SUSILUOLAN SALAISUUDET

Kristiinankaupungin ja Karijoen välillä Pohjanmaalla sijaitsee arkeologisesti hyvin kiistanalaiseksi muodostunut kohde: Susiluola. Tästä Susivuorella sijaitsevasta luolasta on muodostunut riitakapula tutkijoiden välille jo vuosikausiksi. Ai miksi? No siksi, että osa tutkijoista väittää neandertalilaisten asuneen siellä, osa väittää kivilöydösten muodostuneen ihan luonnonmuovaamilla voimilla.

Susiluolan aidattu sisäänkäynti (visitsuupohja.fi)

Luolan pinta-ala on noin 400 neliömetriä ja sen on arvioitu muodostuneen 2,6 milj. vuotta sitten. Asutuksen ajankohdiksi on arvioitu joko 70 000, 120 000 tai jopa 250 000 vuotta sitten. Luolalöytöihin kuuluu kiviesineitä, iskoksia, kivilastuja sekä 80 cm leveä ja 10 cm syvä (oletettu) nuotionpohja.

Tästä kivestä kaikki alkoi (sadanvuodensatoa.fi).

On myös esitetty, että asutuksesta todistaa esineistön ja tulisijan sijainnit juuri luolan avarimmalla kohdalla, jossa katto on korkeimmillaan. Tällä alueella pinta on myös kaikista tallatuinta – tosin tämä seikka saattaa johtua eläimistäkin. Kyllä Akan ajatteluun tämä seikka ainakin vaikuttaa: pystyssä seisova ihminen laittaisi järkevästi tulisijan juuri tällaiselle paikalle.

Olisivat nyt tehneet edes joitakin graffiteja seinille, tällaisiakin luolamaalauksia on löydetty…

Neandertalilaisten kädenjälkiä luolamaalauksessa Espanjassa (livescience.com).

Susiluolaa tutkittiin ensimmäistä kertaa v. 1997, kun karijokelainen Kalervo Uusitalo ilmoitti havainnoistaan geologeille ja arkeologeille Helsingissä. Tästäkös alkoi sitten helvetti repeämään – jopa niin, että tutkijat joutuivat lopulta ilmiriitoihin. Polemiikkia lisäsi myös se, että ulkomaisia tutkijoitakin liittyi mielipiteineen mukaan. Kannanotot jakautuivat selkeästi puolesta/vastaan: onko siellä nyt sitten meikäläisten serkut mellastaneet vai onko kaikki vain sattumankauppaa, joka näyttää asutukselta?

Luolaa sisäpuolelta (hs.fi)

Tästä aiheesta on kiistelty jo yli 20 vuotta, eikä asialle ole vieläkään saatu ratkaisua. Jotkut tutkijat eivät enää edes halua puuttua asiaan, sillä aihe on liian tulenarka käsiteltäväksi. Joidenkin tutkijoiden mainekin on jo loattu, kun keskustelu alkoi siirtyä henkilökohtaisuuksiin ja ammattitaitoon. Ei siis ihme, että intoa asian selvittämiseen ei juurikaan ole.

Mikäli Susiluolassa olisi tosiaankin asustellut neandertalinihmisiä, olisi se kansainvälisestikin jumalaton sensaatio – ja ainoa pohjoismainen löytö laatuaan. Oletetuin ajankohta asutukselle on tuo mainittu n. 120 000 vuotta, mutta ajoituksesta nimenomaan on käyty kiistaa. Kuten kivistäkin… kuten ihan kaikesta muustakin. Eikö voitaisi vaan sopia, että kyllä siellä on oltu, perhana! Luolaan voisi asetella pari neandertalilaisnukkea tulisijan äärelle, niitä voisi sitten innokkaasti käydä pällistelemässä. “Kato, tossa ne nyt laittaa ruokaa, ei ollu Mäkkäreitä silloin olemassakaan,” voisi pienimmille lapsille selittää. Jonka jälkeen lapset kysyisivät, että missä on lähin Mäkkäri…

Akka: “Lähepäs, ukko, metsälle! Lapset on nälissään!” Ukko: “Juu juu, ihan just!”

Retkikohteenahan tämä alue ja luola on hyvin suosittu, joten eipä niitä nukkeja välttämättä tarvitakaan. Kukin saa ihan itsekseen kuvitella, onko siellä joskus polteltu tulia, tehty työkaluja ja nukuttu suojassa pedoilta. Tuolloin 120 000 vuotta sitten meri peitti vielä suurimman osan Etelä-Suomea, mutta ilmasto oli lämmin kahden jääkauden välisenä aikana ja Suomenkin alueella suurriistaa löytyi syötäväksi asti. Mikäpä siinä olisi ollut asustellessa; suojaisa kotiluola ja ravintoakin tarjolla, kunhan viitsi persuksensa nostaa nuotion viereltä. Ai että.

“Ai että tosiaan, se Susiluola oli mun ja vaimon ensimmäinen yksiö. Ihan jees mesta!”

Akka toivoo tähän kansainvälistä tutkimusta alan huippuammattilaisilta, mutta eiköhän kaiken esteenä ole aina rahoituskysymys. Joku miljardööri voisi kaivaa taskunkuvettaan ja heittää joitakin ylimääräisiä miljooniaan tähänkin projektiin. Kyllä Suomeen pitää saada ihan oma neandertalilaispaikka, se päihittäisi kaikkien muiden Pohjoismaiden viikinkikylät ja -löydökset sekä suoruumiit mennen tullen. “Meillä onkin asuttu paaaljon ennen teitä, hähhää!” voisi vahingoniloisena irvailla kaikille ja näyttää päristäen kieltä. Aikuismaisesti ja ammattimaisesti, kuten nämä Susiluolan tutkijatkin tekivät työtään…!

ON LOTTOVOITTO SYNTYÄ SUOMEEN!

Puuttumatta sen kummemmin enää vallitsevaan säätilaan, totean otsikkoon ainoastaan: NO EI OLE! Onhan tämä vanha sanonta väännetty jo muotoon “tarvitaan lottovoitto, jotta voi asua Suomessa”. Tässä vaiheessa toteaisin kyllä: “jos olisi lottovoitto, lähtisin maailmanympärysmatkalle/niin pitkälle kuin pippuri kasvaa”.

Valtion pitäisi jakaa kaikille ilmaisia D-vitamiinitabletteja ympäri vuoden, kun ei sitä vitamiinia saada tarpeeksi taivaalla piilottelevan keltaisen pallukan tuottamana. Ärgh!

Ihan tällaista auringontemppeliä Akka ei kuitenkaan aio pystyttää…

Ei sitä turhaan kutsuta auringonottajia auringonpalvojiksi; Akkakin voisi mielihyvin perustaa alttarin taivaalliselle jumala Auringolle, jos se perhanan mollukka näyttäytyisi useammin! Ärgh again!

Mistä hemmetistä me suomalaiset olemme alunperin raahautuneet tänne pohjoiseen? Kuka tuhansia vuosia sitten päätti, että: “No niin, perhe, tänne me jäädään! Ei toi jumalaton vesialue ja jäätikönreuna mitään haittaa, pistetään nuotio pystyyn vaan!”

Ketä tästä lottovoitosta saa syyttää, häh?! Oliko kyseessä Pentti Kivikautinen yhdessä vaimonsa Marja-Liisa Kivikautisen kanssa?

Perhe Kivikautinen nysvää tulta leppoisella mielellä. Hetkinen… Marja-Liisallakin on parta!

Syyllisen metsästys alkakoon!

Ensimmäiset asutuksen merkit löytyvät etelä-Karjalasta noin 10 000 – 11 000 vuoden takaa. Asukkaat ovat todennäköisesti tulleet idempää itä-Suomen ollessa jo sulaa maaperää. Tuolloin jäätikön sulamisvedet peittivät suurimman osan etelä- ja länsi-Suomea jäätikönreunan vielä vetäytyessä pohjoisempana. Noin 10 000 vuotta sitten Lapistakin löytyi jo asutusta, asukkaat ovat esinelöytöjen perusteella tulleet nykyisen Norjan puolelta mutta myös osittain Venäjältä.

Huomionarvoista on se, että ensimmäiset tulijat eivät heti alkuun tulleet jäädäkseen, vaan uusiin seutuihin tutustuttiin lähinnä kesäaikaan. Talven tullessa palattiin sinne, mistä oltiin aiemmin lähdetty eli leudommille, tutuille seuduille. Nykyiset eläkeläiset toistavat tätä muinaista tapaa merkillisen usein: talveksi lähdetään Floridaan tai Fuengirolaan.

Keitä nämä etelä-Karjalaan saapuneet ensimmäiset pioneerit sitten geneettisesti olivat? DNA-tutkimusten perusteella suomalaiset ovat eniten sukua ruotsalaisille ja virolaisille; itä-Suomessa kromosomeissa näkyy pieni Siperian vaikutus. Jännittävä ero löytyy myös itä- ja länsisuomalaisten geneettisissä eroissa: erot ovat suurempia kuin englantilaisten ja saksalaisten välillä. Nykyiset venäläiset eivät kuitenkaan ole liiaksi vaikuttaneet itäsuomalaisiin, vaan erot ovat syntyneet jo kauan ennen venäläisten asettumista nykyisille asuinsijoilleen.

Ei siis kuitenkaan ole olemassa mitään yhtä tiettyä perimälinjaa, josta olemme suoranaisesti polveutuneet. Olemme eurooppalaisia siinä missä muutkin nykyiset eurooppalaiset. Meikäläinen ei siis voi aloittaa henkilökohtaista kiistaa minkään tietyn, nykyisen kansan kanssa: “Pentele, pitikö teirän esi-isienne lähtee tänne kalastamaan meitin ahvenia! Ja sitte piti vielä jäärä aloilleen!”

Perhe Kivikautinen tekee ihan omia hommiaan Pariisin dioraamassa v.1889.

Tässä vaiheessa pitää nyt kyllä muistaa, että meissä kaikissa on todistettavasti sekä neandertalilaisen että denisovanihmisen geenejä. Näitä lajien välisiä risteytymiä tapahtui n. 40 000-60 000 vuotta sitten.

Epäillään, että risteytymiä on tapahtunut muidenkin, aiempien lajien kanssa. Eipä tuo liene ihmeellistä, kun näitä eri lajeja on maapallolla tallannut samaan aikaan jos jonkinlaista. Siinä jää kaikkien saippuasarjojen juonikuviot ihan toiseksi; että kuka onkaan häss… ollut kontaktissa kenenkin kanssa ja koska. Siinä on paineltu pusikoissa menemään heti, kun siihen on ollut mahdollisuus.

Täytynee siis kuitenkin tyytyä siihen, että pitäisi Afrikkaan asti lähteä syyttelemään alkuihmisiä tästä suomalaisten lottovoitosta. “Pentele, pitikö teirän esi-isienne lähtee ylipäätään Afrikasta? Olis pitänyt vaan jäärä sinne auringon alle!”

Ihmisen luontainen vaellusvietti/uteliaisuus on täten syy kaikkeen: ilmastonmuutokseen, liikakansoittumiseen, tautien leviämiseen yms. Jos levittäytymistä Afrikasta ei olisi tapahtunut, möllöttäisimme edelleen kaikki karvaisina alkuihmisinä savannin puun varjoisilla oksilla, ainakin hetkellisesti ilman huolen häivää.

NEANDERTALINIHMINEN JA MUITA LAJEJA, OSA 2

Meikäläisellä on näköjään tapana tehdä tällaisia listauksia (“astronomiasta”), mutta kun tällaisiin saa niin mukavasti pikkujippoja.

Tässä muutamia vinkkejä eri lajien tunnistamiseen baaritiskeillä iskuyrityksissä:

Ardipithecus ramidus (kiistanalainen lajimääritys): “Moro, mä oon Rami, Rampe tai Rampesteri kaverien kesken mut ei sit mitää Rampe ja Naukkis-juttuja”

Australopithecus africanus: “Lähtisitsä messiin jos vetäsen sun ponnarista, mulla on tosi siisti mancave?”

Australopithecus afarensis: “Mä oon käyny Afarissa Etiopiassa, haluutsä kuulla mun miehuuden rituaaleista, mitä mä suoritin?”

Paranthropus robustus (roteva-ihminen): “Hei haluutsä nähä mun haban, kato mikä haba mulla on!”

Homo habilis (kätevä-ihminen, ehkä australopithecus): “Mulla on tajuton työkalupakki, mä voin näyttää sen sulle!”

Homo floresiensis (kääpiölaji Indonesian Flores-saarelta, n. 1 m:n pituuden takia kutsuttu hobitiksi): “Kaikki mussa ei oo pientä, tiätsä” tai “Mennääx hei meille kattoon Hobitti-trilogiaa. LOTR ei sillee kiinnosta meikää.”

Homo neanderthalis: “Tuutsä kattoon mun ehkä-tekemää-taidetta tai miten mä oon osannu haudata mun kuolleita sukulaisia, vaikka kukaan ei uskonu et mä osaan?”

Homo erectus: “Hei c’mon, mä en tarvi mitään iskurepliikkejä.”

Homo sapiens: “Onks taivas soittanu et enkeli on pudonnu, voinxmä tarjota kaljan, sä oot muute hyvännäköne, mennääx tanzzii tai jotai, kato prkl tuol on mun kaveri Ville OOTA Villeee! Tuu tänne!”

Että näistäkin muutamista esitetyistä lajeista jäi sitten homo sapiens jäljelle. Näillä mennään!