KIVISIÄ KARTTOJA MENNEISYYDESTÄ

Voi elämän kevät, kuinka aika onkaan taas rientänyt Akan ohitse… Tällä kertaa kyseessä on ollut uusi virus ja siitä seurannut poskiontelontulehdus, joten suoraan sanottuna tervettä päivää ei tänä vuonna ole nähty. Tässä Suuren V**utuksen Äärellä on mieli ollut maassa ja katse siirtynyt taas kaiholla kaukaisuuteen: tuolla jossakin on suuri maailma, jonne pääsemiseksi tarvitaan vain se kuuluisa yksi askel.

Mutta: mihinkäs suuntaan niitä askelia on menneessä maailmassa otettu, kun satelliitteja ei taivaalla vielä pörrännyt eikä jokaista askeltasi seurattu ties-minkä-sovellusten avulla? Tai edes ennen paperisia, käsin piirrettyjä karttoja tai puhelinluetteloita?

Painu sinne, missä pippuri kasvaa | Yle missä pippuri kasvaa?

Muinaisessa maailmassa ei tunnettu valtioita tai niiden rajoja, teitä ei oltu vielä rakennettu ja tavoitteellisen suunnistamisen oli pakko tapahtua ihan ympäristöä seuraamalla. Tosin sitä tavoitteellisuutta ei välttämättä ollut kovinkaan paljon ollut olemassa, sillä ihmispopulaatiot ovat kuitenkin menestyksellisesti levittäytyneet kaikille mantereille.

Onkin hauska ajatella, että maapallon asuttaminen on tapahtunut ihan eksymisen pohjalta: on menty ruoan perässä sananmukaisesti sinne, minne nenä näyttää! Ah, sitä huolettomuutta ja elämisen vapautta (kunnes kivilohkareen laelta on hypännyt sapelihammaskissa tällaisen auvoisan matkaajan selkään).

Jossakin vaiheessa ympäristöä on kuitenkin haluttu oppia tuntemaan, sillä maailman vanhimmaksi kutsuttu kartta on löydetty Pavlovista, Tsekistä v. 1962. Kartalla on ikää n. 25 000 vuotta.

(WikimediaCommons)

Tämä mammutin syöksyhampaaseen kaiverrettu kartta kuvaa tiettävästi Pavlovin kukkuloita ja joenrantalaaksoja, vaikka kuviot ovatkin kauttaaltaan geometrisia ja graafisia. Noh, ainakin tällä keinolla on yritetty kertoa muille, millä suunnalla kannattaa metsästää tai kerätä luonnonantimia. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki luun kaivertajalle ihan siitä hyvästä, että tätä tietoa on yritetty välittää seuraavillekin sukupolville.

Suunnistamisen apuna on tietenkin käytetty myös taivaallisia tähtikuvioita, joiden muinaista kirkkautta nykypäivän valosaasteessa on nykyihmisen vaikea ymmärtää.

Yksi hyvin vanha esimerkki tällaisesta tähtikartasta löytyy kuuluisasta Lascaux’n luolasta Ranskassa, joka yleensä tunnetaan vain taidokkaista eläinmaalauksistaan. Lascaux’n luola löydettiin v. 1940 ja maalausten iäksi on arvioitu n. 17-22 000 vuotta. Munchenin yliopiston professori Michael Rappengluck on kuitenkin esittänyt teorian, että tunnetussa härkämaalauksessa sijaitsevat mustat pisteet edustaisivat kuitenkin tähtikuvioita, varsinkin Plejadeja, joita usein seitsemäksi sisareksikin kutsutaan. Pistemuodostelmista voi löytää myös Orionin sekä Härän tähdistön, kuten oheinen kuva näyttää.

(rockart.blogspot) Lähteen luotettavuudesta Akka ei ota kantaa eikä vastaa.

Tällainen tulkinta ei varmastikaan saa koskaan lopullista hyväksyntää, sillä arkeologiassa usein vähätellään ja paheksutaan mitään edistyksellistä ajattelutapaa näin muinaisissa kulttuureissa. Mene ja tiedä; näiden upeiden maalausten taiteilijat ovat poistuneet paikalta lopullisesti jo tuhansia vuosia sitten eivätkä voi täten tarkoitusperiään enää meille kertoa. Samankaltaisia tähtikarttateorioita on esitetty myös Göbekli Tepestä Turkissa, jonka iäksi on arvioitu n. 12 000 vuotta. Tunnetuin teorian esittäjä lienee Graham Hancock, joka on loistava esimerkki perinteisen arkeologian haastajana: aina pitäisi ajatella asiaa kuin asiaa ”out of the box,” tuumii Akka.

Göbekli Tepe – Wikipedia (mutsille suomeksi)

Göbekli Tepe – Wikipedia (englanniksi)

Noh, palataanpa tähtitaivaalta ihan maan pinnalle. Läntisen Euroopan vanhin kartta on löydetty v. 1994 Abauntz Lamizulon luolasta Espanjassa. Noin 14 000 vuotta sitten tässä luolassa kaiverrettiin kiveen runsaita graafisia kuvioita ja eläinhahmoja, jotka tutkijoiden mukaan esittävät luolan ympäristön metsästyspaikkoja. Kivi on todellakin ollut mukaan otettava esine, sillä se on tehty juuri kämmeneen sopivaksi. Kuinka kätevää! Tällainen ihka oma reissukivi on varmastikin ollut tärkeä esine, joka on luovutettu vain luotettavan metsästäjän kannettavaksi!

(DailyMail)

Kivessä kuvataan luolan lähialueita ja jokia Zaragozan yliopiston tutkija Pilar Utrillan mukaan, mutta tämäkin teoria on tietenkin kiistanalainen. On aina harmillista, ettei näistä historiallisista löydöistä saada täyttä varmuutta, mutta minkäs sille mahtaa. Olisi kuitenkin järkeenkäypää, että ihmiset olisivat toimineet juurikin näin; merkinneet parhaita metsästyspaikkoja tai alueita ylipäätään jotenkin konkreettisesti muistiin. Kukapa ei olisi (ennen Google mapsia) piirtänyt lyijykynällä ruutupaperille edes jonkinlaisia suuntaviivoja kaverille, joka yrittää jotenkin löytää perille ihan-mihin-tahansa…)

Finisteresta, Ranskasta löydettiin v. 1900 merkillinen kivi, joka on ilmeisesti maailman vanhin 3D-KARTTA (uskomatonta, mutta totta…)! Tämä Saint Belecin laataksi kutsuttu kivi katosi löytymisensä jälkeen yksityisen keräilijän huomaan, mutta Ranskan kansallismuseo osti sen lopulta kokoelmiinsa v. 2014. Kivi on herättänyt hämmästystä tutkijoissa kerta toisensa jälkeen, sillä vuosiin 2150–1600 eaa. ajoitettu kivi on jo kooltaan massiivinen: noin 2×1,5 metriä. Hautakummusta löydetty kivi esittää nähtävästi noin 20×30 kilometriä käsittävän alueen erityispiirteitä jopa 80% tarkkuudella.

Kiveen on kuvioitu jokia, teitä, asutuksia ja peltoja, jotka tuohon aikaan olivat tärkeitä maaston tuntomerkkejä kenelle tahansa kulkijalle. Kivi itsessään löydettiin rikkoutuneena hautakummusta ja sen on arvioitu olleen jopa neljä metriä pitkä! Painoa kivellä on tonnin verran, joten edelliseen esimerkkiin verrattuna tätä kiveä ei oltu tehty kannettavaksi…!

Tutkija Clement Nicolas Bournemouthin yliopistosta uskoo myös, että tällä kivellä on haluttu osoittaa tietyn alueen hallitsijan valtaa tai alueiden omistusta.

Mielenkiintoista, hmm… päiväkausia hakataan otsa hiessä kiveen kuvioita ja kaikille hyökkääjille kerrotaan sitten, että: ”Nope, me omistetaan tää koko mesta tässä. Se on kiveen hakattu, ei tänne voi tulla.” Tämän jälkeen hyökkääjät poistuvat häntä koipien välissä muualle, niinkö…? Akka alkaa hakata omaa aluekiveään heti, kun sellainen sopiva päivä tulee.

Babylonian maailmankartta eli Imago Mundi lienee yksi tärkeimmistä karttalöydöistä historian saralla, johan sen todistaa itse iki-ihana herra Irving Finkel (josta Akka on kirjoittanut jutussa Lautapelien historiaa).

The Babylonian Map of the World with Irving Finkel | Curator’s Corner S9 Ep5

Tämä noin (12×8 cm) savitaulu kuudennelta vuosisadalta eaa. näyttää meille maailman keskuksena olevan kaupungin ja sitä halkovan joen, jota Eufrat-joeksi nykyään kutsutaan. Kuvattuna on myös merkittävä Babylonin kaupunki sekä muita asutuksia. Kahden ringin muodostama alue ”Bitter river” on tulkittu suolaiseksi vedeksi eli mereksi. Tämä nykyisen Irakin alueelta löytynyt kartanpalanen on merkittävä löytö, sillä se kertoo myös muinaisista uskomuksista liittyen ylipäätään maailman hahmottamiseen tuona aikana.


Iki-ihana herra Finkel kertoo videolla myös, miten tämä liittyy mm. eri kulttureissa mainitun ”Nooan” arkin löytämiseen. Uskontojen historia ja raamatullinen historia on aina mielenkiintoista, siihen ei välttämättä tarvita mihinkään kirkkoon kuulumistakannattaa katsoa myös hänen Arkin-rakentamisprojektinsa, mikäli sellainen kiinnostaa:

Irving Finkel | The Ark Before Noah: A Great Adventure

Mikäli paperinen karttojen historia miellyttää enemmän, Akka laittaa muutaman linkin asiasta kiinnostuneille:

Piri Reis map – Wikipedia

OldMapsOnline

Ten Beautiful Medieval Maps

Suomen vanhat kartat | Maanmittauslaitos

Mikäli Akan kunto tästä etenee, Akka paneutunee joko vuosituhansien aikaisiin jääkairausnäytteisiin/Vrouw Mariaan/kaikkien eri kulttuurien tulvakertomuksiin/suomalaiseen pakanismiin/suomalaisten naistaiteilijoiden kohtaloihin yms…. just name it. Näitähän linkkejä löytyy Akan koneelta sadoittain. Mikäli jokin aihe eritoten kiinnostaa, laitahan viestiä.

Ihan hevillä tästä ei jalkaa hautaan laiteta kuitenkaan, prkl.

Mikäli viestiä haluaa laittaa, joskus pitää painaa otsikkoa saadakseen viestiosuuden näkyviin, joka on typerää. Mitään viestiä ei julkaista ilman Akan hyväksyntää.

Jep, kurkut kasvavat nykyään Akan keittiössä (viitaten aiempaan juttuun inkojen mustasta mullasta). Kissaa ei ole ruokittu bokashilla, siitä vaan kasvoi viiden kilon jötikkä ihan itsekseen. EUn tarkastajat tulevat varmastikin ovelle napsimaan tuon käyrän kurkun pois. Sitä odotellessa.

Edit. Omistettu Akan parhaalle fanille papalle, joka näitä juttuja aina odottaa. Appiukolle täten kiitokset, jakselehan seuraavat 80 vuotta vielä 🙂

PÄIVITYS 24.4.2025: Maailman vanhin tähtikartta saattaa olla 2300 vuotta vanha, tai ehkä ei sittenkään:

World’s oldest star chart may be 2300 years old and from China – but not everyone agrees – Nexus Newsfeed

Depictions of the Milky Way found in ancient Egyptian imagery – Nexus Newsfeed tähtikarttoja tässäkin, good old egyptians

PUITA JA PÖLKKYPÄITÄ

Tässä kevään hiirenkorvia odotellessa tulee usein katseltua kymmenien metrien korkuisia kuusia ja mäntyjä, joita Akan ympäristössä on riittämiin. Nämä puut lienevät olleen olemassa jo peräti maailmansotien aikaan, ellei jopa kauemminkin – internetin ihana ihmemaa tietääkin kertoa, että männyt voivat kasvaa useita satoja vuosia. Onpa perin merkillistä ajatella, että nämä ylevät jättiläiset ovat tosiaan voineet kasvaa jopa useiden vuosisatojen ajan aikana, jolloin maailma oli vielä mustavalkoinen. Näinhän me olemme valokuvista ja vanhoista filmeistä saaneet huomata. Ensimmäinen värivalokuva otettiin jo v. 1861, joten tästä ajankohdasta lähtien maailma alkoi hissukseen muuttua värilliseksi (hah hah).

Suomen toistaiseksi vanhin puu löydettiin sattumalta Urho Kekkosen kansallispuistosta Lapista. Tästä männystä sahattiin koepala, jonka perusteella puun iäksi saatiin n. 780 vuotta. Puuvanhuksella on kasvupaikallaan otolliset olosuhteet, joten se on saanut rauhassa ikääntyä näinkin kunnioitettavaan ikään asti. Perspektiiviä ikään antaa esim. sellainen seikka, että puun alkaessa kasvaa rakennettiin vimmalla sekä Hämeen, että Turun linnaa. Näistä tapahtumista tämä mänty oli tietenkin autuaan tietämätön ihan jo sijaintinsakin takia.

Suomen vanhin puu yhä pystyssä! | Luonto | yle.fi

Urho Kekkosen kansallispuisto – Google Maps

Noin 800-1000 -vuotias tammi The Major Oak löytyy kuuluisasta Sherwoodin metsästä, Englannista. Tässä metsässä kerrotaan Robin Hoodin kirmailleen iloisine veikkoineen, mikäli tämä legendaarinen hahmo siis pohjautuisi oikeaan henkilöön. Tästä seikasta löytyy useita tulkintoja ja eriäviä mielipiteitä, mutta ainakin Herra Huppupää joukkioineen on auttanut alueen turismia jo viktoriaanisista ajoista lähtien.

Sherwoodin metsä – Google Maps

The Major Oak (VisitNottinghamshire).

Kaksi maailman vanhinta (elossa olevaa ja ajoitettua) puuta sijaitsee White Mountains-vuoristoalueella Kaliforniassa. Toinen näistä männyistä – Metusalemiksi nimetty- on peräti n. 4845-vuotias, ja toinen n. 5062-vuotias. Näiden puiden varhaisina kasvuvuosina Mesopotamiassa kirjoiteltiin savitauluihin nuolenpääkirjoituksia ja Egyptissä alettiin tavoitella kuolemattomuutta muumiointiprosessien myötä.

Metusalem/Methuselah Tree.

Euroopan vanhin puu löytyy Italiasta Napolin lähettyviltä. Puun ikä on karkeat 1230 vuotta, joten tämä Italus-niminen mänty päihitti aiemmin ennätystä hallinneen kreikkalaisen Adonis-männyn. Adoniksen ikä on lähteestä riippuen 1075-1077 vuotta. Näihin aikoihin vallitsi viikinkiaika, samalla kun kristinusko levisi hitaasti Euroopassa pohjolaankin asti.

Italus (LiveScience).

Useita tuhansiakin vuosia vanhempia puita maailmasta toki löytyy kasapäin, mutta näiden puiden kohdalla ikä perustuu vain arvioon. Lisäksi on olemassa jopa kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja juuristoja, joista kasvaa edelleen vehreitä ja terveitä kloonipuita. Eräs vanhimmista esimerkeistä löytyy Keski-Ruotsista Fulufjälletin kansallispuistosta. Old Tjikko-kuusen juuristo on radiohiiliajoitettu 9550-vuotiaaksi, runko itsessään on tosin vain muutamia satoja vuosia vanha. Tässä juuristossa on huomionarvoista se, että kasvusto on alkanut kehittyä hyvin nopeasti jääkauden jäätiköiden vetäytymisen jälkeen n. 10 000 vuotta sitten. Tällaiset maanalaiset verkostot taitavat siis olla jokseenkin kuolemattomia, ellei sitten jokin sairaus tai tulipalo tuhoa koko systeemiä.

Old Tjikko (WikimediaCommons).

Tällaisiakin esimerkkejä valitettavasti löytyy. Vuonna 2012 Longwoodissa, Floridassa paloi 3500-vuotiaaksi arvioitu sypressipuu The Senator. Palosta tuomittiin vankeuteen 26-vuotias nainen, joka oli sytyttänyt puun juurella tulen polttaakseen metamfetamiinia. Tulipalon takia tämä 38-metrinen puu lopulta kaatui, jättäen jäljelle n. 6-7-metrisen, hiiltyneen tyngän. Palon alkamisesta löytyi jopa kuvatodisteita naisen kännykältä ja läppäriltä – pölkkypää numero 1.

The Senator Tree v. 1946 (FloridaMemory).

Vuonna 1964 Nevadan Wheeler Peakissa kaadettiin n. 5000-vuotias mänty, nimeltään Prometeus. On epäselvää, miksi Pohjois-Carolinan yliopiston opiskelija Donald R. Currey päätyi puun kaatamiseen, sillä hän oli saanut luvan tutkia alueen puita mm. ottamalla puista poranäytteitä niiden iän määrittämiseksi. Tämä syy jäänee mysteeriksi, mutta joka tapauksessa puun ikä paljastui tietenkin sen kaatamisen jälkeen, joten tämä Herra Wannabe-Dendrologi saa kunnian olla pölkkypää numero 2.

Prometeuksen kanto (WikimediaCommons).

Vielä varhaisemmat pölkkypäät löytyvät vuodelta 1854: William Lapham, George L. Trask ja George Gale sahasivat Kaliforniassa Mother of the Forest-puusta 60 tonnia kaarnaa esiteltäväksi näyttelyissä. Tämän 2500-vuotiaan puun kaarnan paksuus oli useita kymmeniä senttimetrejä, ja nämä palaset päätyivätkin lopulta Lontoon Hyde Parkin Kristallipalatsiin puun muotoon aseteltuina. Tämä Lontoon suureen maailmannäyttelyyn rakennettu palatsi tuhoutui kokonaan tulipalossa v. 1866, jolloin tämä kasaan väkerretty ”puu”parkakin tuhoutui. Kaliforniaan jäänyt runko vaurioitui kaarnanpoistossa niin, että jäljelle jäi vain pystyyn kuoleva runko, joka vaurioitui v. 1908 maastopaloissa pahasti. Tämän tapauksen syylliset nimetään virallisesti pölkkypäiksi numeroilla 3, 4 ja 5.

Mother of the Forest Lontoossa v. 1859 (WikimediaCommons).

Mutta; ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: Kalifornian toistuvissa maastopaloissa on saatu mm. pelastettua Sequoian kansallispuistoissa sijaitsevia jättimäisiä punapuita, suurin ja komein niistä on nimeltään Kenraali Sherman. Tämä 2200-2700 -vuotias jättiläinen suojattiin alumiinipeitteillä v. 2021 paloissa, joten vastaisuudessakin tämä järkäle on lajitoveriensa lisäksi edelleen ihailtavissa. Tuollainen foliohomma tuntuu jokseenkin julkisuustempulta, mutta mitäpä sillä on loppupeleissä väliä. Ainakin tilanteesta saatiin hienoja valokuvia, jos ei muuta.

(LosAngelesTimes)

Näistä viime vuosien paloista ovat kärsineet ainakin punapuut Genesis, King Arthur, Floyd Otter ja Ishi Giant, joten peitelkääpä vain niitä runkoja ihan millä avaruuspeitteellä tahansa haluatte. Akka voi lähettää teille Liiterin ekstravahvaa grillifoliota, sillä saisi mukavasti suojattua… krhm, hyvin pienen alueen tuollaisesta jättiläisestä. Kannattaa siis varmaankin jättää ne foliot odottamaan seuraavaa kesää, jatkakaa vain samaan malliin siellä rapakon takana! Akka tosin edelleen epäilee tuon kuvassa olevan foliosuojan riittävyyttä, mutta mitäpä Akka näistä asioista tietäisi tuon taivaallista…!