JUHANNUKSEN SURVIVAL-TESTI

Nyt voit testata ihan ilmaiseksi, selviäisitkö ehtana kaupunkilaisena edes hengissä juhannuksesta mökkiolosuhteissa! Mökillä tarkoitetaan tässä perinteistä, suomalaista mökkiä, eikä mitään ylellistä kakkoskotia tai luksushuvilaa, jossa kaikki vedet, sähköt ja porealtaat toimivat aina moitteettomasti (kuten Strömsöös konsanaan). Testin tuloksen näet kätevästi kysymysten lopussa; nyt vain kutkuttavalla jännityksellä vastaamaan tähän hauskaan, koko perheen (ei-todellakaan) kesätestiin: OLENKO OIKEA UNELMIEN MÖKKI-SURVIVAL-EKSPERTTI!

NASAn astronautit survival-leirillä v. 1963. Toinen vasemmalta Neil Armstrong (WikimediaCommons/publicdomain).

Aloita testi tästä:

Nro 1: Osaan käyttää/omistan porakoneen, sahan, vasaran ja/tai muita työkaluja.

a. Ilman muuta omistan laajan valikoiman.
b. Lainaan tarvittaessa naapurilta, kun kiinnitän taulukoukkuja.
c. mä mitää porakoneita tarvi faija hoitaa

Nro 2: Osaan tarvittaessa tehdä pieniä fiksauksia kotioloissa, kun sille on tarvetta.

a. Toki osaan ja puutun niihin heti.
b. Osaan, mutta korjaus kestää muutamia viikkoja. Tai kuukausia. Tai vuosia. Tai sitten en osaa.
c. mitä vtu korjauksii

Nro 3: Osaatko tiskata käsin?

a. Osaan/tiskaan päivittäin.
b. Osaan tarvittaessa, fairypullo lienee sitä tarkoitusta varten tiskipöydällä.
c. oon sanonu mutsille et se laittaa tiskit iha sama mite se ne laittaa

WisconsinHistoricalSociety)

Nro 4: Oletko ikinä siivonnut esim. vessaa?

a. Joka viikko.
b. Olen kerran käyttänyt rättiä, kun lapsi oksensi vessan lattialle.
c. pitääks sitä siivota

Nro 5: Oletko ikinä hakannut kirveellä halkoja?

a. Tämän tästä.
b. Kaveri näytti minulle kerran kirveksen.
c. ny tekiski kyl mieli pistää palasiks jotai

Nro 6: Miten vietät juhannusta?

a. Olen juhannuksena mökillä.
b. Kaupungissa tietenkin.
c. no vtu joo oon festareilla vtu niinku emmä muista missä

Saunan ulkopuolella/Akseli Gallen-Kallela 1891 (Kansallisgalleria).

Nro 7: Oletko ikinä kussut veneestä kännissä?

a. En.
b. En uskalla mennä veneeseen.
c. kokoaja niinku ku oon kavereide kans jos oon niinku venees

Nro 8: Onko mökkeily sinulle pakollinen työleiri?

a. Ei tietenkään. On mukava puuhastella mökillä.
b. Ei. Joskus ollaan vuokrattu mökki, siellä on sitten ollut kaikki valmiina.
c. mikä työ emmä oo ollu koskaa missää leirilläkää voinksmä mennä jo helvettii täst

Rantaantulija/Akseli Gallen-Kallela 1891.

NO NIIN. Tarkastellaanpa sitten tuloksia tässä näppärässä, leikkimielisessä testissä!

Eniten a-vastauksia: Onnittelut! Pääset siis juhannuksena taas näyttämään omaa erinomaisuuttasi aidossa mökkiympäristössä! Toivottavasti teet jälleen kerran mökkinaapurisi kateellisiksi korjaamalla ne talven aikana repsahtaneet vesirännit, rakentamalla uuden halkovajan ja maalaamalla huussin iloisen väriseksi! Muista myös rakentaa uusi laituri; kaikki tämä hoituu toki noin näppärältä ihmiseltä muutamassa päivässä. Älä siis missään nimessä rentoudu, vaan nauti täysin rinnoin itsesi rääkkäämisestä äärirajoille asti.

Ulkohuussi v. 1939 (CityofTorontoArchives/publicdomain).

Eniten b-vastauksia: Onnittelut! Voi, kuinka mukavaa onkaan viettää kaupunkijuhannusta kaukana hyttysten aiheuttamasta riesasta! Älä ollenkaan välitä siitä, että kaupunki on tyhjentynyt ihmisistä – kulttuuririentoja riittää joka lähtöön! Huomioithan, että niistä suurin osa on maksullisia tapahtumia, joihin rynnii sitten se suurin osa kaupunkiin jääneistä perheistä. Ota reippaasti vaan lompakko esille ja lähde avoimin mielin nauttimaan kaupunkimaisemasta! (Huom! Useat palvelut ja kaupat eivät todellakaan ole juhannuksena auki, huomioi tämä upean kulttuurikokemuksesi ohella.)

Eniten c-vastauksia: onnee urpo iha sama mihi meet ja mikä vtu on niinku välimerkki tai sillee

Tämä testi oli siis (oh, really) sarkastinen vitsi, jonka tarkoitus on muistuttaa ihmisiä typeristä asioista mökkeilyssä, kuten ”oota, mä saan ton kusikaaren nooooin pitkälle – ohooo, en saaaaanutkaan – plomps ja puli puli!” Kuinka suomalaista onkaan lukea juhannuksen hukkumistilastoja vuosi toisensa jälkeen – missä muussa maassa tällaisen aiheen uutisointi on yhtä ”normaalia”?

Noh, mukavaa juhannuksen odotusta itse kullekin säädylle; pitäkää kaverista huolta, jos sellainen tilanne tulee! Tämä pitää tietenkin suomentaa erikseen eniten c-vastauksia antaneelle testaajalle: vtu kato et Jere ei taas hävii mihinkää eikä Teme ala taas flexaa vääril tyypeil!

Midsummer/James Guhrie 1892 (RoyalScottishAcademyofArts&Architecture).

IHANA KAMALA METSÄ

Herkimmät yksilöt ovat jo joitakin viikkoja kärsineet koivun siitepölystä. Juhannussaunaankin sitä koivua pitäisi lykätä vihtojen muodossa! Mistä tämä tapa onkaan peräisin? Tässä seuraakin muutamia vanhoja uskomuksia eri puulajeihin liittyen:

Kiitod koivu; dodellakin laidedaan vihdoja daunaankin!

Vanhoissa uskomuksissa koivu yhdisti elämän ja kuoleman – koivun uskottiin tuovan terveyttä, voimaa ja onnea taloon. Koivunmahlaa käytettiin kaunistusaineena. Koivu miellettiinkin naisten puuksi, kun taas tammi oli miehinen puu.

Tammi olikin pyhä puu; myös se yhdisti elävien ja kuolleiden maailman. Kansantaru kertoo, että talven aikana pimeyden tuonut tammi kaadetaan keväällä, kun merestä nousee pieni mies vaskikirveineen sen kaatajaksi. Tällöin valo palaa maailmaan.

Sieltä sitä nyt tullaan riehumaan!

Akan pihalla tällainen homma ei vetelisi; painukaa vaan kirveinenne niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, kaikki pienet ukonkäppyrät!

Männystä puolestaan tehtiin ”hautakiviä”: kuoresta leikattiin palanen irti ja paljastuneeseen runkoon kaiverrettiin henkilön syntymä- ja kuolinaika. Karhunmetsästyksen jälkeen karhun kallo nostettiin latvustoon.

Akka onkin ihmetellyt, mitä hittoa tuolla suuren männyn latvassa roikkuu, ei se olekaan oravanpesä! Sehän on ihan tavallinen karhunkallo!

Katajalla torjuttiin sekä sairauksia että pahoja henkiä. Talojen huoneet savustettiin torstaisin katajanoksilla, jotta pahat henget pysyisivät poissa. Nykypäivänä tähän tarkoitukseen löytyy monia huonetuoksuja. ”Tässä sulle vähän vaniljantuoksua suihkeena, senkin typerä pierunhenki!”

Ei ole tarpeeksi savustettu katajalla, kun pirulaiset tunkevat sisään!!

Kuusta käytettiin uhripuuna. Ennen talon rakentamista kuusen juurella tuli nukkua yön yli; tällöin kuusenhaltia kertoisi, sopiiko paikka talon rakentamiseen. Mikäköhän ammattinimike vastaa tällaisesta toiminnasta nykyään – maankäyttöinsinööri? No, mikä lieneekin, kuusenhaltia se ei ainakaan ole. ”Avoimet työpaikat: haetaan kuusenhaltiaa, pitää olla valmis yötöihin. Asiakas haluaa neuvontaa ainoastaan nukkuessaan”.

Tässä sitä insinööri jakelee auliisti talonrakennusvinkkejä!

Pihlajakin oli pyhä puu. Sekin karkotti pahoja henkiä ja antoi kalaonnea – lisäsi miesten naimaonnea- suojeli karjaa- jne.jne. Käyneet pihjalanmarjat ovat tosin todistetusti aiheuttaneet joillekin hirville ja linnuille vähemmän onnea humaltumisen merkeissä.

Tulikos nyt otettua taas liikaa niitä marjoja? Hirvee morkkis!

Leppä oli… yllätys, yllätys… metsänhaltian puu. Koiraa estettiin karkaamasta, kun sen karvoja tungettiin seinään tehtyyn reikään, joka suljettiin leppäpuisella tapilla. Tämän uskottiin tepsivän myös vaimoon. Kyllä tällaisella toiminnalla olisi päinvastainen vaikutus: kuka tahansa ottaisi pitkät, kun seiniin ilmestyisi karvoja pursuilevia puukorkkeja!!

Varsinkin tänä keväänä kansaa on kannustettu ulkoilemaan runsaasti; etenkin metsässä. Samalla voikin miettiä, pitääkö varoa enemmän punkkeja vai kaiken maailman haltioita ja pyhiä puita.

Pitää myös tarkasti katsoa, mitä puuta halaa, ettei metsänhaltia suutu – tai metsän kuningas Tapio. Tämän jumalan on sanottu kulkevan jopa alasti metsässä perheineen. Eli jos lenkkipolulla törmää joukkioon alastomia ihmisiä, niin ei kannata huolestua: se on Tapsa vaan, ei mitään hätää!

Ihan normaalia ulkoilua metsässä! Enemmän vaan turvaväliä!