alkuperäksi on esitetty germaanista jumalaa Odinia, joka nykyisin muistetaan lähinnä viikinkiaikaisena jumalana. Tämä jumaluus on kuitenkin peräisin jo varhaisemmalta ajalta: Euroopassa ja Skandinaviassa Odinin palvonnan yleistyminen ajoittuu n. 400-500-luvuille jaa. Tuolloin uskottiin, että “jumalien jumala” Odin ajoi talvipäivän seisauksen aikaan kahdeksanjalkaisella hevosellaan Sleipnirillä pitkin taivaankantta. Ja kuinka yllättävää: Odin heitteli matkallaan lahjoja maanpäällisille moukille.

Odin riding Sleipnir (mythology.com).

Roomalaisaikaan ennen kristinuskon yleistymistä vietettiin Saturnalia-juhlaa, jolloin myöskin annettiin lahjoja ystäville, sukulaisille ja jopa palvelijoille. (Saturnalia-juhla oli käytännössä monipäiväiset ryyppäjäiset, tästä Akka on kirjoittanut jo aikaisemminkin.)

Palataksemme nykypäivään: kun kylmää hernaria on pimeässä syöty tai untuvatakin lieve on onnistuneesti sammutettu, on siis hyvä hetki istahtaa odottamaan sitä joulupukkia. Joulupukki saapunee n. 45 min – 1.5 h myöhässä, sillä pukkipoloisen sähköauton akku on jo hyytynyt. Urheasti hän kuitenkin tepastelee jalkaisin (joko hangessa tai loskassa) jakaakseen lapsille ah, niin odotettuja lahjoja.

Kun nääntyneen pukin koputus kuuluu vihdoinkin ovelta, lapset rientävät innoissaan vastaanottamaan pukkia häikäisten tämän silmät megakokoisilla taskulampuillaan. Tällöin pukin silmät alkavat vuotaa vettä, ja kirjaimellisesti kyynelehtien hän astuu torppaan sisään.

Ah, tätä auvoisaa joulun aikaa, nro 4.

Lapsiperheiden teineille mahdollinen sähkökatko on myöskin itkun aihe, sillä useimmat lahjat tarvitsevat jonkinlaista latausta tai ylipäätään sähköverkkoa. Siinä sitten kyynelehditään yhdessä pukin kanssa – pimeässä.

Pienimmät lapset ovat kuitenkin tyytyväisiä mm. patterileluihinsa, mutta jompikumpi/ainoa vanhemmista itkeskelee myöskin etsiessään taskulampun valossa sitä hiivatin minikokoista ruuvimeisseliä, jolla paristokotelon kansi saadaan ylipäätään auki. Samaan aikaan joku lapsista itkee, kun kenelläkään ei ole aikaa purkaa pimeässä hänen barbiaan kotelosta, jossa sekä barbi, että hänen tarvikkeensa ovat sidottuina useilla kierretyillä metallilangoilla (pysyäkseen paikoillaan esim. kuljetuksen aikana).

(Stockmann.com, ei mainos, vain esimerkki!!)

Toista se oli ennen muinoin: vanhin keraaminen hyrrä löytyi Irakista 6000 vuoden takaa. Samoilta ajoilta löydettiin myös keraamisia, vedettäviä eläinleluja liikkuvine pyörineen.

Näitä ei tarvinnut ladata ja näissä näkyy tekijän kädenjälki vuosituhansien takaa.

British Museum.

Ah, tätä auvoisaa joulun aikaa, nro 5.

Kun pukki on kuitenkin onnistuneesti jakanut lahjat ja lähtenyt kiireisesti seuraavalle komennukselleen (jalkaisin, taksilla, hinausautolla, maagisella porojen vetämällä reellä tai ambulanssilla), on kaikilla perheenjäsenillä hetki aikaa hengähtää.

Kun valot syttyvät yllättäen muutaman tunnin katkon jälkeen, kaikkien silmät häikäistyvät mokomasta valosaasteesta taskulamppujen valoon jo tottuneina.

Joulutunnelman tiivistää täydelliseen pakettiin perheen teinin kommentti: “Vtu, nyt mä lataan nää kaikki ja voinksmä muuten käydä nyt vihdoinkin p*skalla?!”

(Pixabay/public domain).

Ah, tätä auvoisaa joulun aikaa, nro 6.

Akka toivottaa kaikille maagista joulua ja muistuttaa samalla, että hygienia- ja kiiresyistä pukki ei tosiaankaan halua kuljettaa mahdollisten-sähkökatkojen-aiheuttamien-p*skapussien-eteenpäin-vientiä. Tällainen toiminta ei kuulu hänen toimenkuvaansa, joten kannattaa laittaa suoraan sodanaikainen riuku pihalle, jos ei jaksa pidätellä muutamaa tuntia.

Omistettu TJ:lle; olisit nauranut, jos olisit voinut.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 24. päivä:

“Hei kaikki ihanat ihmiset, oliot ja olennot! Minä ja tuleva vaimoni olemme ylpeitä saadessamme tiedottaa, että hyväntekeväisyysjärjestömme (massintekosysteemimme) nimi on: MAAILMAN KAIKKIEN ERISKUMMALLISTEN OLENTOJEN JA OLIOIDEN HÄTÄAPUTARVIKEKONEISTO! Eli lyhyesti vain MKEOJOHATK! Se on helppo muistaa ja painuu nopeasti kaikkien mieleen.”

Smurffiina: “Olen niin ylpeä sinusta, Mr. Big!”

Tonttu: “Mun nimi on John, etkö muista, kun kerroin?”

Smurffiina: “Joo, tietenkin, totuin vaan sanomaan sua Mr. Bigiksi.”

Tonttu: “Luonnollisesti, luonnollisesti…!”

Sex And the City, Carrie + Mr. Big/John.

Akka seuraa sivummalla ja melkein oksentaa.

Akka: “Hei, c’mon! Nyt on jouluaatto. Teidän piti muuttaa sinne Amerikkaan teeskentelemään Harrya ja Meghania.. Mitäs sille tapahtui?”

Tonttu: “Me lähdetään huomenna. Me herkistellään vielä tässä kuusen alla.”

Smurffiina: “Niin, sitten mulle jää lämpimät muistot tästä paikasta. Se joulurusetti kuuluu tähän juttuun.”

Tonttu: “Todellakin kuuluu, sen lahjan voi avata aina uudestaan ja uudestaan! Monta kertaa päivässä.”

Akka: “Jep, ymmärrän…”

Akka poistuu ja sulkee oven perässään:

“Jos ne on huomenna poissa, niin todellakin tästä tulee PARAS JOULU IKINÄ…!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 23. päivä:

“Eikö ole kiva, että nyt ollaan kaikki täällä teidän luona yhdessä? Minä ja Smurffiina ollaan ihan liekeissä!”

Akka: “Jep, tosi kiva nähdä. Mitenkäs te sovitte yhteen; kun toinen on smurffi ja toinen on tonttu? Kun en sen paremmin tiedä tällaisista asioista…

Tonttu: “Ei mitään ongelmaa! Me ollaan kuvitteellisia olentoja molemmat, siinä se!”

Smurffiina: “Niin just, se on se pointti! Meillä on ihan samat vapaudet ja mahdollisuudet kuin teillä ihmisillä!”

Akka: “En mä mitään väittänytkään, kunhan kysyin; kun en tiedä…”

Tonttu: “Nimenomaan, kun ei tiedetä! Me perustetaan uus järjestö edustamaan meitä kuvitteellisia olentoja.”

Smurffiina: “Meistä tulee uusi Harry ja Meghan. Me muutetaan Amerikkaan. Me edustetaan niidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjä ja VAIKUTETAAN TOSI TOSI TOSI PALJON ASIOIHIN.”

Tonttu: “Ihan hirveän monilla tavoilla! Kerätään massia siinä sivussa, samaan aikaan!”

Smurffiina: “Tonttu, voisitko laittaa ne joulukoristeet päällesi taas; niinkuin sulla oli siinä kuusen alla otetussa kuvassa?”

Tonttu: “Ilman muuta voin…!”

Akka: “Olen tosi vaikuttunut asioista… Ja hyvistä tarkoituksista. Ja poistun… nyt… heti… takavasemmalle…”

Akka poistuu takavasemmalle.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 22. päivä:

“Moi Akka! Oon vieläkin täällä Smurffiinan luona, sutinaa ja juhlantuntua on ilmassa! Me aloitetaan täällä kinkunvalmistelut!”

Possu: “MITÄ??”

Tonttu: “Älä huoli Juuso, se oli vitsi!”

Possu: “Oon Repa, senkin vanha urpo!”

Tonttu: “Ihan sama, hyvin pyyhkii joka tapauksessa!”

Smurffiina: “Kerro nyt Akalle, että me tullaan niille huomenna.”

Tonttu: “Joo, kerron, rakkaani! Akka, me tullaan teille huomenna!”

Akka: “Ketkä “te kaikki” tulette huomenna?”

Tonttu: “Minä ja Smurffiina tullaan, Juuso ei tuu. Se menee takaisin kotisikalaan.”

Possu: “Oon Repa, ja meen vi**u ihan omaan kotiin enkä mihinkään sikalaan. Morjens vaan, nähdään taas. Tai sit ei nähdä… sovitaan vaikka niin, että meidän SIKALASSA ei kännykät toimi!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 21. päivä:

“Moi Akka, me ollaan täällä Smurffiinan sienikämpillä! Kaikki on tositositosi hienosti!”

Akka: “Kiva kuulla, teillä on vissiin paljon yhteistä puhuttavaa?”

Tonttu: “Joo, niin on, me ollaan ihan samalla aallonpituudella! Smurffiina on ihan täydellinen, sillä ei ole edes partaa!”

Smurffiina: “Sulla on ihana parta, sitä on kiva pörröttää oikein kunnolla… pörrr!!”

Akka: “Voi elämän kevät… treffit sitten nähtävästi jatkuu vielä?”

Tonttu: “Joo, en ehdi nyt enempää, meillä on tässä kaikkea kivaa meneillään. Nähdään taas!”

Akka sulkee puhelimen ja huokaa itsekseen: “Thank god, thank god… Joulussa on sittenkin jotain taikaa!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 20. päivä:

“Ei jumalauta, ei jumalauta, kun voisi edes vaihtaa vaatteet treffeille!!”

Akka: “Ole nyt paikallas, ei niillä vaatteilla ole väliä!”

Tonttu: “Onks toi partahomma nyt hyvä? Mä oon niin hermostunut!!”

Akka: “Älä nyt turhaan huolestu, sehän näki susta jo ihan rehellisen kuvan. Ei Smurffiina itsekään vaihda mitään vaatteita koskaan.”

Tonttu: “Niin mut toi parta, onko se nyt hyvä?”

Akka: “On se, näytät ihan Marco Hietalalta.”

Tonttu: “Thank god, thank god… Oon ihan Marco Hietala tänään; sekä fyysisesti että henkisesti.”

Akka: “Näin on.”

Tonttu: “Wish me luck!”

Akka: “Yeah… todellakin! Toivon, että saan edes pari tuntia vapaata teikäläisestä…!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 19. päivä:

“Hankin sitten ihan yksin jotain joulueinestä. Totally alone. Oon aina yksin.”

Minitonttu: “Ai ihan yksin? Tulin tuomaan noita sulle.”

Tonttu: “Ole nyt sinäkin joskus hiljaa!”

Minitonttu: “Kiitti, hyvää joulua sullekin, lähenkin tästä menemään.”

Minitonttu poistuu, Akka saapuu.

Akka: “Mikä meininki? Kuka lähti just? Oliko sulla treffit?”

Tonttu: “No ei ollut! Vanha kaveri se vaan oli, Petteri.”

Eteisestä kuuluu: “Mun nimi on Jarkko!”

Akka: “Ootko nyt kattonu puhelinta, jos olis vastauksia Tontterissa?”

Tonttu: “En ole katsonut. Pistin kiinni koko paskapuhelimen.”

Akka: “Avaa se, senkin hölmö!!”

Tonttu avaa puhelimen:

Smurffiinan viesti:

“Hello, handsome! Kuulostat rehelliseltä ja luotettavalta tontulta! Olen NIIIN kyllästynyt kaikkiin smurffeihin! Ainoana naisena smurffikylässä eläminen on tosi haasteellista… Nähdäänkö huomenna, odotan NIIIN vastaustasi!”

Tonttu pyörtyy.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 18. päivä:

“Voi prkl, pomo vakoilee! Nyt pitää näyttää siltä, että teen hirveesti hommia!”

Akka: “Mitä hommia aiot tehdä?”

Tonttu: “Ihan sama, mä näprään tässä mukamas jotakin ja liikehdin edestakaisin!”

Akka: “Eikö vielä ole tullu vastauksia Tontteriin?”

Tonttu: “Ei ole. Yritä sinäkin näyttää siltä, että ollaan puuhakkaita! Hae vaikka jostain lahjapaperia ja paketoi mukamas jotakin!”

Akka: “Älä nyt hössötä siinä! Nyt otetaan kunnon kuva ja laitat sellaisen oikean kuvan sinne Tontteriin.”

Tonttu: “Okei okei, älä painosta, Akka!”

Akka: “Älä itse vedä vatsaa sisään.”

Tontun profiilikuva nro 3.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 17. päivä:

“Mä lähen täältä ihan just. Lähen vaikka Alpeille hiihtämään.”

Akka: “Ei ole tullu vastauksia Tontterista, vai?”

Tonttu: “Ei ole.”

Akka: “Otetaan uusi kuva, sellainen; ettet yritä esittää mitään!”

Tonttu: “Mahkut vähenee just, jos niin tehdään!”

Akka: “Kokeillaan nyt edes, jos sitten nappais paremmin.”

Tonttu: “No joo, sama se kai sitten on. Oota, menen tähän laivan viereen. Sit näyttää siltä, että mulla on hirveesti massia!! Oon mukamas just tulossa jostain venemessuilta!”

Akka huokaa.

Tontun profiilikuva nro 2.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 16. päivä:

“Köyhä meininki ja kauhee ilma. Nyt masentaa kyllä tosissaan…”

Akka: “Ohhoh. Mikäs nyt noin vetää mielen matalaksi?”

Tonttu: “Mun on kyllä pakko laittaa viestiä Tontteriin…”

Akka: “Tontteriin? Mikä se on?”

Tonttu: “Se on niinku meiän oma Tinder. Mä laitankin hyvän viestin just nyt!”

Akka: “No, kai sun pitää kertoa jotain itsestäs. Mä voin ottaa susta hyvän kuvan sinne.”

Tonttu: “Yksinäinen, pinkki, parrakas mieshenkilö… eikun kuvitteellinen olento… etsii samanhenkistä ihm… olentoa. En ole paha enkä vaarallinen. Teen töitä kerran vuodessa, mutta en silti ole mikään luuseri. Arvostan kumppanissa samoja ominaisuuksia. Paitsi partaa.”

Akka: “Kuulostaa ihan hyvältä. Sekö nyt sitten laitetaan?”

Tonttu: “Se me laitetaan nyt menemään! Ota hyvä kuva!!”

Akka: “Sellainen todenmukainen kuva olis kai tarkoitus laittaa… ettei tule väärinkäsityksiä?”

Tonttu: “Sitähän tässä just tehdään!”

Tontun profiilikuva nro 1.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 15. päivä:

“Mä oon joulun paras lahja ihan kenelle vaan! Anybody, naiset varsinkin??”

Akka: “Mitä hittoa sä teet siellä kuusen alla?”

Tonttu: “Esittelen parhaita puoliani. Kato näitä muotoja!”

Akka: “Mitä muotoja?”

Tonttu: “Kato, miten virtaviivainen mä oon!”

Akka: “Joo, todellakin. Voisit käyttää sitä hyväkses, kiihtyä nollasta sataan sekunneissa ja kiitää tiehes täältä.”

Tonttu: “En mä voi, mulla on täällä tärkeä missio! Siks mä oon täällä!”

Akka: “Mikä missio?? Joku joulupukin asettama tehtävä, vai?”

Tonttu: “Eiii… mulle pitää saada puoliso!”

Akka: “Voi helvetti… kaks teitä samanlaista hiihtäjää on liikaa…”

Tonttu: “Päinvastoin, päinvastoin! Yhdessä ollaan enemmän, etkö oo kuullu sellaista sanontaa?”

Akka: “Olen kuullut. Sun tapauksessa se menee näin: yhdessä olette LIIKAA!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 14. päivä:

“Nyt mä alan kuntoileen. Ihan just tällä sekunnilla.”

Ankat: “Et sä mitään aloita.”

Tonttu: “Joo joo, ihan justiinsa aloitan! Tai sit ens viikolla, tai sit heti uudenvuoden jälkeen.”

Ankat: “Senkun näkisi.”

Tonttu: “Kiitti vaan kannustuksesta, typerät ankat!”

Ankat: “Ole hyvä.”

Tonttu: “Eiks teidän ankkojen pitäny lähtee jo himaan!!”

Akka saapuu.

Akka: “Mitäs noi ankat tekee vielä täällä?”

Tonttu: “Heitä ne pihalle ja heti! Soittavat suutansa, stana!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 13. päivä:

“Nyt en kestä enää, nää pikkujoulut menee ihan överiksi… Mistä helvetistä nää tyypit on tullu??”

Akka: “Jostain sä niitä eilen haalit. Veditte tiputanssia ja letkajenkkaa ihan kympillä.”

Tonttu: “Ei varmasti vedetty! En usko!”

Akka: “Pyysit mua kuvaamaan useita videoita. Halusit välttämättä laittaa ne nettiin. En laittanu, oli niin kauheeta katsottavaa.”

Tonttu: “Ei helv…!! Et varmasti laitakaan, ethän!! Mulla menee ihan maine, jos laitat!”

Akka: “Hinnasta voidaan neuvotella, häh hää!”

Tonttu: “Mitä sä tarkoitat?? Mitä sä haluat?”

Akka: “Lopeta olemasta tollanen paskiainen.”

Tonttu: “Onnistuuko mikään muu vaihtoehto?”

Akka huokaa ja poistuu.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 12. päivä:

“Oota, otan vähän hiukkopallaa näisshä pikkujouluissa… Tosi hyvii juustonakssuja!”

Akka: “Sulla on sitten 2-päiväiset pikkujoulut?”

Tonttu: “Hienosti on purrtavaa ollu tarrjolla, ihan kiva juttu!”

Akka: “Sä syöt kissanmuroja.”

Tonttu: “Pukki järjjestää ainna hyvät pikkujjoulut!! Arrvoshtan! Kiitthi, pukki! Ihan hiennooshti tehty ku aattelee shitä viimeishtä vuoshineljännesshtä… Eiku, minähän tässhä kaikhen järrjesstin! Ihan itte!”

Akka: “Todellakin järjestit, joo. Oot varmaan ylpeä itsestäs.”

Tonttu: “Pallkannkorotush Tonthulle!”

Akka: “Anna mun kaikki kestää…!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 11. päivä:

“Pidän ihan itse pikkujoulut etänä, vaikka meillä tontuilla ei koronaa esiinnykään.”

Akka: “Kukaan ei sitten halunnut tulla sun pikkujouluihin?”

Tonttu: “Ei niin.”

Akka: “Miks toi pellavaöljypullo on tossa?”

Tonttu: “Erinomainen vuosikerta! Oon vetäny jo puolet, se on niin hyvää!”

Akka: “Se on PELLAVAÖLJYÄ, urpo!! Sitä käytetään maalaukseen ja sellaiseen!

Tonttu: “On kyllä pehmeä ja hedelmäinen. Kypsän sitruksinen, ehkä jopa omenainen tarkemmin ajatellen. Häivähdys mantelia.”

Akka: “Se on ÖLJYÄ!!”

Tonttu: “Sopii ruoan kuin ruoan kanssa, minun mielestäni. Mites meikäläisen pikkujoulumenu edistyy? Ei kai katkarapuleivissä ole liikaa majoneesia? Äläkä pihistele niissä katkaravuissa!”

Akka: “Haista nyt jo…!!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 10. päivä:

“On aina kiva saada vanha naapuri kylään, tänään sellainen tapahtui pitkästä aikaa. Tässä on mun pitkäaikainen naapuri; herra Orava.”

Orava: “Mun nimi on Martti Järvinen. Oot sen kyllä monesti kuullut.”

Tonttu: “Kuten sanoin, herra Oravan kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. On ollut kaikin puolin puuhaa meillä molemmilla, mutta naapurisopu on ollut hyvä.”

Orava: “MARTTI JÄRVISEN eli minun kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. Eikä olla oltu tekemisissä muutoin kuin ristiriitatilanteissa.”

Tonttu: “Mistä herra Orava puhuu, en ollenkaan tiedä…!”

Orava: “MARTTI JÄRVINEN eli minä puhun ihan työkaluvarkauksista meikäläisen pihalta; lisäksi käpy- ja pähkinävarastoissa on käyty. Valokuvatodisteet ja dna:t on tutkijoilla, oikeudessa nähdään ja syyttäjä ottaa piakkoin yhteyttä!”

Tonttu: “Miten mukavaa kuulla herra Oravan kuulumisia pitkästä aikaa! Kaikki on siis hyvin näin joulunkin lähestyessä!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 9. päivä:

“Voitko pitää turvaväliä, mä oon rakentanut linnakkeen itselleni ja löysin miekankin teidän kirjahyllystä!”

Akka: “Sähän kerroit jo, että tontut ei saa koronaa. Mihin sä tarvit turvaväliä ja linnaketta; tai siis tota koria, jossa istut?”

Tonttu: “Pidä nyt sitä turvaväliä ihan kunnolla! Kaks metriä, tai viis! Vielä parempi, kun menet ihan kokonaan pois!”

Akka: “Eli eilinen ruoka ei sitten maistunut ja nyt kiukuttaa?”

Tonttu: “Ei maistunut. Mene laittamaan parempaa. Aluksi kreikkalainen salaatti ja sitten moussakaa.”

Akka: “Mielelläni, teidän korkeutenne!!”

Akka lähtee ulos kävelylle.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 8. päivä:

“V**uttaa niin paljon, että istun nurkassa ihan yksin. Ilman ketään, aina yksin ja omissa ajatuksissani.”

Tiikeri: “C’mon man, mä oon ollut tässä jo pitkän aikaa.”

Tonttu: “Ei olla ikinä nähtykään, jostain syystä tänne ilmestyi tiikeri! Ihan oikea kissaeläin! Aivan yllättäen tämä mystinen juttu tapahtui juuri äsken.”

Tiikeri: “Noin sä oot väittänyt jo 70 vuotta, kun ollaan tunnettu. Oot kyllä loppupeleissä ihan outo tyyppi.”

Tonttu: “Herranen aika, tiikeri osaa puhuakin! Ihmeiden ihme on tapahtunut!”

Tiikeri: “Yeah. Ihan samaa scheissea sä oot kertonut kaikki nää vuodet. Alan kyllästyä siihen.”

Tonttu: “Voi tätä maagista joulunaikaa; tiikeritkin puhuvat!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 7. päivä:

“Anna mun kammata rauhassa, parta on ihan v****n takussa. Anna mun suoriutua!”

Akka: “Miks sun parta on ihan takussa?”

Tonttu: “Mitä se sulle kuuluu!”

Akka: “Mistä sun pitää edes suoriutua?”

Tonttu: “MITÄ SE SULLE KUULUU!!”

Akka: “Ai sellainen päivä tiedossa, kiva…!

Tonttu: “Hate mondays!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 6. päivä:

“En päässyt taaskaan linnaan. Meitä duunareita ei arvosteta ollenkaan, oon odottanu jo sata vuotta!”

Akka: “Niitä ei pidetä tänä vuonna koronan takia.”

Tonttu: “Ihan sama, me tontut ei saada koronaa! Kato ite, mulla on ihan umpinainen nenä!”

Akka: “Olen huomannut, valitettavasti. Et huomaa ollenkaan itse, kun piereskelet.”

Tonttu: “Tää on ihan salaliitto; ne järjestää ne juhlat salaa jossain, eivätkä kerro meille! Me raskaan työn tekijät masennuttaisiin muuten ihan kokonaan!”

Akka: “Mihin raskaaseen työhön sä nyt viittaat, jos itsestäsi puhut??”

Tonttu: “Kauhee stressi! Duunia on perkeleesti eikä mitään arvostusta!!

Akka: “Edelleen kysyn: MISTÄ TYÖSTÄ SÄ PUHUT!!!”

Tonttu: “Pidän mukamas tätä telinettä pystyssä, että näyttäisin hyvältä kuvassa.”