SUOMALAISTEN PAIKANNIMIEN HISTORIAA…

ja niiden häpeämätöntä pilkkaamista! Akka on aina ihmetellyt, miksi runsaista metsistään ja puhtaasta luonnostaan/järvistään tunnettu Suomi sisältää niin paljon paikkoja, joiden nimet eivät tarkoita yhtään mitään. Äkkipäätään luulisi, että muinaiset esi-isämme… krhm, esihenkilömme olisivat nimenneet heille tärkeät paikat ihan vain luonnonmuodostelmien pohjalta, kuten tietenkin monin paikoin on tehtykin. Mustalampi on Suomen yleisin (391 kpl) järven nimi, toisin kuin usein yleisimmäksi luultu Paskolampi (106 kpl). Tällaiset
nimet kertovat hyvinkin paljon vesistön luonteesta, ehkä?

Mustalampi,Utajärvi (WikimediaCommons).

Akalle tuli mieleen myös kaupungin nimi VARKAUS. Miksi ihmeessä kaupungille annetaan tällainen nimi? Mitä siellä on ennen muinoin pöllitty niin runsaasti, että nimi on jäänyt elämään tuleville sukupolville? Tai miksi on olemassa sellaiset sanahirvitykset, kuten UUSIKAARLEPYY, KUUSKAJASKARI tai ESPOO. Varkaudesta puheen ollen; Akalle tuli heti mieleen seuraavanlainen hölmö vitsi:

-Missä sä asut?

-Luvattomassa käyttöönotossa.

Eehhehe! Joten Varkaus saakin olla Akan ensimmäinen kohde nimistöjen tutkimisessa:

Perusilmakuva peruskaupungista historian kätköistä 1950-luvulta (Suomen Ilmakuva).
  • VARKAUS: Varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat Varkaus godz v. 1523 sekä Varkaus bij v. 1563. Usein kaupungin nimi tulkitaan niin, että se on muodostunut saamelaisten kätköpaikkaa osoittavasta sanasta vuörkä/vyörkä. Todennäköisin selitys on kuitenkin se, että alueella on pitkä historia koskenkiertopaikasta, johon viitataan juurikin matkataipaleen lyhentymisellä “varkautena” matka-ajasta.
  • UUSIKAARLEPYY: Varhaisin kirjallinen merkintä on Ny Carlby Sochn v. 1609. Kaupunki on nimetty kuningas Kaarle IX:n kruunajaisvuonna 1607, kun pienempiä kyliä alueelta liitettiin toisiinsa. Karleby on keskiaikainen nimitys, mutta tämä muoto Uusikaarlepyy on vain alueita erottava sanaväännös alkuperäisen Gamlakarleby:n eli Kokkolan kaupungin nimityksestä (gamla=vanha). Akkaa hävettää, ettei Akka tajunnut “PYYN” olevan vain suomalainen väännös “BY”:stä eli kylästä. God damn, osa 1! Selityksenä tähän lienee vanha sanonta “parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla,” johon ei tässä jutussa puututa millään tavalla. Hirvittävä perisuomalainen sanonta, joka pitäisi kieltää jollakin lakipykälällä, sillä sen merkitystä on mahdotonta selittää ulkosuomalaiselle mitenkään! Helpompaa on selittää lipeäkala, joka sekin on aivan hirvittävä asia sinällään.
  • AHVENISTO: Tämä kaunis Hämeenlinnaan sijoittuva ulkoilu-, luonto- ja nähtävyysalue sisältää useita kohteita. Ahveniston järvi on suosittu uimapaikka ja nimi juontuukin tämän järven ahvenista. Akka otti tämän mukaan luetteloon siitä syystä, että varhaiset kirjalliset lähteet mainitsevat nimet Ahvenistolammi v. 1780 ja mikä parasta: AFVISTON IERFVI v. 1781! Voi pyhä jyhäys sentään; oikein ierfvi! “Suomi tunnetaan maailmalla varsinkin runsaslukuisista ierfveistään!”
  • ESPOO: Varhaisimmat kirjalliset merkinnät Espa v. 1431 ja Espaby v. 1451. Nimen taustalla lienee keskiaikainen joennimi “Äspån” eli vanhasta ruotsista suomennettuna “Haavikkojoki.” Nimen taustalla saattaa tosin olla myös miehen nimi “Esbjörn” lyhennettynä Espeksi. Mikäli tämä Haavikkojoki vaihtoehtona pitää paikkansa, voisi espoolainen nykypäivänä todeta kysymykseen “mistä olet kotoisin” seuraavanlaisesti: “Haviksessa syntynyt, havislainen ikuisesti!”
  • KORSO: Surullisenkuuluisa Vantaan kaupunginosa on saanut nimensä kolmen kunnan rajapyykistä 1400-luvulta lähtien ristirajana eli ruotsalaisittain “Kårsrå.” Varhaisimmat kirjalliset merkinnät nimestä löytyvät Kårs Råå v. 1662 sekä peräti Ristiraija v. 1739. Vielä nykyäänkin tämä ristiraja on tunnettu maamerkki. Suomalaisittain voisi todeta, että alkuperäinen ruotsalainen nimi olisi voinut päätyä myös muodoksi Kärsä. Asuisiko nykypäivän ihminen mieluummin Korsossa vai Kärsässä? Tällaisiakin paikannimiä nimittäin Google Mapsista löytyy. Onnea vaan teille kaikille, Akka haluaisi mieluummin asua Saparossa… ja sellaisiakin näkyy löytyvän. God damn, osa 2!
  • TIKKURILA: Vantaan suurin kaupunginosa mainitaan kirjallisissa lähteissä mm. muodoissa Dikursby v. 1501 ja Dicvrsby v. 1543. Tähän nimeen on vaikuttanut ruotsinkielen sana dikur/deker, joka on tarkoittanut kymmentä eläimen nahkaa. Tämä sana on myöhemmin suomalaistettu sanaksi “tikkuri,” eikä liene epäselvää, että paikannimi on muodostunut nahkojen kauppapaikkana ja kylänä. Olisipa outoa nykypäivänä kuulla junassa kuulutus “Seuraavana Tikkurikylä” tai mikä parempi: “Nahkala.”
  • KUUSKAJASKARI: Merisäätiedotuksista tunnetuksi tullut saari mainitaan varhaisissa lähteissä 1650-luvulla nimellä Caiascarj. Nimen alkulähteitä on selitetty sillä, että viereinen saari Kallikajaskari on kivikkoinen saari, kun taas Kuuskajaskari on kuusinen saari. Kuuskajaskari olisi täten “kuusta kasvava lokkiluoto” ja Kallikajaskari “kallioinen lokkiluoto.” Sanokaa mitä sanotte, mutta tällaiset nimet eivät sovi tavallisen pulliaisen pirtaan. Kalliaiskaskari, Kuuskalanjaskari, Kaaskajansuksari tai mikään tällainen ihmiselle merkityksetön väännös ei vain jää mieleen. Miten olisi “Lokkiluoto ykkönen, Lokkiluoto kakkonen” jne…
  • UTTI: Tämä suomalaisittain kuuluisa laskuvarjojääkäreiden koulutuspaikka lienee saaneen nimensä henkilön mukaan, sillä paikalla tiedetään asuneen herra Morthn wtti v. 1546. Kuitenkin jo 1200-luvulla alueella asusteli ruotsinkielisiä henkilöitä, joiden sukunimi oli Udd tai Udde. Tämä Utti-nimitys juontuu kuitenkin ihan jo tiettyyn kantataloon ja v. 1708 paikannimi on ollut Uttis. Olisikin hauskaa, jos nykyiset laskuvarjojääkäriässät yrittäisivät lausua armeijapaikkansa muodossa “WTTI.” God damn, osa 3!
  • OITTAA: Henkilökohtaisen nimen perusteella nimetty paikka on myöskin Oittaa Espoossa. Paikka mainitaan vanhoissa teksteissä v. 1549 nimellä Oijttila, v. 1552 nimellä Oijtaböle jne. Alueella lienee ollut yksityinen talo, jonka alkuperä on ollut Hämeessä. Talon nimi lienee aluksi ollut Oitti tai Oittila, joka sittemmin ruotsinnettiin muotoon Oitans. Oitti-nimi on kuitenkin alunperin ollut miehen nimi. Oitti-niminen kylä löytyy myös Hausjärven kunnasta, eli…
  • HAUSJÄRVI: Varhaisin maininta Hausierf (taas mainittu jonkinmuotoinen ierfvi eli järvi) v. 1543. Haus tarkoittaa “majavanhajuketta” eli haustaa, jota saatiin majavan sukupuolirauhasista eri tarkoituksiin. Tähän Akka laittaa suoran linkin kaivelematta sen kummemmin itse tätä aihetta:

Hauste – Wikipedia

Onnea teille kaikille, hausjärveläiset! Siellä on sitten menneinä aikoina löydetty kelpo elinkeino kaivelemalla majavien persuuksia!

  • KLAUKKALA: Myös henkilöön liitetty paikannimi. Varhaisissa kirjallisissa lähteissä nimi viittaa henkilöön Klaukka: isäntään, joka piteli pirttiään jo 1540-luvulla. Hänen nimensä oli viännetty peräti Pyhästä Nikolauksesta eli jouluäijänä tunnetusta Joulupukin esihahmosta. Paikka on kuitenkin tunnettu jo v. 1527 nimellä Klöckeskoogh, mutta vuonna 1866 nimitys oli jo Klaukkala by eli Klaukkalan kylä. Klöckeskoogh kuulostaa lähinnä yskivältä vanhalta mieheltä, joka menehtyy tuberkuloosiin juuri näillä hetkillä.
  • KORPPOO: Varhaisissa kirjallisissa lähteissä mainitaan nimet Corpo v. 1434 sekä Korppe v. 1469. Tämän paikan nimi onkin edelleen selvittämättömien osastossa, sillä nimen alkuperään on esitetty useita selityksiä, joille ei mitään varmuutta tiedetä. Tähän Akka voisi kyynisesti todeta seuraavanlaisesti:

“Mistä sä olet kotoisin?”
“Korppoosta.”
“Missä se on? Ja mikä se Korppoo on?”
“Emmä v*ttu tiedä eikä kukaan muukaan tiedä. Ketään ei näköjään edes kiinnosta tietää.”

Akka pahoittelee korppoolaisille aiheuttamaansa mieliharmia syvästi. Ja hausjärveläisille myöskin vilpittömät pahoittelut. Majavanpersus on ihan hyvä homma, jos siitä on saatu massia joskus muinoin. Tämä ei toimisi nykypäivänä, siitä tulisi pahasti sanomista.

Tähän loppuun sopinee mainita paikannimet Akanvaara, Akanhauta ja Akkala, joita Suomessa esiintyy useita erilaisine väännöksineen. Nimi pohjautunee muinaisjumala Akkaan, mutta se paikannimenä saattaa viitata myös puolisoon tai yksittäiseen taloon.

1 AKANVAARA 3 KOLMIOMITTAUSTORNI JÄÄNNÖS 1 Yleiskuva tornin jäännöksestä (Lusto-Metsämuseo). Mukavan ylentävä kuva, joka luo inspiraatiota.

Ainakin Akkoinen, Ackala ja Akankuru kiehtovat Akkaa siinä määrin, että Akka harkitsee tonttinsa nimeämistä kreivikunnaksi. Titteli sopisi Akan pirtaan oikein hyvin, joten palaillaan huumorin ja historian merkeissä asiaan seuraavassa jutussa; tällä erää näkemiin toivottaa

Kreivitär von Ackala (kavereiden kesken tunnettu nimellä arvoisa kreivitär von Ackala tai Teidän Ylhäisyytenne), joka lanseeraa käyttöön jo unohtuneen järveä tarkoittavan sanan IERFVI.

Lähteet Suomalainen paikannimikirja – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi) muiden googlelähteiden ohella

HISTORIALLISIA ÄLYTTÖMYYKSIÄ

Muutamia omituisia esimerkkejä historian hämärästä luonteesta:

Muinaisessa Egyptissä ei huolehdittu työturvallisuudesta, sillä palvelijoita voideltiin hunajalla – tarkoitus oli pitää ötökät pois faaraon lähettyviltä.
Mikäköhän mahtoi olla tällaisen henkilön ammattinimike? Kärpäspaperi?

Tämä kuva on egyptiläisten “Kuolleiden kirjasta”, ei suinkaan kärpäspaperista!!

Englannin kuningas Henrik VIII:lla oli palvelijoita pelkästään per***npyyhkimiseen. Heidät lyötiin myöhemmin ritareiksi.
Kyllä tuollaisesta elämäntyöstä sietääkin saada tunnustusta!!

“Tässä ois niinku perhekuva, tässä ei oo ne pyllynpyyhkijät. Tässä on yksi mun vaimoista ennen kaulankatkaisua! Ja poika vuonna 1545! Terveisiä vaan kaikille tuleville vaimoille!”

Viktoriaanisella ajalla valokuvaajilla oli telineitä, jotka kannattelivat kuolleiden ruumiita. Näin saatiin viimeinen muotokuva kuolleesta sukulaisesta.
“Hyvää joulua meiltä kaikilta! Ihan mukavaa, että setäkin pääsi perhekuvaan mukaan, vaikka menehtyikin!”

Library of Congress.
Charlie Chaplin ilman meikkausta.

Charlie Chaplin-näköiskilpailuun osallistui kaikkien tietämättä myös… aito Charlie Chaplin. Hänen sijoituksensa kisassa oli 20:s.
Joko kisan tuomareissa oli jotakin vikaa tai sitten aidolla Chaplinilla taisi olla “bad hair day”.

Haarukoita pidettiin loukkauksena Jumalaa kohtaan 1000-luvulla. Haarukka oli Jumalan luoman käden jatke ja täten osoitus epäkunnioituksesta Jumalan luomistyötä vastaan.
Samalla periaatteella kaikki työkalut ja käsin käytettävät tarvikkeet ovat epäkunnioittavia kivikirveistä lähtien.

Eräs apteekkari myi ketsuppia ruoansulatuslääkkeenä 1830-luvulla.
“Otahan tästä nyt monta mittakuppia kaiken ruoan kanssa, kyllä vatsa sitten toimii!” Yeah, varsinkin, jos on tomaatille allerginen…

Aasiassa suosittu teloitustapa oli joutua elefantin tappamaksi. Eläimet koulutettiin katkomaan ja murskaamaan luita.
Sittemmin tällainen tapa on unohdettu. Ainakaan Dumbosta ei tullut tappajanorsua.

Joo, odota vähän aikaa, hyökkään ihan kohta. (Kuvassa on vanha norsu, ei pahoinpidelty).

Vuodesta 1945 lähtien Englannin armeijan tankeissa on ollut teenkeittovälineet, täten tankista ei tarvitse poistua teetauon ajaksi.
“Laitahan, James, ammusta menemään! Minä laitan sillä aikaa teetä tulemaan!”

Paavi Gregorius IX julisti sodan mustille kissoille 1200-luvulla. Niitä pidettiin Saatanan palvelijoina ja täten kissat olivat vapaasti tapettavissa.
On epäilty, että kissakannan vähentymisen myötä rottaongelma lisääntyi ja sen seurauksena rutto pääsi leviämään pandemiaksi asti.

Kissat olivat pyhiä muinaisessa Egyptissä.

Maailman lyhyin sota käytiin v. 1896 Britannian ja Sansibarin välillä. Sota kesti 38 minuuttia. Sota päättyi Britannian voittoon ja Sansibarista tuli käytännössä siirtomaa.
Mikä hemmetin tarve briteillä oli alistaa kaikki pikkuvaltiotkin kruunun alaisuuteen? Ja nyt pitää brexitin myötä olla itsenäisiä!

Viimeinen Finnairin lento 666 lähti matkaan Kööpenhaminasta Helsinkiin (HEL) perjantaina 13.päivä lokakuuta v.2017. Kyseinen lentonumero poistettiin taikauskoisten matkustajien takia. Kyseistä lentoa tehtiin kuitenkin 21 kertaa ennen sen lakkauttamista, sillä perjantai 13. päivä löytyy kalenterista joka vuosi (joskus kaksikin kertaa).

Enola Gay-lentokone pudotti “Little Boyksi” kutsutun atomipommin Hiroshimaan 6.8.1945. Kone nimettiin lentäjän äidin mukaan. Lentäjä Paul Tibbets ei kuollessaan halunnut hautajaisia eikä hautakiveä; jatkuvien mielenosoitusten pelossa. Hänet tuhkattiin.

Enola Gay-lentokone.

Fiksusti ajateltu. Ei muuta lisättävää.

Pöytäliina keksittiin alunperin yhteiseksi lautasliinaksi. Ruokailijoiden oli tarkoitus pyyhkiä suunsa ja kätensä liinan reunoihin. Pyyhkimättä jättäminen oli huono tapa.
Yeah, näin Akkakin on ajatellut järjestää seuraavat juhlatilaisuudet… sitten vuonna 2021…! Pyyhkikää vaan pellavaisiin pöytäliinoihin, pesulalasku seuraa perässä!

Pyyhitään vaan näppärästi pöytäliinaan!