Nykyisin kaikenlaisia luotaimia laskeutuu Marsiin tämän tästä, eikä uutisointi aiheesta tunnu enää mitenkään ihmeelliseltä. Viimeisin –kiinalainen luotain– pääsi onnellisesti perille ja nyt tältä marsmönkijältä odotetaan uusimpia tutkimustietoja. Valitettavasti mönkijän kyydissä ei ole ketään ihmistä… ymmärrettävistä syistä, onhan se hauskempaa ajella mönkijällä oman pihapiirin/mökin ympärillä ihan naapuruston kiusaksi. Marsiin on vaan liian pitkä matka tähän tarkoitukseen. Kaljatkin ehtii lämmetä.
Akan mieleen juolahtikin tutkia, minkälaisia viestejä me maapallolaiset olemme lähettäneet itsestämme eteenpäin muiden nähtäväksi ja kuultavaksi. Tulokset ovat kauhistuttavia, koomisia ja jopa järkyttäviä. Tässä joitakin esimerkkejä meidän lähettämistämme viesteistä:
- Jo 1800-luvun alussa itävaltalainen astronomi Joseph Johann Von Littrow ehdotti, että Saharaan pitäisi kaivaa suuria, geometrisia kuvioita ja sytyttää niihin tulet kerosiinilla. Täten kaikki ET:t näkisivät loimuavat tulet jo kaukaa ja tietäisivät, että me olemme täällä.
- Vuonna 1901 Nikola Tesla väitti vastaanottavansa viestejä marsilaisilta. Myös keksijät Guglielmo Marconi ja Thomas Edison innostuivat radioliikenteen mahdollisuudesta viestiä muille planeetoille v. 1920.
- Kuitenkin vasta vuonna 1962 lähetettiin ensimmäinen radiolähetys “the Morse Message” silloisesta Neuvostoliitosta: “MIR, LENIN, USSR” morsetettuna. Mieltäylentävä viesti kaikin puolin ihan kenelle tahansa!
- Seuraava merkittävä viesti lähetettiin vuonna 1974. Viesti sai nimen “Arecibo Message” sijaintipaikkansa takia (Puerto Rico). Tämä radioviesti suunnattiin 25 000 VALOVUOTTA sijaitsevaan tähdistöön ja se sisältää mm. numerot yhdestä kymmeneen, tietoja ihmislajin DNA:n rakenteesta, ihmisten lukumäärästä ja sijaintimme aurinkokunnassa.
- Voyager 1 ja 2 laukaistiin v. 1977. Molemmat matkaavat edelleen eteenpäin ja sisältävät kultaisen levyn, joka sisältää mm. käyttöohjeet levyn käyttöön, musiikkia, luonnonääniä ja kuvauksia ihmisistä maapallolla.
- “Teen Age Messagen” radiolähetykset lähetettiin Venäjältä vuonna 2001. Lähetykset sisälsivät eri kaupunkien teinien esittämiä musiikkiesityksiä, taidetta ja tervehdyksiä.
- Vuonna 2008 avaruuteen lähetettiin Doritos-keksiyhtiön viesti (42 000:n valovuoden päähän) ja vuonna 2010 lähetettiin Klingonin kielellä kutsu Star Trek-aiheiseen oopperaan Hollannissa.
- NASA lähetti Espanjasta v. 2008 radioviestin sisältäen the Beatlesin kappaleen “Across the Universe” juhlistaakseen kappaleen nauhoituksen 40-vuotispäivää ja samalla NASAN 50-vuotista olemassaoloa.
- Vuonna 2018 lähetettiin eteenpäin 33 kappaletta eri muusikoilta Sonar-festivaalin 25-vuotiaan taipaleen yhteydessä. Tunnetuin näistä muusikoista lienee Jean-Michel Jarre.
Akka otti tässä kirjoituksessaan esiin ilmeisimmät esimerkit tällaisesta merkillisestä viestitystoiminnasta; toki muitakin viestejä on lähetetty vuosikymmenten kuluessa. Nyt jo edesmennyt teoreettinen fyysikko Stephen Hawking (1942-2018) kuitenkin varoitti meitä ottamasta yhteyttä ulkoavaruuden muihin asukkeihin. Hänen viestinsä oli selvä: mikäli kehittyneemmät elämänmuodot ottavat meihin yhteyttä, tarkoitusperä ei välttämättä ole hyvä. Ei siis kannattaisi kuulutella olemassaoloamme sinne sun tänne, kuten on jo tehty.
Hawking käytti vertausta Amerikan valloituksista, joissa alkuperäiskansat sekä Etelä- että Pohjois-Amerikassa joutuivat kärsimään eurooppalaisten saapuessa mantereelle. Esimerkki on hyvä: me kaikki maapallolla saatamme tällä hetkellä olla niitä alempiarvoisia elämänmuotoja, joita voidaan käyttää surutta hyväksi.
Akka veikkaa, että me maapallolla asuvat ihmiset olemme alieneille “kissavideoita”, joita jaetaan innokkaasti telepaattisella yhteydellä: “Kato nyt, mitä tuokin yrittää väkertää” voi olla yleinen kommentti. “On ne vaan niin kamalan söpöjä,” sanoo toinen alien. “Antakaa niille edes mahdollisuus, ainakin ne yrittää jotakin,” sanoo kolmas.
Viikonloppuisin he katsovat vanhoja tv-lähetyksiä maapallolta: suosikkeja ovat “Lauantaitanssit” (vuosilta 1975-1980) ja “Bumtsibum” (vuosilta 1997-2005 ja jatkuu ilmeisesti tänä vuonna). Tämä on suurta viihdettä, sillä ekstraterrestriaalit eivät ymmärrä ollenkaan, miksi ihmislajin on pakko nytkähdellä omituisesti musiikkia kuullessaan tai miksi he ylipäätään halusivat lähettää nimenomaan musiikkikappaleita avaruuteen. Se on heille suuri mysteeri, jota selitetään ihmislajille kuuluvana rituaalisena käyttäytymisenä, jota ei tavata missään muualla. Samaan syssyyn katsotaan Euroviisuja ja naureskellaan niillekin.
Yksi näistä alieneista tulostaa telepaattisesti kuvan Marco Bjurströmistä laitettavaksi jääkaappinsa (tai vastaavan ruokareplikaattorin) oveen ja huokaa samalla: “Mä oon aina tykänny tosta, mikä-sen-nimi-onkaan. Se on ollut monessa elokuvassakin.”
Toinen alien vastaa: “Ei oo ollut, se oli ihan eri tyyppi, Leonardo DuCaaprio. Se meni siinä Titanicissa pohjaan, muistatko.”
Samaan aikaan ihmiskunta miettii, ettei edes kymmenen vuoden varoitusaika riitä jonkin ison asteroidin osuman torjumiseksi, kuten viime aikoina on arvioitu. Meillä täällä maapallolla pyyhkii siis hyvin: tervetuloa vaan, alienit! Pelastakaa edes Leonardo DiCaprio! Ja Bjurström, mikäli siihen löytyy ihan pakottavaa tarvetta…