AMAZONIN MUSTA KULTA: MUSTA MULTA

Ainakin pk-seudulla tuli viime vuonna voimaan asetus, jonka mukaan kaikkien taloyhtiöiden ja torpanakkojen pitää siirtyä itsenäisesti ja oma-aloitteisesti biojätteen keräykseen. Mikäpä siinä sitten, Akkakin hommasi sitten köökkiinsä bokashiastiat, joiden avulla saadaan munankuoret ja sipulinkannikat kätevästi muutettua ajan kanssa muhevaksi mullaksi.

Tähän asti bokashointi on ollut toimiva konsepti ja paraikaa bokashiastia Bob 1 siirtyi jälleen nukkumatilaan, kun Bob 2 ottaa vuorostaan seuraavaksi ohjat käsiinsä. Akka nimesi nämä pöntöt Bobeiksi, mutta ei sentään pitänyt niille nimiäisiä tai ristiäisiä, herra paratkoon. Kastelahjoja otetaan silti vastaan *vink vink...*

Mutta mutta… jo peräti n. 2500 eaa. esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit osasivat nykyisen Brasilian alueella muodostaa mehevää ja satoisaa viljelymultaa omin käsin. Tämä terra pretaksi eli sananmukaisesti mustaksi mullaksi kutsuttu maa-aines on edelleen tutkijoiden nähtävissä ja pähkäiltävissä. Tällainen ihmisten toimesta suoritettu maanmuokkaus viljelytarpeisiin on edistänyt kokonaisten kansakuntien ja kaupunkiyhteisöjen kehitystä, sillä väestön lisääntyessä viljelyalaa oli hengenpitimiksi tehtävä itse.

Tunnettuja terra pretan esiintymisalueita (Researchgate).

Varmasti jokainen inkakulttuureista kiinnostunut on nähnyt useankin dokumentin, miten lidar-tutkalla skannataan Amazonin sademetsiä ja aina vain löytyy uusia pyramideja, kaupunkeja ja valtavia tieverkostoja kaiken nykyisen kasvillisuuden alta. Jollakin keinolla nämä massiiviset asukasmäärät oli ruokittava, joten tuumasta käytiin toimeen.

Mitäpä tämä musta multa (joka saattaa tutkimusten mukaan ulottua jopa kahden metrin syvyyteen saakka) sitten oikein sisältää? Ainakin matalassa lämpötilassa poltettua puuhiiltä, eläinten ja kalojen luita, pieniä keramiikkasiruja, kaikenlaisia kuivia kasvinosia ja eläimistä peräisin olevaa lantaa. Nykyajan tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä maa-aines sisältää runsaasti mm. typpeä, fosforia, kalsiumia, sinkkiä ja mangaania. Myös kastematojen osuus tässä muhevassa mullassa on tärkeää, sillä madot hajottavat orgaanista ainesta tehokkaasti.

Läntiseen maailmaan tieto tällaisesta ihmeellisestä maa-aineksesta saapui – kuinkas muutenkaan – espanjalaisen konkistadori Francisco de Orellanan (1511-1546) myötä v. 1542. Tämä tyyppi oli tietenkin etsimässä kuuluisaa Eldoradoa, mutta keltainen kulta jäi tuolloin häneltäkin löytämättä.

Eldorado – Wikipedia

Konkistadorin väitteet hyvinvoivista kylistä ja satoisasta maataloudesta jätettiin tietenkin huomioimatta ja myöhempienkin tutkimusmatkailijoiden havainnot uskottiin luonnon aiheuttamiksi: alueella saattoi olla tulivuoria, joten mullassa on varmaankin hedelmällistä vulkaanista tuhkaa. Alueella on lampia, joten mullassa on varmaankin valmiina tuhansien vuosien ”kompostia.”

Herbert Rudeen, 1959.

1800-luvun puolella uskottiin myös, että multa on saattanut syntyä ruoanpaistamisen oheistuotteena, mutta nykyiset tutkimukset ovat osoittaneet tämän mahdottomaksi. Terra pretan esiintyminen on alueellisesti niin suurta luokkaa, että yksittäisillä keittiöuuneilla ei ole ollut mitään tekemistä maan laadun parantamisen kanssa. Nykyään tutkijat ovat vahvistaneet, että mullan koostumus on tosiaan ”man-made” eli ihmisen tekemää, tietoista maanmuokkausta.

Ancient Amazonians created mysterious ‘dark earth’ on purpose | Science | AAAS

Artikkelissa mainitaan, että terra pretaa lienee tehdyn jo n. 5000 vuotta sitten ja alueen asukkaat tekevät sitä aktiivisesti edelleen.

Musta kulta sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja saa kasvit kukoistamaan – biohiilelle ladataan jopa myyttisiä odotuksia, mutta monta asiaa on vielä ratkaistavana | Yle

Mistä kummasta tulee heti mielleyhtymä kaskeamisesta ja kaskenpoltosta? Vaikka siitä ei mitään tietäisikään? Mielleyhtymään vaikuttaa varmasti ”Raatajat rahanalaiset/Kaski,” Eero Järnefeltin maalaus vuodelta 1893. Kukapa voisikaan tuon tytön ilmettä unohtaa sen kerran nähtyään..!

Asia on sinänsä mielenkiintoinen, sillä nähtävästi tämä poltettu puuaines (puuhiili) on yhdistävä tekijä jo vuosituhansien takaa niin Etelä-Amerikassa, Euroopassa kuin Suomessakin. Nykypäivänä lannoitteet ovat korvanneet nämä perinteiset, perimätietona tiedetyt menetelmät ja kyse on jälleen kerran unohdetusta historiasta länsimaisen tekniikan ja teknologian kehityttyä. Muinaiset kulttuurit, maanviljelijät ja metsästäjät tiesivät asioita, joista me nykyihmiset näemme vain jäänteitä mullan muodossa, maata kaivamalla tai luurankoja tutkimalla. Nämä tiedot piirtyvät esiin nykyisen teknologian avulla ja samalla olemme kuvitelleet, miten ”alkeellisia” me muinoin olimmekaan. Nope; emme olleet.

(natgeo)

Suomessa kaskenpoltto on aloitettu myös jo n. 2400-2000 -luvuilla eaa., ja olisikin mielenkiintoista tietää, mistä tämä maanparannuskeino on eri puolilla maailmaa edes keksitty. Ehkä metsäpalojen seurauksena havaittiin, että kasvusto menestyi paremmin näillä palaneilla alueilla; mene ja tiedä. Sama ilmiö näkyy siis edelleen myös tulivuorten lähettyvillä, sillä laava ja tuhka sisältää myös näitä arvokkaita mustan mullan ainesosia. Minkä takia muutoin ihmiset edelleen asuisivat ja viljelisivät tulivuorten lähettyvillä, kun yksikin purkaus saattaisi saada aikaan Pompeiji kakkosen (tuhoisa ykkönen tapahtui v. 79 jaa.)? Noin 500 miljoonaa ihmistä asuu tälläkin hetkellä lähellä aktiivista tulivuorta.

Why Is Volcanic Soil (Andisol) Very Fertile?

Active volcano – Wikipedia

Popocatepetl-tulivuori Meksikossa (britishgeologicalsurvey).

Asiasta kiinnostuneille muutama linkki biohiilen luomiseen kotioloissa:

Make Your Own BioChar and Terra Preta : 5 Steps – Instructables

Biohiilen valmistus – näin teet biohiiltä itse | Viherpiha

Nyt Akka ainakin tietää, mihin voi näin aluksi dumpata rikkoutuneet saviruukut, kaikenlaiset kuivien kasvien rippeet ja ulkotakan tuhkat. Viherpipertäjä tai viherpeukalo Akka ei ole koskaan ollut; pelkästään bokashipönttöjen ylläpito on Akalle suuri harppaus kohti vihreämpää eloa.

Tässä tapauksessa ainakin voi sanoa, että historia toistaa itseään: jo nämä muinaiset kulttuurit tiesivät kaikenlaiset keinot ja niksit hyvän sadon saamiseksi, kun ruokaa oli kerta kaikkiaan saatava itse tehtyä. Luonnonmukaisia viljely- ja kasvatusvinkkejä on netti pullollaan, joten ”kuka tahansa voi ryhtyä kasvattamaan vaikka kurkkuja ikkunalaudalla.”

Jep, jos saisi edes yrttien siemenet kasvamaan ensin, sillä sekään ei ole Akalta onnistunut. Tänä keväänä odotukset ovatkin korkealla bokashin multatehtaan ansiosta; jos tämäkään keino ei auta, pitää vihdoin ja viimein uskoa anopin ikiaikaiseen ohjesääntöön:
”Laita niille kasveille kananp**kaa ja puhu niille!”

Yeah. Ainakaan Akan tietoon ei ole tullut, että muinaisen Amazonin alueella olisi maissiviljelyksille käyty kertomassa päivän kuulumiset. Mutta mistäpä sitä tietää; eihän tällaisesta toiminnasta olisi mitään jälkiä jäänytkään, joten Akan salaisena aseena tänä keväänä on kullanarvoinen bokashimulta ja tauoton pas**njauhanta! Kyllä siinä sitten kurkut kasvavat ihan historiallisilla menetelmillä ja luomusti!

MUUTAMA MERKKITAPAUS HISTORIASTA

Sotahistoria ylipäätään ei ole missään vaiheessa sopinut Akan pirtaan, mutta nyt oli aivan pakko virkistää muistia ja kaivaa lisäinfoakin muutaman historiallisen tapahtuman osalta. On meinaan sen verran kiristänyt hampaita nämä viime aikojen tapahtumat. Huom! Seuraavat tekstit saattavat aiheuttaa närää tai mielipahaa joillekin ihmisille, mutta siitä on turha valittaa yhtään mitään yhtään minnekään. Akkaa ei nimittäin kiinnosta, ei edes pätkän vertaa.

Pidemmittä puheitta esimerkki nro 1:

Sotapäällikkö Hannibal Barka (kavereiden kesken vain Hannibal) tunnetaan parhaiten sotaretkestään Alppien yli v. 218 eaa. Mukanaan Hannibalilla oli peräti 70 000 miestä, 20 000 hevosta ja 37 SOTANORSUA. Hannibal lähti tähän uskaliaaseen ylitykseen syksyllä ja roomalaisten historioitsijoiden (Titus Livius ja Polybios) mukaan retkue eteni Alppien yli peräti 16 päivässä lumesta, jäästä ja vuoristoisesta ympäristöstä huolimatta.

Hannibal Barka (247 eaa. – 183 eaa.)

Matkan aikana menetettiin varmasti useitakin ukkeleita, heppoja ja norsujakin ihan pelkkään kylmyyteen, mutta matkan tarkoituksena oli tässä toisessa puunilaissodassa (Karthagon ja Rooman valtakunnan välillä) hyökätä roomalaisten kimppuun näiden omilla kotikonnuilla eli Italiassa. Yllätyksellinen matkareitti toikin toivotun lopputuloksen: Hannibal raivasi tieltään ensin joitakin paikallisia heimoja Pohjois-Italiassa ja voitti lopulta roomalaiset sodan ensimmäisessä suurtaistelussa (Trebian taistelussa) joulukuussa. Tästä Hannibalin joukkioineen oli hyvä jatkaa eteenpäin kohti eteläisempää Italiaa ja tietenkin – Roomaa.

Arkeologit ovat yrittäneet kartoittaa Hannibalin kulkemaa reittiä mm. näiden eläinten vanhojen jätösten perusteella, joita on löydetty n. 3000 metrin korkeudelta Col de la Traversette-solasta Ranskan ja Italian rajalla.

Col de la Traversette – Google Maps

(Henri-Paul Motte/1906)

Titus Livius ja Polybios kertovat kumpikin Alppien ylityksen hirvittävistä olosuhteista, mutta kumpikaan ei mainitse, millaista tällaisten sotajoukkojen ja varsinkin norsujen kohtaaminen saattoikaan olla näille paikallisille heimoille. Akka täyttää tämän aukon nyt fiktiivisellä kuvaelmalla, kun paikallinen kylänvanhin kohtaa ensimmäistä kertaa tämän kerrassaan hämmästyttävän joukkion:

”Kas mokomaa, tervetuloa! Kylläpä teitä onkin saapunut lukuisa joukko; käykää toki lämmittelemään nuotion ympärille. Yksi kerrallaan, poijjaat, yksi kerrallaan, muuten tulee ruuhkaa! TALUTTAKAA ne teidän sotanorsunne tuonne sivummalle, ne vievät niin kamalasti tilaa tässä pikkuisessa kyläpahasessa. Olkaa niin hyvät ja majoittukaa mihin tahansa mahdutte; olisikin pitänyt leipasta vähän enempi nisua, jos olisi tiedetty vieraita tulevan näinkin runsaasti. Eihän meillä ole heinääkään kaikille noille hevosille, jestas sentään… mitäs nuo teidän norsunne muuten syövät??”

(Heinrich Leutemann/1865)

Esimerkki nro 2:

Marraskuun 15. päivä v. 1532 espanjalainen konkistadori Francisco Pizarro saapui inkavaltakuntaan Peruun Cajamarcan kaupunkiin, jossa hän kukisti ja vangitsi vain 180 miehen voimin inkakuningas Atahualpan (jolla oli sotilasjoukkoja arvioiden mukaan 40 000-80 000). Kun Atahualpa heitti hänelle ojennetun Raamatun maahan, kuningas vangittiin ja useita inkoja ammuttiin saman tien kuoliaaksi.

Atahualpa (n. 1502-1533). Tuntematon taiteilija.

Atahualpa yritti vapautua lupaamalla Pizarrolle huoneellisen kultaa ja kaksi pienempää huoneellista hopeaa, nykypäivän rahassa pelkästään tämän ”kultahuoneen” arvoksi on laskettu peräti 500 miljoonaa dollaria. Noh, Atahualpaa ei tietenkään lunnaista huolimatta vapautettu, vaan hänelle järjestettiin ”oikeudenkäynti,” jonka lopputuloksena inkavaltias todettiin syylliseksi ja tuomiona oli polttaminen elävältä samaisena yönä. Kun Atahualpa sitten lopulta lupautui ottamaan kasteen ja kääntymään katolilaiseksi, teloittaminen tapahtuikin ”vain” kuristamalla 29.8.1533.

Atahualpan lunnasrahahuone Cajamarcassa, Perussa.

Cajamarca – Google Maps

Pizarron ja hänen jälkeensä lukuisten muiden eurooppalaisten saapumisen myötä arviolta noin 250 000 inkaa kuoli vastustuskyvyttöminä pelkästään isorokkoon. Myös tuhkarokko ja sikotauti olivat inkoille aiemmin tuntemattomia sairauksia ja arvioiden mukaan jopa 90-95 % alkuperäisväestöstä menetti lopulta henkensä näihin tauteihin inkavaltakunnan valloituksen myötä.

Macchu Picchu.

Franciscon serkku Pedro Pizarro oli mukana useilla Perun valloitusretkillä ja hän kirjoitti näistä kokemuksista teoksen ”Relation of the discovery and conquest of the kingdoms of Peru.” Tässä historiikissa ei kuitenkaan mainita seuraavanlaista fiktiivistä tervetulojuhlaa, kun kuningas Atahualpa oli espanjalaisten saapuessa juurikin juhlimassa lopullista voittoaan raastavasta sisällissodasta:

”Mitäs miehiä sieltä nyt oikein lappaa? Tulkaapas ottamaan chichaa (maissipohjainen alkoholijuoma, jota valmistettiin naisten pureskelemista maissinjyvistä), sitä nimittäin riittää nyt yllin kyllin! Mitäs merkillisiä aseita (varhaisia musketteja) teillä on mukananne, ei kai teillä vaan ole pahat mielessänne… noh, eihän teitä ole kuin parisataa; ettehän te meille kuitenkaan mitään mahda. Ei kai teillä muuten vaan ole mitään tauteja? En viittis nyt mitenkään pilata tätä mun loistavaa juhlafiilistä millään pienellä nuhalla.”

Pizarro seizing the Inca of Peru/John Everett Millais v. 1845.

Akalla ei ole näihin mitään lisättävää, Akka on puhunut ja on nyt vaihteeksi hiljaa. Tämä on vain sarkastista, täysin fiktiivistä tarinankerrontaa, joka pohjautuu menneisiin historiallisiin tapahtumiin.