Viime aikoina on usein tullut huomattua, että monet uutiskanavat netissä ovat siirtyneet esittämään juttujaan videoiden muodossa. Argh.
Akkaa ihmetyttääkin, mistä tämä laajeneva ilmiö mahtaneekaan johtua? Tälle ilmiölle löytyy perusjärjellä ajatellen ainakin seuraavanlaisia syitä:
- Somekanavien lyhyet videopätkät ja niiden nopeasti tapahtuva suoltaminen vaikuttavat asiaan.
- Videoihin saa ympättyä säkkikaupalla mainoksia, ennen kuin videota voi edes katsoa = lisää massia.
- Kansalaiset ovat taantuneet niin pahasti, etteivät osaa edes ymmärtää lukemaansa. Nuorempi väki ei ilmeisesti osaa edes lukea, ymmärtämisestä puhumattakaan.
- Toimittajatkaan eivät osaa enää lukea, kirjoittamisesta puhumattakaan.
Akka kertookin tässä tulikivenkatkuisin sanankääntein (lyhyesti ja ytimekkäästi), minne kaikki uutistoimistot voivat ne videonsa tunkea: &#tt¤¤n!
Akka on katastrofiuutisoinnista sanomalehdissä kirjoittanut aiemminkin:
Palataanpa tähän aiheeseen kuitenkin nyt ihan muullakin historiaan liittyvällä uutisoinnilla, jotta vanhempi kansanosa voi haistella kuvitteellista sanomalehtimustetta käsissään ja jotta nuorempi kansanosa voi todeta ”ketä vois vähempää kiinnostaa…”
Joten, let’s go:
Suomen itsenäisyysjulistus luettiin eduskunnan edessä 4.12.1917 ja hyväksyttiin 6.12.1917, josta tietenkin muodostui ajankohta itsenäisyyspäivälle. Seuraavina kuukausina seurasi sitten useiden valtioiden ilmoitukset Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Ensimmäisenä tunnustamisen teki tietenkin nyk. Venäjä, jonka jälkeen seurasivat samana päivänä Ranska ja Ruotsi, kuten oheinen yllättävä sanomalehtikin rapakon takaa kertoo:
Tässä mainiossa sanomalehdessä Akan huomion kiinnitti eritoten sivulla 2 oleva juttu ”Nuorten pakinat” ja väliotsikko ”Mitä vaadin mieheltäni:”
Noh, salaisia sivumenoja ei tietenkään saisi olla ja voisihan se mies olla vaikka filosoofi, kunhan ei kiroile. Uskonasioitakaan ei kannattaisi ihan hirvittävällä paineella tuputella tahi harrastaa. Kokonaisuudessaan ihan fiksu kirjoitus sinänsä, arvoisa neiti Marja Mansikka!
Palaamme tässä vaiheessa kuitenkin vielä ajassa taaksepäin, sillä 1800-luvulla sanomalehtitoiminta oli kuitenkin lähes ainoa uutisointimuoto ennen Samuel F.B.Morsen
(1791-1872) lennätintä.
Abraham Lincoln salamurhattiin 14.4. 1865 Ford-teatterissa Washingtonissa. Tästä tapahtumasta kertoi tietenkin jokainen kynnelle kykenevä sanomalehti. Noh, kyllähän noita oli pakko lukea ihan jo huvikseen ilman radiota ja tv:tä (jos peruspulliaisella oli edes varaa tai aikaa ostaa sanomalehtiä… tuskinpa vain, uutiset kulkivat sanallisesti kylien ja kaupunkien väleillä matkailijoiden ja kaupustelijoiden uutisoimina).
Suezin kanavan avaaminen vuonna 1869 helpotti merenkulkua huomattavasti, sillä tämä väylä mahdollisti laivaliikenteen Aasiasta Eurooppaan ilman vaarallista ja pitkää Afrikan mantereen kiertämistä. Kanavan rakentaminen aiheutti kuitenkin yli 120 000:n tuhannen työmiehen menehtymisen (lähinnä koleraan).
Avaamisesta uutisoi mm. New York Tribune 17.11.1869:
https://www.loc.gov/resource/sn83030214/1869-11-17/ed-1/?sp=1&q=suez+canal+opening+1869&r=-0.448,-0.083,1.767,0.805,0 tästä linkistä näkee kyseisen sivun suurempana
Kas kummaa: tästä kartasta löytyy peräti Arabia… ja Persia!
Samoin kävi Panaman kanavan rakentajille; ainakin yli 20 000 työmiestä kuoli keltakuumeeseen ja malariaan rakentamisen aikana. Luvut saattavat olla vieläkin suurempia, sillä kanavaa ja sen rakentajia kohtasi epäonni toisensa jälkeen peräti 40 vuoden ajan, kunnes se lopulta avattiin 15.8. 1914. Avaamisesta uutisoi tuolloin mm. The Pensacola Journal 16.8. 1914:
Atlantin toisella puolella Britanniassa puolestaan rakennettiin vuosina 1886-1894 Tower Bridgea, joka on edelleenkin toiminnassa oleva läppäsilta ja täten tietenkin suurenmoinen nähtävyys turisteille. Sillan rakentamisessa kesti tosiaankin vain kahdeksan vuotta ja tuona aikana ”vain” 10 työmiestä menehtyi.
https://www.thetimes.com/travel/destinations/uk-travel/england/london-travel/the-archive-tower-bridge-opens-for-business-zxhbftndv5q The Times -lehden arkistojuttu sillasta
Charles Lindbergh lensi yli Atlantin ensimmäisenä ihmisenä maailmassa 20.5.1927 – 21.5.1927. Matkaan hän lähti New Yorkista ja laskeutui lopulta Pariisiin Spirit of St. Louis – lentokoneellaan jääden näin nimellään historiankirjoihin ikiajoiksi. Tästä tapahtumasta uutisoi aikanaan mm. Waxahachie Daily Light:
Valitettavasti tunnemme tämän herrasmiehen nimen toisestakin tapauksesta; Lindberghien lapsen sieppaus 2. maaliskuuta v. 1932 herätti sekin maailmanlaajuisen huomion. Kidnappauksesta on edelleen olemassa monia erilaisia teorioita, sillä tämä vasta alle kaksivuotias lapsi Charles löydettiin kuolleena metsiköstä n. 7 kilometrin päästä kotoaan. Kuolinsyyksi merkittiin isku/osuma kalloon.
Asiasta uutisoi tuolloin mm. Vancouver Sun:
https://vancouversun.com/news/this-day-in-history-lindbergh-baby-kidnapped
”Tohtori Livingstone, otaksun?” oli Henry Morton Stanleyn (1841-1904) lause hänen vihdoin löytäessään Afrikan tutkimusmatkalle kadonneen David Livingstonen (1913-1863) v. 1871. Stanley oli lähetetty matkaan jo kaksi vuotta aikaisemmin, mutta valitettavasti tohtori Livingstone joutui löydyttyään lopulta jäämään viidakkoon kuolemaan punatautiin. Aiheesta saatiin kuitenkin hyviä ja mehukkaita artikkeleita pitkin matkaa, sillä Afrikan sisäosien kartoitus oli pahasti kesken eikä kukaan tarkalleen tiennyt, mitä ihmeellisyyksiä viidakoissa piili.
Nämä molemmat miehet kuolivat noin kuusikymppisinä, eikä se mikään ihme noina aikoina ollutkaan. Varsinkin, jos halusi samoilla pitkin Afrikan viidakoita ennen rokotteiden keksimistä ja… Pitikö sinnekin taas lähteä muina miehinä kuolemaan ihan vaan seikkailun toivossa? Piti näköjään! Levätkää kuitenkin rauhassa, arvoisat Afrikan samoilijat.
Asiasta uutisoi tuolloin mm. New York Herald (joka Stanleyn matkaan lähetti) 21.5.1872:
Toinen maailmansota päättyi Euroopassa liittoutuneiden voittoon 8.5.1945, mutta maailmanlaajuisesti sota päättyi vasta 2.9.1945 Japanin antauduttua Yhdysvaltojen atomipommi-iskujen jälkeen. Myös Amerikassa uutisoitiin kuitenkin eurooppalaisten riemusta:
Sodan loppumisen riemua kuvastaa myöskin kuuluisa valokuva Life-lehdessä merimiehestä, joka suutelee sairaanhoitajaa New Yorkin Times Squarella 14.8.1945:
V-J Day in Times Square/Alfred Eisenstaedt.
Akka ei tiennyt, että tämän kuvan henkilöllisyyksien taustalla on ollut hermeettisiä epäselvyyksiä. Näistä voi kukin lukea itse lisää vaikka Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/V-J_Day_in_Times_Square
Lopulta kuvan henkilöllisyydet paljastuivat: kuvan mies oli George Mendonsa ja nainen oli Greta Zimmer. Nämä kaksi toisilleen tuntematonta henkilöä kohtasivat keskellä Times Squarea sodanpäättymishuhujen keskellä.
Greta oli tullut lounastauollaan katsomaan, pitivätkö huhut tosiaankin paikkaansa ja George puolestaan oli tullut silloisen tyttöystävänsä kanssa baarista ja elokuvateatterista samoin aikein. Yllättävää kyllä, kuvanottohetkellä George oli erkaantunut väkijoukossa tyttöystävästään ja teki tämän ihmeellisen tempun nähdessään hoitajanasuun pukeutuneen Gretan. Tästäkin huolimatta Georgen tyttöystävästä Ritasta tuli sittemmin hänen vaimonsa; ilmeisesti tällainen voitontunteen jakaminen ventovierasta suutelemalla ei ollut mikään iso juttu…
Tämän koko varsin seikkaperäisen, kuvailevan ja pitkän tarinan voi lukea kokonaisuudessaan täältä:
https://www.usni.org/magazines/naval-history-magazine/2012/july/story-behind-famous-kiss US Naval Instituten tarina
Vanhoja arkistoja sanomalehtien osalta on aika hankalaa ja aikaa vievää perata/löytää, sillä useimmat suurimmat sanomalehdet säilyttävät arkistojaan maksumuurien takana. Tämä on ihan ymmärrettävää bisnestoimintaa heidänkin osaltaan, kun paperinen toiminta on hiipunut ja hiipuu yhä edelleen. Sanomalehtipaperin valmistajille tämä on tietenkin huonompi juttu, mutta toisaalta säästyy valtavasti energiaa, päästöjä, kuljetuskustannuksia ja ties mitä muuta, kun lehti ei tosiaankaan saavu fyysisesti kotiovelle asti. Edistyksellä on tapana edetä, mutta…
…tuliko se nyt selväksi; ihan kaikki meistä eivät halua uutisia videomuodossa. Osa meistä ihmisistä sisäistää paremmin tietoa lukemalla, jotkut toki näkemällä ja osa kuuntelemalla. Kaikkia näitä osa-alueita tarvitaan, mutta älkää todellakaan lähtekö mihinkään ”hei-tää-vie-vaan-20-sekuntia” -ajatteluun mukaan uutisten ja tiedotuksen osalta.
God damn, ihmisen typeryys vaan TYPERYNTYY, mitä pidemmälle tekniikassa päästään. Huomautus lukutaidottomille: TYPERYNTYY ei ole oikea sana eikä sitä saa käyttää missään yhteydessä julkisesti. Akka käyttää sitä tässä yhteydessä sarkastisessa merkityksessä, joka on Akalle tunnusomaista. Akka hakee sarkastisuudelle patenttia paraikaa.
Odottakaapa hetki, kunhan Akka lataa tästä aiheesta vielä videon… LOADING… LOADING… LOADING… Wait forever!
