KEVÄÄN 2020 HUIPPUAMMATIT!

Tänä kummallisena keväänä kotioloissa on ehditty taipua moneen tuttuun, mutta moneen uuteenkin ammattinimikkeeseen. Näitä taitoja on kipeästi tarvittu, jotta hommat rullaavat mutkattomasti poikkeusoloista huolimatta.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin; sanotaan. Meikäläiselle alkaa kyllä jo riittämään tämä moniosaajan rooli ja joka suuntaan repiminen; kiitos vaan.

Kolmas vaihtoehto: freak out!

Alkakaas; päättäjät, maksaa liksaa meille supertekijöille näistä kaikista tänä keväänä tarvituista ammateista! TAKAUTUVASTI, KORKOINEEN. Akalle on turha valittaa, että hallituksen istunnot venyvät yömyöhään; näistä tavallisen tallaajan ylimääräisistä hommista ei makseta senttiäkään!

Tilisiirtona; kiitos! Ei käteistä! Eikä varsinkaan kolikoita, jotka näyttävät feikkirahoilta!

Tässä siis kuitenkin luettelointia eri ammattinimikkeistä, joihin on pitänyt kotioloissa pystyä:

Yleinen hygienia: Toimitilahuoltaja (ent. siivooja/siistijä). Siivouspalveluiden esimies. Hygieniavastaava. Välinehuoltaja. Roskienkuljettaja. Kierrätysvastaava.

Näinä aikoina on tärkeää pitää LYYRA puhtaana!! (Nouseeko tuolta nutturasta…höyryä???)

Yleinen kodinhoito: Tiskaaja. Pyykkihuoltaja. Silittäjä. Kodinhoidon esimies. Pesulapalvelujen esimies. Ikkunanpesijä. Eläintenhoitaja. Varastonhoitaja. Varaston esimies.

Ain laulain työtäs tee, la la lal-lal-lal-lal-laa…

Ruokapalveluala: Kokki. Leipuri. Ruokapalvelujen esimies. Hyllyttäjä. Ruokapalveluiden suunnittelija. Tarjoilija. Ruokakuljettaja.

Ei näin! Ei lapsia päivälliseksi!

Koulutuspalvelut: Eri aineiden opettaja. Projektisuunnittelija. Projektinjohtaja. Koulunkäyntiavustaja. Motivaattori. Stressinhallintaterapeutti.

Ei motia? Ei se mitään, kehitetään motia!!

Muut alat: Sairaanhoitaja. Askartelunohjaaja. Ompelija. Taiteilija. Remonttimies-nainen. Korjausmies-nainen. Puutarhuri. Pihatöiden suunnittelija ja -esimies. Maalari. Sisustussuunnittelija. Logistiikkavastaava. (Sähkötöihin ei saa ilman koulutusta puuttua; joten ne ovat jääneet ilman sähkömiehen tilaamista tekemättä).

Ei sähkötöitä perusmaatiaiselle, sorry!

Pienten lasten/monilapsisessa perheessä listaan voi lisätä mm. järjestyksenvalvoja, koordinaattori, logistiikka-alan esimies, lastenhoitaja, leikinohjaaja, neuvottelija, kriisinhallintaryhmän esimies, perhetyöterapeutti, autonkuljettaja, varhaiskasvatuksen suunnittelija/koordinaattori/esimies jne. jne.

Hyvin koordinoitu! Kaikki tallella!

Listoihin löytyy varmasti täydennyksiä.

Jos ei palkkakuitteja ala pikkuhiljaa tulemaan, Akka menee lakkoon ja vetää herneen nenäänsä. Äh, Akka on jo vetänyt herneen nenään, täytyy siis mennä lakkoon anyway; samantien!

Akka vetää nämä kaikki nenäänsä! Herne meni jo, seuraavaksi menee paprika!

Pitäkää tunkkinne ja palkkanne. Ja motivaatiobonuksenne. Niitäkin rahoja tarvitaan varmaan johonkin tosi-tosi-tosi-hämäräperäiseen kauppaan jostakin huitsin pers… Nevadasta (lue: Kiinasta).

NAISTEN VAATETUS

Luonnollisesti edellisestä aiheesta päästään soljuvasti naisten vaatetukseen. Aihe on niin laaja, että on pakko valita eri aikakausista yksittäinen ja merkillisin länsimaalainen muotitekijä:

Korsetti v. 1869.

KORSETIN KÄYTTÖ ylemmän yhteiskuntaluokan naisilla. Vuosisatojen ajan naisten vyötärön piti näyttää tiimalasilta ja tästä seurasi usein merkittäviä elimellisiä muutoksia vartalossa.

Tokihan korsetti oli myös joidenkin miesten käytössä turhamaisuussyistä, mutta vaikutukset eivät olleet niin vakavia kuin naisten kehoissa. Miehet käyttivät korsettia satunnaisesti näyttääkseen hoikemmilta.

Korseteissa käytettiin tukirakenteina mm. metallia ja valaanluuta, selkäpuolen nyöritys mahdollisti jatkuvan kiristämisen yhä tiukempaan vyötäröön.

Korsettien käyttö tytöillä aloitettiin usein jo pikkulapsena, jolloin sisäelimet joutuivat ajan myötä mukautumaan täysin epäluonnollisiin olosuhteisiin. Naisten pyörtyileminen oli yleistä mm. 1800-luvulla, kun keuhkot ja pallea eivät toimineet kunnolla hapenpuutteen vuoksi. Tällöin puhuttiin naisten “herkkyydestä” eikä naisia saanut järkyttää millään tavoin.

Hengitäpä siinä nyt ihan rauhallisesti…

Jopa tuolloin poistettiin alimpia kylkiluita ihannevyötärön aikaansaamiseksi. Voi vain kuvitella seurauksia sen ajan hygieniatasolla, kun ei antibioottejakaan ollut. Nykyiset kauneusleikkaukset eivät siis ole “nykyajan” ilmiö, vaan paljon kauempaa juontuva ihmisen halu muokata omaa kehoaan kauneuskäsitysten mukaan.

Korsettia saatettiin käyttää raskausaikanakin mahdollisimman pitkään. Loppuraskaudessa naiset jättäytyivät suosiolla kotiin ja “kieltäytyivät vierailuista” muuttuneen kehonfiguurin takia. On se ihmeellistä, että näillä rääkätyillä kehoilla on saatu lapsia.

Sinänsä ihmetyttää ylipäätään, miksi vyötärön piti olla mahdollisimman hoikka. Tuolloin suvunjatkaminen oli kuitenkin yksi ihmisen päätehtävistä, koska elinikä ei kuitenkaan ollut välttämättä kovin pitkä. Perillisten piti varmistaa perheen tulevaisuus ja lapsikuolleisuus oli yleistä. Miten tällainen hoikkaakin hoikempi vyötärö naisella antoi ymmärtää, että tämä henkilö on oivallinen valinta tuleviin raskauksiin?

“Oot tainnut taas laihtua sitten viime näkemän…”

Joka tapauksessa naisten pukuhistorian tässä valossa on helppo sanoa:

“Mun vatsamakkaralla on ihan oma elämä! Se nauttii vapaudestaan!”