HISTORIALLISIA HENKILÖITÄ NYKYPÄIVÄN TAVIKSINA

Eikö olisikin mielenkiintoista tietää, minkälaisia ihmisiä menneisyyden merkkihenkilöt olisivat nykypäivänä? Kaiken tämän teknologian ja kulutuskulttuurin keskellä?

Factory Workers/1945/WikimediaCommons.

Historialliset kirjoitukset pullistelevat muinaisuuden hallitsijoiden urotekoja ja -töitä, mutta vastaavasti työläiset ja peruskansalaiset ovat jotakuinkin jääneet unohduksiin. Ketään ei menneinä aikoina kiinnostanut, ketkä raahasivat Khufun pyramidin kiven numero 2778 paikalleen kaikista niistä kahdesta miljoonasta, jotka vielä tänäkin päivänä pyramidin rungon muodostavat. Eikä unohdeta niitä sileiksi hiottuja valkeita päällyskiviä, siinä olikin jo toinen urakka kerrakseen! (Tässä vaiheessa jonkun pitää mainita ne alienit, jotka hoitivat levitoimalla koko homman…)

Näitä vastaavanlaisia järkälemäisiä töitä löytyy edelleen ympäri maailmaa eikä meillä ole harmainta aavistustakaan siitä, miten ja millä nämä megaliittiset rakennelmat on aikoinaan saatu aikaiseksi. Eikä ole myöskään olemassa työntekijöiden TYHY-päivien valokuvia kanoottiretkiltä tai edes raportteja siitä, oliko pyramidinrakentaja Huni ollut tänä kuukautena tarpeeksi tuottelias vai saiko hän raippaa ja pienempiä ruoka-annoksia laiskottelusta.

Täytyy siis toimia niillä lähtökohdilla, mitä on tiedossa: historian suurmiehillä ja -naisilla, joista on paljon erilaisia lähteitä eri historioitsijoiden kirjoittamana.

Akka ottaa lähtökohdaksi sellaisen ajatuksen, että näillä seuraavilla henkilöillä ei olisi nykypäivänä vastaavanlaisia ”kykyjä,” kuten heillä lienee aikanaan ollut. Nykypäivänä on hyvin vaikea kuvitella, että ihan jo pelkästään uskonnollisen vapauden puolesta ihmiset kokoontuisivat kenenkään eteen kuulemaan ”Jumalan pojan” sanomaa tai ylipäätään pitäisi ketään ihmisolentoista hahmoa jumaluuden ilmentymänä (Egypti). Sen takia kaikki tällaiset aikakauteen/kulttuuriin liittyvät ns. supervoimat voi suosiolla unohtaa, sillä maailma on todellakin muuttunut noista ajoista, mikäli ette sitä ole vielä havainneet… (lievää sarkasmia havaittavissa, kuinka yllättävää).

Aloitetaanpa siis näistä jumaluuksista/niiden edustajista ihan suosiolla ja muistetaan, että tämä on vain huumoripitoista tarkastelua ja Akan omaa pohdiskelua tästä aiheesta.

KLEOPATRA (69-30 eaa.): Kaikkihan me tiedämme (oletettavasti) Kleopatran tarinan ja jotkut meistä ovat nähneet vielä Elizabeth Taylorin Kleopatrana elokuvassa v. 1963… tai ainakin kuvia siitä leffasta. Mikä kaunotar!

Elizabeth Taylor elokuvassa Kleopatra v. 1963/HollywoodMuseum.

Todellisuudessa Kleopatra ei liene ollut mikään kaunotar, sillä kreikkalainen historioitsija Plutarkhos (45-120 jaa.) ainakin on todennut, ettei tällaisesta kauneudesta ole ollut tietoa. V. 2007 löydetty kolikko esittää myös Kleopatran suurinenäisenä ja… aika karunnäköisenä; kyse ei todellakaan ole mistään Nefertiti-patsaan ulkomuodosta. Kleopatrasta on olemassa myös yksi oletettu muotokuva:

Naples National Archaeological Museum.

https://www.historyhit.com/facts-about-cleopatra/

Kleopatran karisma oli Plutarkhoksen mukaan kuitenkin ihan toisella tasolla, ja tämänpä takia hän Ptolemaiosten hallitsijasuvun edustajana vietteli miehen jos toisenkin omien tarkoitusperiensä vuoksi. Tähän joukkioon kuului mm. egyptiläiseen faaraotyyliin hänen molemmat veljensä Ptolemaios XIII sekä XIV, Julius Caesar Rooman puolelta sekä viimeisenä Marcus Antonius, roomalainen sotapäällikkö.

Tämä tarina lienee tuttu; ihan oikea Romeo ja Julia -tyyppinen tragedia, mikäli historia paikkansa pitää. Kleopatran uskotaan joko surmanneen itsensä myrkkykäärmeellä tai sitten ihan vaan myrkkyjuomalla, tokihan murhaakin on esitetty yhtenä vaihtoehtona. Tätä ei varmastikaan voida tietää, sillä hautaa ei ole koskaan löydetty huolimatta arkeologi Kathleen Martinezin etsinnöistä Taposiris Magnassa, Egyptissä. Vuosikausia jatkuneista etsinnöistä. Joita voimme ihailla hyvin usein mm. NatGeolla.

Noh, näistä tiedoista pitäisi päätellä jotakin ilman tämän naisen maagisia kykyjä johtaa valitsemallaan tavalla… ainakin Kleopatran tiedetään olleen taitava diplomatiassa ja strategiassa ja hän osasi puhua useita kieliä. Hän oli myös pidetty hallitsija, mutta samalla ajoi aina omaa opportunistista asiaansa. Laitetaanpa nämä asiat siis pakettiin vaikka seuraavalla tavalla:

KLEOPATRA NYKYPÄIVÄN PERUSTAVIKSENA: Kleopatra eli Kiara ei ole syntynyt kuninkaalliseen sukuun eikä hänellä ole veljiä (huh, eli täten ei myöskään mitään kuninkaallisia sukurasitteita heidän suhteensa). Kiara elelee kaksiossaan yksin lemmikkikäärmeensä kanssa ja toimii kielenkääntäjänä sekä tulkkina erilaisissa tapahtumissa. Harrastuksenaan Kiara käy joskus kutomassa mattoja paikallisessa työpajassa (vrt. myytti Kleopatrasta mattoon käärittynä, jotta hän pääsisi Julius Caesarin puheille). Kiara ei ole myöskään murhauttanut sisartaan Arsinoeta, vaan he käyvät silloin tällöin yhdessä kahviloissa ja ravintoloissa, joskus harvoin myös taidenäyttelyissä.

Cleopatra and Caesar/Jean-Leon Gerome/1866.

https://allthatsinteresting.com/arsinoe-iv Tarinaa Kleopatran sisaresta ja hänen kuolemastaan.

JEESUS (noin 4 eaa/6 jaa – noin 30 jaa.): Evankeliumeista tiedämme, että Jeesus syntyi Bethelemissä, Juudeassa Neitsyt Marian ja tämän aviopuolison Joosefin poikana, mutta historioitsijat uskovat tarinoiden olleen runsaasti väritettyjä. Näiden kirjoitusten tarkoitus oli vahvistaa käsitystä Jeesuksesta Jumalan poikana eikä suinkaan kertoa wikipediamaisesti henkilön menneisyydestä ja alkuperästä. Lapsuusajasta on säilynyt vain muutamia mainintoja (Akka on näistä aiemmin kirjoittanut jutussa Oliko Jeesus oikeasti kauhukakara) ja Jeesuksen ”elämä” alkaakin vasta noin kolmekymppisenä. Tällöin Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen ja a vot; rabbi on syntynyt.

https://akallaonasiaa.fi/tiede/oliko-jeesus-oikeasti-kauhukakara/

Pitääkö tähän nyt kirjoittaa sitten sitä seuraavat tapahtumat, jotka me kuitenkin kaikki tiedämme edes jollakin tavalla? Akan mielestä ei, vaan kannattaa mainita useat historialliset lähteet, joissa Jeesuksen olemassaolo mainitaan. Tällaisia kirjoituksia on säilynyt mm. roomalaisilta historioitsijoilta Tacitukselta, Suetoniukselta sekä
Josephukselta,
jotka toki kukin elivät Jeesuksen kuoleman jälkeisenä aikana.

Jesus/Catacombs of Marcellinus and Peter/ kuva BBC ja video:
UsefulCharts.

Jeesukseen liittyvistä asioista on nyt jo kiistelty parisen tuhatta vuotta, joten itse kukin voi varmasti muodostaa oman mielipiteensä massiivisesta tietosanakirjasta, jota internetiksi kutsutaan. Makuasioista ei sovi kuitenkaan riidellä (Akka on kirjoittanut Jeesuksesta myös jutussa Neljä hautaa ja yhdet… useat hautajaiset).

https://akallaonasiaa.fi/tiede/nelja-hautaa-ja-yhdet-useat-hautajaiset/

Hypätään suosiolla nykypäivään ja unohtakaamme kaikki ihmeteot, jumaluudet ja ylösnousemukset:

JEESUS NYKYPÄIVÄN PERUSTAVIKSENA: Jo kolmikymppinen Joshua asustelee edelleen äitinsä Marian peräkammarissa. Ottoisänsä Joosefin kuollessa Joshua yritti jatkaa tämän hyvin menestynyttä rakennusliikettä, mutta eihän siitä tullut lasta eikä pask…. mitään.

Niinpä Joshua ja äiti Maria päättivät myydä koko puljun eteenpäin ja nyt he elelevät mukavasti sijoitusrahoillaan jossakin päin Lähi-Itää. Joshua pelailee paljon ja katselee joskus Netflixistä animea ja historiallisia leffoja, kunnes äiti pyytää pojan syömään vastapaistettua lammaspataa terassille. Joshua on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen nuorimies, joka ei paljoakaan tulevaisuutta mieti: elämä on tässä ja nyt.

https://www.biblicalarchaeology.org/daily/people-cultures-in-the-bible/jesus-historical-jesus/did-jesus-exist/ Pohdintaa peruskysymyksistä.

ADOLF HITLER (1889-1945): Itävalta-Unkarissa syntynyt Adolf sai tiukan kasvatuksen, mutta isänsä ja äitinsä kuoltua poika halusi päästä opiskelemaan taidetta. Wienin kuvataideakatemia hylkäsi hänet kuitenkin peräti kahdesti. Adolf ajautui asunnottomaksi ja rahattomaksi ja nukkui yönsä puistonpenkeillä, mutta alkoi sittemmin tienata vesiväritöillään rahaa. Wienin ja Munchenin jälkeen Adolf osallistui menestyksekkäästi asepalvelukseen ensimmäisessä maailmansodassa, jonka jälkeen hän alkoi osallistua poliittisiin kokouksiin ja puoluetoimintaan.

Hitler pidätettiin v. 1923 maanpetoksesta, jolloin hän myös kirjoitti ylös elämäkertateoksensa, jonka nimeä Akka ei mainitse. Tästä teoksesta alkoi karttua massia, joka vain vahvisti Adolfin uskoa omiin (tuolloin jo muodostuneisiin) näkemyksiinsä.

https://www.history.com/this-day-in-history/april-1/beer-hall-putsch-secures-hitlers-rise-to-power Hitlerin pidätys.

AH/Watercolour of Ruins/1919/germanhistorydocs.

Tästä eteenpäin Adolf seikkaili politiikan maaperällä meidän tuntemallamme tavalla, kunnes päätyi päättämään päivänsä 30.4.1945 Berliinissä. Joidenkin tutkijoiden mukaan Adolf päätyi muiden johtajien tavoin Etelä-Amerikkaan ja myös Amerikassa näin epäiltiin, sillä sekä CIA että FBI ovat julkaisseet dokumentteja näistä epäilyksistä ja havainnoista.

https://www.lasell.edu/documents/Honors%20Program/HEJSS/FBI%20Hitler%20Sightings%20Files%20%28Declassified%20and%20Redacted%29%20-%20Volume%201.pdf FBI:n dokumentteja 203 sivun verran osittain sumennettuina ja heikkolaatuisina.

https://nypost.com/2025/04/09/us-news/cia-files-reveal-search-for-hitler-in-south-america-10-years-after-his-suicide-as-argentina-prepares-to-release-classified-docs-on-nazi-fugitives NY Postin artikkeli CIA:n dokumenteista, joiden julkaisua Argentiina aikoi ajaa eteenpäin v. 2025. Näitä Akka ei kuitenkaan hetimiten löytänyt.

Mene ja tiedä, mutta ”tehdäänpä joshuat” ja hypätään nykypäivään:

ADOLF NYKYPÄIVÄN TAVIKSENA: Yritettyään kolmannen kerran pääsyä Wienin kuvataideakatemiaan Adolf vihdoinkin pääsi sisään! Opiskelujensa jälkeen hän kiertelee näyttelyjensä kanssa maailmalla ja Helsinki lienee vuorossa seuraavana.

Argh, enempää rivejä, ajatuksia eikä tulevaisuudennäkymiä tälle henkilölle ei enää uhrata, paitsi… ylihuomenna Adolf kaapataan alieneiden alukseen, jossa häntä tutkaillaan tauotta erilaisilla lääkinnällisillä välineillä. Tauotta. 24 tuntia vuorokaudessa.

Ja näistä tapahtumista lähetetään Maahan suoraa live-esitystä 24 tuntia vuorokaudessa. Tuliko jo mainittua tauotta?

TUTANKHAMON (1342-1323 eaa.): Vain 9-vuotiaana valtaan noussut pieni pojanreppana ehti hallita vain 10 vuotta ennen kuolemaansa (Akka on kirjoittanut kaksi juttua: Tutankhamon-parka sekä Sukujuhlat Tutankhamonin malliin).

https://akallaonasiaa.fi/tiede/tutankhamon-parka/

https://akallaonasiaa.fi/tiede/sukujuhlat-tutankhamonin-malliin/

Valtakautensa aikana tämä nuorimies hylkäsi isänsä Akhenatenin yksijumalaisen Aten-uskonnon ja pääkaupunki Amarnan, jolloin kuninkaallinen hovi siirtyi takaisin pääkaupunki Thebaan (Luxor). Tuolloin Tut sai korjattua isänsä hallinnon laiminlyömiä rakennuksia ja temppeleitä uuteen kukoistukseen. Myös naapurivaltioiden suhteet olivat kärsineet Akhenatenin aikana, joten Tut yritti korjata näitä diplomaattisia suhteita omana valtakautenaan.

Egypt Museum.

Tutin haudasta löytyneet kaksi sikiömuumiota on tietenkin surullinen muistutus tästä Egyptin kuninkaallisten sisäsiittoisesta pariutumisesta. Nämä Tutin sisaren Ankhesenamunin kanssa saadut lapset eivät saaneet mahdollisuutta normaaliin elämään, kuten ei itse Tutankhamonkaan lukuisten erilaisten periytyvien vammojensa takia. Kampurajalkainen poika jäi kuitenkin ikuisesti elämään, kun hauta löydettiin v. 1922. Katsotaanpa, mitä poikafaarao voisi puuhailla nykyajan tavallisena pulliaisena!

Muumioidut sikiöt 317a sekä 317b Tutankhamonin haudasta. Toinen n. 5-6 kuukauden ikäinen sikiö ja toinen n. 8-9 kuukautta, oletettavasti keskenmeno sekä kuolleena syntynyt/menehtynyt synnytyksessä.

TUTANKHAMON NYKYPÄIVÄN TAVIKSENA: Teremun ei ole kampurajalkainen, kävelykeppiä käyttävä nuorimies, sillä nykypäivänä tällaisia sisarusten välisiä avioliittoja ei ole hyväksytty vuosisatoihin. Teremun on naimisissa, asuu Kairossa vaimonsa Aminan ja kahden lapsensa kanssa kerrostalokolmiossa. Asunnon parvekkeelta on nipin-napin-näkymä Niilille, jos oikein tarkasti katsoo palmujen latvojen välistä.

Teremun on jo ehtinyt käydä perheensä kanssa uudessa Grand Egyptian Museumissa, jossa varsinkin lapset ovat olleet kovin kiinnostuneita faarao Tutankhamonin aarteista. Tämä naurattaa lasten vanhempia, sillä he itse eivät ole juurikaan perehtyneet faaraoiden historiaan. Molemmat työskentelevät markkinoinnin parissa ja lapsiperhearki on tarpeeksi kiireistä muutenkin.

https://www.tutankhamun-exhibition.co.uk/news/detail/dna-identifies-tutankhamuns-parents

NAPOLEON (Napoleone di Buonaparte 1769-1821): Korsikalla syntynyt aatelinen pojankoltiainen lähetettiin Ranskaan opiskelemaan ja valmistuttuaan sotilasakatemiasta hän nai paikallisen seurapiirikaunottaren Josephinen, jolla oli jo ennestään kaksi lasta. Myöhemmin pari ehti jo erotakin, mutta Josephinen sanotaan olleen Napskun elämän suuri rakkaus.

Henri Félix Emmanuel Philippoteaux, 1835/ Portrait of Napoleon/Palace of Versailles.

Napskun poliittinen nousukiito muistuttaa tuon aiemmin mainitun A:n vastaavanlaista uraa ja hän ehti myös mm. valloittaa Kairon ja tutkia Egyptin pyramideja. Eräs sitkeä huhu kertoo Napskun joukkojen rikkoneen jopa sfinksin nenän v. 1798, mutta todistettavasti rikkoutunut nenä näkyy jo vuonna 1755 tehdyssä piirroksessa ja jopa sitä aiemmin tehdyissä havainnoissa.

The Sphinx/1885/Travelers in the Middle East Archive. Tässä vaiheessa nenä on tietenkin rikki.

https://www.historyhit.com/who-broke-the-giant-sphinxs-nose/ Artikkeli, jossa kuvia ja infoa tästä nenän rikkoutumisesta.

Noh, seuraavaksi seuraa tietenkin useita näitä ikuisia sotaretkiä ja taisteluja… BORING… tärkeämpää tässä jutussa on Napoleonin luonne: koulussa häntä kiusattiin ja haukuttiin laihaksi ja lyhyeksi; useiden tutkijoiden mukaan hänellä onkin saattanut olla jonkinlaisia komplekseja, joita hän yritti kompensoida voimakkaana valloittajana. Napskun pituus on kuitenkin ollut aikuisiällä ihan tavanomainen tuon ajan mittapuulla: 165-169 cm.

Napsku oli myös syvästi taikauskoinen ja haaveili uuden uskonnollisen liikkeen perustamisesta, jota hän tietenkin johtaisi haluamallaan tavalla. Häntä on kuvattu myös kiivaaksi ja äkkipikaiseksi, mutta samalla rationaaliseksi joukkojen johtajaksi.

Loppujen lopuksi Napskusta tuli keisari Napoleon I, kunnes britit vangitsivat ja karkoittivat hänet Saint Helenan saarelle v. 1815. Tällä saarella hän kuoli 5.5.1821 oletettavasti mahasyöpään, jota ilmeni Napskun suvussa muutenkin. Ok, näillä tiedoilla siis mennään eteenpäin:

NAPOLEON NYKYPÄIVÄN TAVIKSENA: Ranskan Korsikalta ponnistanut nuorimies Nicolas päätyi huomattavan nopeasti Ranskan asevoimissa ylöspäin kuin ohjus ja toimii tällä hetkellä NATOssa huippusalaisissa tehtävissä. Tämän enempää hänestä ei tiedetä: ehkäpä hän on usein Suomenkin taivaalla nähtyjen NATOn tiedustelukoneiden kyydissä. Nämä koneet ovat aikamoisia ilmestyksiä tekniikaltaan ja kooltaan, kuten mm. seuraava esimerkki osoittaa:

https://www.raf.mod.uk/aircraft/airseeker-rc-135w-rivet-joint Esimerkki yhdestä mallista brittien Royal Air Forcen sivuilla.

Ehkäpä siis Flightradarissakin usein nähdyt lentokoneet lennättävät mukanaan nykyajan Napskua ja toivoa sopii, että hänellä on mukanaan oikeana kätenään aiemmin mainittu Josephine! Hah, ikinä ei voi tietää…!

Josephine in Coronation Costume/Baron Francois Gerard/1807-08.

https://en.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9phine_de_Beauharnais#

Josephinen ja Napoleonin tarina, wow; Kauniit ja rohkeat 1700-1800-luvun taitteessa. Kenen nimi voi ylipäätään olla Marie Josephe Rose Tascher de La Pagerie … no, nähtävästi hänen!

Jutussa mainittuja henkilöitä ei ole pilkattu tai vahingoitettu eikä tarkoituksellisesti heidän uskomuksiaan ole mollattu millään tavalla. Paitsi Adolfia, tietenkin. Ja syystä.

Myöskään eläimiä ei ole vahingoitettu eikä kukaan vastaa mistään seurauksista näiden oletettujen henkilöiden osalta, sillä heitä ei ole todellakaan olemassa. Herneitäkään ei ole vahingoitettu, ellei niitä ole nenään laitettu. Kohti uusia seikkailuja!

The Princess And the Pea/Edmund Dulac/1911.

Herneitä patjojen alle, ei nenään, ihmiset!

(Nykypäivän tavisnimet: Fantasy Name Generators)

PÄIVITETTY JA LISÄTTY LINKIT AKAN JUTTUIHIN.

TAPAHTUIPA KERRAN TSEKIN TASAVALLASSA…

Dolni Vestonicessa Tsekin tasavallassa alkoi tapahtua kummia v. 1924, kun tämän nykyään 307 asukkaan pikkukylän alueelta löytyi arkeologisesti merkittävä ja laaja, myöhäispaleoliittinen asutuskohde. Erikoista paikassa on varsinkin se, että paikalta löytyi mm. saven polttamiseen tarkoitettu polttouuni sekä useita tuhansia valmiita figuriineja.

Dolni Vestonice/WikimediaCommons.

Nämä poltetut taideteokset ovat tiettävästi maailman vanhinta laatua ja niiden ohella on löydetty myös useita eläinten luista kaiverrettuja hahmoja. Eläinfiguriineissa on kuvattu mm. mammuttia, sarvikuonoa, leijonaa ja karhua, mutta erityistä huomiota on herättänyt naisfiguriini Venus of Dolni Vestonice.

Dolní Věstonice – Google Maps

Nämä figuriinit ovat radiohiiliajoituksessa saaneet iäkseen 26 000 vuotta.

Toinen, merkittävä löytö on nähtävästi maailman vanhin henkilöä esittävä muotokuva; hahmon oletetaan liittyvän paikalta löytyneen n. 40-vuotiaan korkea-arvoisen naisen hautaukseen. Tämän naisen kasvoissa oli samankaltaisia ”epämuodostumia” kuten kasvokuvahahmollakin, ja naisen onkin arveltu voineen olla paikallinen shamaani. Täten tämäkin löytö on maailman vanhin esimerkki naispuolisesta shamaanista, mikäli hän tosiaankin on tällainen eläessään ollut.

Naisen kallo ja kasvojen ennallistus.

Noh, hienoja löytöjä kerrassaan, voisi moni tässä vaiheessa todeta; mutta mitäpä muuta merkityksellistä näissä kaivauksissa onkaan paljastunut? Tässäkin tapauksessa kuva vastaa tuhatta sanaa, joten laitetaanpa nämä tuhat sanaa esille:

(historicmysteries)

MITÄ? MIKSI? MITÄ TÄSSÄ OIKEIN TAPAHTUU?

Tämä hautapaikan rekonstruktio kiinnitti Akan huomion ihan muita asioita etsiessä, sillä onhan tuo asetelma todellakin omituinen. Oli siis selvitettävä, miksi tämän vasemmanpuoleisen vainajan verinen käsi on tosiaankin keskimmäisen henkilön verisessä haarovälissä!

Noh, aivan alkajaisiksi: kyseessä ei tosiaankaan ole kuoleman yhteydessä tapahtunut murhatyö tai kastraatio, vaan punainen väri kuvaa yleisesti hautajaisissa käytettyä punaokraväriä.

Tämä kolmikko löydettiin vuoden 1986 kaivauksissa, ja tuolloinhan tietenkin oletettiin kolmikon keskimmäisen henkilön olleen nainen. Ai miksi? Ensinnäkin, keskimmäinen hahmo erottui kahta muuta heiveröisempänä/hoikempana eikä dna-tutkimuksilla tuolloin vielä saatu varmuutta sukupuolesta. Vasta viime vuosina on varmistunut, että keskimmäinen henkilö oli myöskin mies, jolla oli mm. selkäranka kaartunut vasemmalle sekä muitakin fysiologisia muutoksia luissaan.

Kaikki kolme miestä olivat ensiarvion mukaan 15-25-vuotiaita kuollessaan (keskimmäinen 17-20) ja yhdellä heistä on saattanut olla kasvoillaan jonkinlainen esim. poppamiehen/shamaanin maski tai maalattu naamio. Yhdellä miehistä oli lantionsa läpi isketty puukeppi, joten hänen kuolemansa ei todellakaan ollut luonnollinen.

Dna-tutkimuksissa on paljastunut myös, että kolmikko on ollut läheistä sukua toisilleen: keskimmäinen ja vasemmanpuoleinen peräti veljeksiä ja kolmas esim. velipuoli tai serkku. Aiemmin, kun keskimmäistä luultiin vielä naiseksi, tutkijoiden mielikuvitus lähti laukalle: tuolloin oletettiin, että keskimmäinen nainen oli kuollut synnytykseen ja hänen aviomiehensä (oikealla) ja shamaani/poppamies (vasemmalla) teloitettiin syyllisinä naisen kuolemantuottamuksesta. Ihan mainio päätelmä tuon aikaisilla tiedoilla, mutta metsään mentiin ja pahasti!

Asetelma on tosiaankin omituistakin omituisempi. Nimetäänpä nämä henkilöt nyt lähempää tarkastelua varten siten, että vasemmanpuoleinen henkilö (käsi haarovälissä) on Ville, keskimmäinen Kalle ja oikeanpuoleinen on Olli. Näin on helpompaa edetä, eikä tarvitse mainita koko ajan ”keskimmäinen miesoletettu henkilö/vainaja” tekstissä.

Kalle on siis tutkimusten perusteella ollut koko elämänsä ajan rampa/liikuntarajoitteinen sekä fyysiseltä olemukseltaan selvästi heiveröisempi. Akka ei tosiaankaan tiedä/löytänyt tarkemmin, minkälainen syndrooma tai oireyhtymä on ”chondrodysplasia calcificans punctata,” mutta ainakin se aiheuttaa muidenkin oireiden ohella juurikin mm. liikuntaelimistön ja luuston vajavaisuutta/epämuodostumia rajoittaen toimintakykyä.

Ville puolestaan lienee ollut se, jolta löytyi häntäluun ja lantion läpi työnnetty puukeppi ja oletettavasti maalattu shamaanin naamio (tieto löytynyt tosin ainoastaan yhdestä lähteestä). Ollin hautaaminen kasvot alaspäin oli poikkeuksellista, ja hänen kallonsa on hautaamisen yhteydessä murskaantunut. Kuitenkin kaikkien kolmen päihin oli siroteltu punaokraa (Kallella tietenkin myös lantion alueelle) ja Villellä ja Ollilla oli lisäksi helmistä ja luista tehtyjä koruja kaulassaan.

Koko hautaus oli peitetty palaneilla kuusen oksilla ja risuilla, eli jonkinlainen rakennelma oli haudattujen päälle kuitenkin kyhätty. Haudasta löytyi myös poron, suden ja ketun luita tai hampaita.

(Artist: Pavel Dvorsky)

Villen puukeppi ja käsi herättivät tietenkin jo löydön yhteydessä myös olettamuksen, että jonkinlainen homoseksuaalinen konteksti saattoi olla kyseessä: tämä siis tietenkin ajalta, jolloin kolmikon sukulaisuussuhteet eivät vielä olleet tiedossa.

Punaokraa käytettiin jopa neandertalien toimesta jo 250 000-300 000 sitten, ja hautaamisen yhteydessä sillä lienee ollut useita merkityksiä: vainajan symbolinen palauttaminen maahan, ruumiin suojelu tai jonkinlainen pyhittäminen tai jopa vainajan statusarvon esilletuominen. Näistä tulkinnoista ei tietenkään osata esittää muita kuin valistuneita arvauksia, sillä eri kulttuureissa tätä punaista väriainetta on varmastikin käytetty eri merkityksissä.

Punaokraa on yleisesti käytetty myös elävien henkilöiden kehojen koristelussa ja tämä näkyy nykypäivänäkin esim. masai-heimon keskuudessa Keniassa ja Tansaniassa. Tässä hautamysteerissä okran käyttö on kuitenkin selkeästi ristiriidassa Villen lantion puukepin kanssa, mikäli okralla oli tarkoitus kunnioittaa tai suojella vainajia. Hämmästystä tietenkin herättää tietenkin Kallen lantion alueen runsas punaokraisuus, jota helposti rekonstruktiossa voi kuvitella vereksi. (Akka zoomaili kuvaa useaan otteeseen ja Villen käsi näyttää todellakin veriseltä, ei OKRAISELTA).

Masai-heimon jäseniä.

Dolni Vestonicen kaivausalueelta on löydetty myös yksittäinen, vanhemman mieshenkilön hautauspaikka. Mies lienee haudatun majaan kylkiasennossa ja hänen päänsä ja lantionsa alueille oli myöskin siroteltu punaokraa. Tämä hauta osoittanee siis sen, että hautauksen yhteydessä okran levittäminen myös lantioon on voinut olla yleinen tapa eikä Kallen kohdalla siis poikkeuksellista. (Äh; tulkitaan tätä nyt sitten miten vaan, mutta omituiselta se kyllä vaikuttaa mistä tahansa suunnasta katsottuna !)

Vasemmalla kolmikko, oikealla yksittäinen mies.

On huomioitavaa, että alueelta on löydetty myös Välimereltä peräisin olevia simpukankuoria, joten yhteisöllä on joko ollut kanssakäymistä muiden yhteisöjen kanssa tai sitten omasta takaa Välimerelle asti matkanneita jäseniä. Välimatkaa rannikolle on kuitenkin useita satoja kilometrejä – ellei näin karkeasti arvioituna yli tuhat, joten mistään pienestä viikonloppureissusta uimarannalle ei ole todellakaan ollut kyse.

Onhan tässä tapauksessa tietenkin mahdollista, että miehet olisivat saaneet surmansa esim. tällaisten yhteisön ulkopuolisten reissaajien toimesta, mutta ainoana todisteena tästä olisi jäänyt vain paksu puukeppi (katkennut keihäs?) yhden miehen takamuksiin.

Oliko puukeppi peräisin tällaisesta…?

Luurangoista ei aina voi surmatapaa päätellä, ellei aseella tai hyökkäyksellä ole aiheutettu luihin asti ulottuneita vammoja. Yksi skenaario on tietenkin se, että sukulaiskolmikko on törttöillyt metsästyspuuhissaan itselleen vaikeat vammat esim. mammutin torahampaasta tai jonkin muun suuren pedon kynsistä. Tällä aikakaudella Euroopassa eli kuitenkin mm. luolaleijonia, mammutteja, villasarvikuonoja, luolakarhuja ja jättimäisiä hirvieläimiä. Nämä megafaunaan kuuluvat ja sittemmin jääkauden loppuessa sukupuuttoon kuolleet eläimet eivät olleet mitään kotieläinpihojen pörröisiä turreja; kaukana siitä! Esim. villasarvikuonon elopaino saattoi olla jopa 3600 kg.

Villasarvikuono.

Metsästysteoria ei kyllä selitä Kallen kuolemaa samassa yhteydessä, sillä hän ei ole kyennyt liikuntarajoittuneisuutensa takia mihinkään metsästykseen. Todistettavasti Kalle on kuitenkin sijoitettu hautaan ensin, ja kaikki kolme ovat kuolleet samanaikaisesti syystä tai toisesta. Hautaamiseen nähty vaivannäkö kertoo kuitenkin siitä, että hylkiöinä näitä ihmisiä ei haudattu.

Ehkäpä shamaani-Ville olikin juuri (naamiosta päätellen) suorittamassa jotakin veljensä parantamiseen tarkoitettua rituaalia, kun heidän päälleen hyökättiin joko jonkin eläimen tai kylän ulkopuolisen tahon toimesta. Olli on saattanut olla ihan vain sivustakatsojana rituaalissa, olihan hän kuitenkin läheistä sukua näille kahdelle veljekselle.

Siperialainen shamaani 1700-luvulta.

Akka voi hyvinkin kuvitella, kuinka pojat istuvat puutukeilla nuotion ympärillä, kun Ville tanssahtelee transsissa ihan-kunkku-shamaanina, tarkoituksenaan vihdoinkin lopettaa velipoikansa kivut ja kärsimykset kertaheitolla. Villen tanssahdellessa ja laulaessa metsän pimeydestä tömistää TÖRKEÄN ISOKOKOINEN ja jostakin syystä pirun vihainen villasarvikuono suoraan tapahtumien keskelle ja tällä hetkellä poikien peli on menetetty!

Ensimmäiseksi kohteekseen tämä sarvinenä ottaa tietenkin (esim. linnuksi naamioituneen) Villen ja lävistää sarvellaan tämän vatsan! Villen vielä roikkuessa otuksen sarvessa Olli yrittää heittää keihäällään hirviötä, mutta osuukin valitettavasti Villeä takalistoon. Sarvikuono heittää nyt jo menehtyneen Villen sarvestaan ja hyökkää aseettomaksi joutuneen Ollin kimppuun kohtalokkain seurauksin.

Liikuntarajoitteinen Kalle on hirviölle tietenkin helppo kohde; aseettomana ja kauhusta kankeana tämäkin saalis on helppo lävistää sarvella vatsaan, kuten muutkin uhrit. Jälkiä luihin ei jää, kun hirviön sarvi osuu vain vatsan alueelle ja tarpeeksi mellastettuaan otuksen on helppo lähteä puhisten ja tuhisten pois näyttämöltä.

(HackneyMuseum)

Tässä kuvaelmassa eläin on tietenkin voinut olla ihan mikä tahansa kyseisen kauden jättiöttiäinen, mutta ainakin Akka näkee (taas) sielunsa silmin, kuinka Ville roikkuu otuksen sarvessa ja onneton Olli heittää keihään… suoraan Villen ahteriin! Oi voi; tästä näystä Akka saa vielä painajaisia, mutta tämä skenaario ei ole ollenkaan hullumpi. Sikäli mikäli alueella edes esiintyi villasarvikuonoja… äh, mitäpä pienistä!

Kyllä se nyt vaan oli villasarvikuono, sovitaanko vaikka niin! Saadaan edes yksi mysteeri joskus ratkaistua… tällä erää kohti uusia visioita!

KIERRÄTYSTÄ MAALAUSTAITEESSA

Menneinä vuosisatoina jokainen itseään kunnioittava taiteilija suuntasi Ranskaan tai Italiaan – mikäli massia tällaiseen reissuun löytyi. Osa heistä suuntasi maaseudulle, osa Pariisiin imemään uusimpia vaikutteita taiteen saralla. Todellisuus löi kuitenkin useimpia avokämmenellä vasten kasvoja -PLÄTS- jos töille ei ollut kysyntää ja rahavarat vain hupenivat. Tästä johtuen useimmat nälkätaiteilijat maalasivat jo kertaalleen maalatun kankaan päälle jonkin toisen teoksen.

Gustave Courbet: View of Ornans, n. 1850. Esimerkki ranskalaisesta maalaismaisemasta.

Kankaat ja maalit olivat kalliita, joten tällainen toiminta oli ihan ymmärrettävää. Joskus alkuperäisiä maalauksia vain muutettiin paremmin ajan henkeen sopivaksi. Nykyajan röntgen- ja infrapunakuvaukset paljastavat tällaisia, ennennäkemättömiä töitä päällimmäisten maalikerrosten alta:

Vincent van Gogh: Patch of Grass 1887

Vincent van Gogh maalasi rahasyistä jo kertaalleen maalatuille kanvaaseilleen, joitakin jopa useita kertoja. Tämä ruohikkoinen maalaus peittää alla olevan naisen muotokuvan. Mallin henkilöllisyyttä ei tiedetä, mutta hänen arvellaan olevan maalaisnainen.

Vasemmalla nykyinen muotokuva, oikealla alkuperäinen.

Portrait of Isabella de Medici, n. 1560-1570, taiteilija tuntematon

Tämä muotokuva on kaunisteltu versio kuuluisan Medici-suvun jäsenestä. Alkuperäinen, todenmukaisempi versio on muutettu ilmeisesti sen takia, että maalaus olisi helpommin myytävissä.

Vasemmalla nykyinen (röntgenkuvana), oikealla alempi muotokuva.

Woman at a Window, 1500-luvun alkupuoli, taiteilija tuntematon

Vaaleatukkaisen, uhkeapovisen naisen päälle on maalattu maltillisempi brunetti. Tuohon aikakauteen sijoittuen alkuperäinen maalaus onkin melkoisen hävytön, joten sitä lienee muutettu ihan häveliäisyyssyistä (todennäköisesti vasta 1800-luvulla).

University of Cambridge.

Hendrick van Anthonissen: View of Scheveningen Sands, 1641

Jostakin syystä rantaan ajautunut kuollut valas on maalattu piiloon. Ehkäpä ihmiset olisivat raivostuneet tällaisesta näkymästä, varsinkin, kun valaan selässä seisoo joku hahmo. Ympäristöaktivismia vanhan ajan malliin…

(The Daily Mail.)

Leonardo da Vinci: Lady with an Ermine, 1489–1491

Alkuperäinen nainen istuu ilman kärppää kädet puuskassa. Miksiköhän kärppä piti liittää kuvaan mukaan; kuinka yleistä oli ylhäisönaisen silitellä kärppää sylissään…? Eräs teoria esittää, että muotokuvan malli on Milanon herttuan rakastajatar. Herttuan tunnus oli kärppä.

(BBC.)

Pablo Picasso, The Blue Room, 1901

Picasson siniseen kauteen kuuluvan maalauksen alta löytyy muotokuva parrakkaasta miehestä. Tämä teos lienee maalattu piiloon ihan puhtaasti säästösyistä.

(The Washington Post.)

Vincent van Gogh, Still Life With Meadow Flowers And Roses, 1886

Tämän kukka-asetelman on katsottu olevan liian poikkeava van Goghin maalaamaksi. Totuus varmistui vasta, kun asetelman alta paljastui kahden nyrkkeilijän hahmot. van Gogh kuvaili kirjeessään tätä nyrkkeilijämaalaustaan: hän oli ollut tyytyväinen lopputulokseen. Jostakin syystä hän kuitenkin päätti myöhemmin maalata hahmot piiloon.

 (Musée Fabre, Montpellier Méditerranée Métropole.)

Frédéric Bazille, Ruth and Boaz, 1870

Tämän maalauksen alta paljastui kadonneeksi luultu taiteilijan aiempi teos. Young Woman at the Piano (1866) ei siis ollutkaan hävinnyt, ainoastaan piilotettu. Taiteilijalta on jäänyt kirjeitä, joissa hän kuvailee vaikeuksiaan naisen puvun maalaamisessa. Ilmeisesti hän ei ollut tyytyväinen lopputulokseen ja maalasi teoksen päälle. Tämä päällemaalattu teos jäi taiteilijan viimeisiksi töiksi hänen kuollessaan Ranskan armeijan taistelussa v. 1870.

Young Woman at the Piano (Musée Fabre, Montpellier Méditerranée Métropole).

Nykyiset kuvanmuokkausohjelmat ovat ihan lastenleikkiä tällaisten teosmuokkausten rinnalla. Aiemmin mainitut muotokuvien ”kaunistelut” kertovat kuitenkin, että osattiin sitä ennenkin manipuloida katsojan silmää; se vaati vain hieman enemmän vaivannäköä ja osaamista. Kyllä ihminen on sitten kummallinen otus, voi jälleen kerran todeta.

PAKENEMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Kuinka moni on kuullut herrasmies Jack Sheppardista nykyaikana? Ei Akka ainakaan! Kyse on 1700-luvun todellisesta julkkiksesta, jonka uskomaton tarina on hiipunut vuosisatojen aikana historian syövereihin.

Tämä tarina sijoittuu 1700-luvun Lontooseen. (Image: Marcin Nowak)

Jack Sheppard (1702-1724) syntyi köyhään perheeseen köyhälistöalueella Lontoon Spitalfieldsissa. Alue oli tunnettu prostituutiosta ja rikollisista. Köyhän lapsuuden jälkeen Jack sentään pääsi puusepän oppipojaksi, mutta hän ajautui 5 vuoden jälkeen ihan muihin puuhiin: Wikipedian mukaan hän vietti aikaansa ”drinking and whoring”.

Jack sai tänä aikana -yllättäen- rosvokavereita ja hän tapasi prostituoitu Bess Lyonin, josta tuli hänen rakastajattarensa. Samalla hän varasteli asiakkailta (jotka kävivät vähiin) sekä paikallisista pikkuputiikeista. Tavernoissa hän oli oikein pidetty mies ja saikin lempinimen ”Herrasmies Jack”. Puusepäntyöt saivat lopulta jäädä kokonaan, kun rosvojoukkio laajensi toimintaansa asuntomurtoihin.

Slummielämää Lontoossa 1800-luvun puolella.

Keväällä 1723 kirjattiin Jackin 1. todistettu varkaus: kaksi hopealusikkaa, mutta seuraamuksia tästä ei vielä Jackille tullut. Rutkasti niitä sitten olikin tulossa hyvin lyhyen ajan sisällä:

1. pidätys ja pako: ryöstöjengiläinen kavalsi Jackin 40 punnasta, Jack pidätettiin ja vangittiin St. Giles’s Roundhouse-vankilaan. Jotenkin Jack onnistui rikkomaan hirsiseinän ja pakeni lakanaköydellä (!!!) vain 3 tunnin vankeuden jälkeen.

Jackin ja Bessin pako piirrettynä.


2. pidätys ja pako: rakastajatar Bess ja Jack lukittiin yhdessä Clerkenwellin vankilaan peräti samaan selliin, koska he olivat ”aviopari”. He onnistuivat irrottamaan kahleensa, väänsivät ikkunasta metallikalterin irti ja pakenivat taas ikkunasta lakanaköydellä (!!!). Yhdessä he kiipesivät melkein 7 m korkean muurin yli vapauteen. Jack oli pienikokoinen (163 cm) ja Bess… runsas, joten kiipeämisen oli pakko olla melkoisen ponnistelun tulosta.


3. pidätys ja pako: Jack pidätettiin viinakaupasta ilmiannon perusteella, hänet vietiin tällä kertaa Newgaten vankilaan. Bess Lyon ja toinen prostituoitu tulivat Jackia tapaamaan; he hämäsivät vartijaa (mitenköhän…) ja Jack sai taas kalterin irti päästen sellistä käytävälle. Naiset toivat mukanaan vaatteita, joihin pukeutumalla Jack pääsi naisena ulos. Jackin maine oli jo alkanut kiiriä kansan korviin; hänestä puhuttiin ja hänen pakojaan ihailtiin.


4. pidätys ja pako: muutamien päivien jälkeen Jack pidätettiin taas ja vietiin takaisin Newgateen. Tällä kertaa hänelle laitettiin käsiraudat ja jalkaraudat. Yleisö oli huumaantunut Jackista ja häntä kävikin moni katsomassa. Jack sai jopa työkaluja joiltakin vierailta pakoa varten, mutta vartijat toki keräsivät tällaiset esineet pois. Jackille jäi kuitenkin rautanaula; hän tiirikoi käsirautansa tällä naulalla ja irroitetun kalterin avulla hän sai jalkarautansa irti seinästä, rikkoi samalla seinän ja pakeni katolle kahleet edelleen jaloissaan. Jack laski sänkyviltillään kattoa alas viereisen talon katolle, meni sisään taloon ja poistui tyylikkäästi tämän talon etuovesta. Jack sai myöhemmin jalkakahleiden irroittamiseen apua sepältä. Hän pukeutui kerjäläiseksi ja palasi muina miehinä takaisin kaupunkiin.

Tämäntyyppisen asun (mustana) ja tällaisen valkoisen peruukin Jack ehti varastaa. (Victoria&Albert Museum).


5. Lopullinen pidätys: vain muutaman päivän sisällä paostaan Jack murtautui panttiliikkeeseen ja varasti mustan silkkipuvun, timanttisormuksia ja ison, valkoisen peruukin. Jack vietti aikaa 2 rakastajattarensa kanssa, kunnes hänet taas pidätettiin umpijurrissa pukeutuneena näihin hienoihin tamineisiin. Ilmeisesti Jack oli taas ”drinking and whoring” eli lempiharrastuksensa parissa.

Daniel Defoe (Robinson Crusoen kirjoittaja) ihaili Jackia siinä määrin, että hän oli jo ehtinyt kirjoittaa tämän ”elämäkerran”. Teoksen myötä Jackin suosio oli jo kohonnut pilviin ja kansa seurasi tapahtumien etenemistä jännittyneenä.

Daniel Defoe v. 1660.

Jack vietiin taas Newcastleen, hänelle laitettiin 150 kg:n kahleet ja ympärivuorokautinen valvonta. Vierailijoita oli nyt tulossa niin paljon, että heiltä pyydettiin 4 shillinkiä pääsymaksua (!). Suosion myötä taiteilija James Thornhill tuli vankilaan maalaamaan Jackista muotokuvan, joka valitettavasti ei ole säilynyt.

Thornhillin muotokuvan pohjalta tehty kaiverrustyö. (National Portrait Gallery). Jackin tukka on leikattu lyhyeksi ennen teloitusta ja hän osoittaa dramaattisesti sellin ovelle.

Tuomionluvussa Jack sai hirttotuomion, sillä hän ei suostunut ilmiantamaan rikoskumppaneitaan.

200 000 ihmistä seurasi Jackin kärrymatkaa hirttopuulle, tämä ihmismäärä oli kolmasosa koko Lontoon väestöstä. Koko tapahtuma muistutti lähinnä karnevaalikulkuetta tai paraatia. Matkan aikana tuomittu kävi jopa tavernassa ottamassa viimeisen lasillisen. Vartijat kuitenkin löysivät Jackin hallusta vielä taskuveitsen, jolla hänen piti leikata hirttoköysi poikki; tämä oli hänen viimeinen pakosuunnitelmansa.

Hirttämiset suoritettiin aina julkisella paikalla. Tässä kuvassa 3 onnetonta tuomittua 1700-luvulla.


Jackin ystävillä oli oma suunnitelmansa: heidän piti ottaa Jack nopeasti alas pakollisen 15 minuutin hirttämisen jälkeen ja elvyttää hänet lääkärin avulla. Tällainen toiminta oli joskus pelastanut tuomittujen henkiä, mutta yleisöryntäys esti tällaisen ihmepelastuksen ja Jack menehtyi köydenjatkona. Tavallinen kansa näet pelkäsi, että Jackin ruumista käytettäisiin anatomian tutkimuksiin, tuohon aikaan oli tapana käyttää hirtettyjen ruumiita lääketieteen edistämiseen. Sankaria ei kuitenkaan haluttu luovuttaa tähän tarkoitukseen. Hänet haudattiin hiljaisuudessa St. Martin-of-The-Fields-kirkon hautausmaalle Lontoossa samana iltana.

Jackin kuoleman jälkeen kirjoitettiin useita lauluja ja näytelmiä, ensimmäinen näytelmä peräti jo 2 viikkoa hirttämisen jälkeen. Viranomaiset päättivät lopulta kieltää Jack Sheppardin nimen mainitsemisen missään teoksessa, jotta rikollisuutta ei ihannoitaisi. Tämä kielto oli voimassa peräti 40 vuotta. Huh huh!

Jack vangittuna/J. Sketch/The History of Jack Sheppard.

Aikamoinen legenda jo eläessään, tämä 20-vuotiaana kuollut veijari. On kerrottu, että hirttokulkueen varrella naiset olivat pukeutuneet valkoisiin mekkoihin, he itkivät ja heittelivät kukkia Jackin päälle. Tästä tulee mieleen hysteeriset naiset The Beatlesin tai Elviksen konserteissa.

Mitä me nykyajan ihmiset opimme tästä? Emmepä kai mitään. Tiukan paikan tullen kannattaa kuitenkin pitää lähettyvillä lakanoita, rautanaulaa, hienoja asusteita ja yhtä tällaista ”Herrasmies Jackia”. Eikä missään tapauksessa kannata viettää aikaa ”drinking and whoring”, kuten Jack Sheppard. Siitä tulee sanomista.