nimi – Akalla on asiaa

16.1.202631.1.2026

KAUPUNKIEN HISTORIALLISIA NIMIÄ

Tulipas taas upottua pohjattomaan kuiluun kaikenlaisten asioiden tutkimisten kanssa – uskokaa pois, näihin juttuihin uppoaa tuntitolkulla tutkittavaa ja sadoittain sivuja ihan vaan kaikkien tietojen tarkistamiseksi.

Jos se ei ole vielä tullut selväksi, Akka ei käytä minkäänlaista tekoälyä ihan periaatteen vuoksi: oikeiden taiteilijoiden pitää saada taiteilla ja oikeiden tutkijoiden pitää saada tutkia ja hutkia, näin se vaan on. Aidan alta meneminen sallitaan vain hätätilanteessa, esim. Bigfootin hyökkäyksessä, joka on tosiaankin varteenotettava uhka ihan kaikille Euroopan kansalaisille. Jep, todellakin! Hah hah!

Noh, tekoäly käyttää Akan tietoja lähteenään joissakin asioissa ja merkitsee nämä tiedot lähteenä ”epäluotettaviksi, koska kyseessä on yksityinen blogi.” Haista sinä tekoäly pitkä p***a! Et ole Akan kaveri eikä sellaista suhdetta edes tarvita.

Sukelletaanpa siis (tällä kertaa ei katsahdeta, hah) vanhojen kaupunkien nimiin, ennen kuin niistä tuli niitä nykyisiä meidän tuntemiamme kaupunkeja:

Danzig – Gdansk (Puola)

Pronssikautiset arkeologiset löydöt ajoittavat alueen tullen asutetuksi vähintään v. 2500-1700 eaa. aikana. Kaupunki oli tärkeä satamakaupunki keskiajalta lähtien ja kuului täten tietenkin Hansaliittoon. Danzig-nimellä tunnettu kaupunki vaihtoi kuitenkin nimensä toisen maailmansodan jälkeen Gdanskiksi saksalaisten vallan vihdoinkin loputtua. Gdansk oli siitä lähtien täysin puolalainen kaupunki ja nimi sen mukainen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto

Akan mielestä puolalainen Kleszczewo Koscierskie -niminen kylä on nimeltään loistava esimerkki asuinpaikan nimeämisestä. Kleszcz… lempinimeltään tämä kaupunki voisi olla vaikka KLESI.

https://visitgdansk.com/muzea?setLanguage=en linkki Gdanskin museoihin

Nyk. asukasluku: 487 371

Reval-Rääveli – Tallinna (Viro)

Tallinnan kaupunkina nykyään tunnetun alueen historialliset löydökset ajoittuvat aikaisimmillaan noin 3000-luvulle eaa. Myöhemmät historialliset merkinnät kaupungista löytyvät viikinkien saagoista noin 1000-luvulta jaa. Vuonna 1219 tanskalaiset miehittivät Tallinnan, jota tuolloin kutsuttiin myös nimellä Taani-linn eli tanskalaisten linna. Valloituksen jälkeen nimi muuttui kuitenkin yleisesti Revaliksi, kunnes Viron itsenäistyessä v.1918 nimeksi lopulta vakinaistettiin Tallinna-Tallinn. Kaupungilla on ollut aiemmin toistakymmentä eri nimeä, joista suomalaisittain tunnistamme Rääveli-nimityksen. Sijaintinsa takia tämä kaupunki kuului tietenkin myös Hansaliittoon.

Taanilinna olisi kyllä juhlava nimitys kaupungille kuin kaupungille, mutta eihän tuo kaupunki enää tanskalaisille kuulu (toisin kuin Grönlanti kokonaisuudessaan).

https://visitestonia.com/fi/nae-ja-koe/tallinnan-parhaat-museot?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_campaign=search_generic_fi_fi_prm921&utm_content=to_go_cities_tallinn_history_&_culture_fi&gad_source=1&gad_campaignid=10120211499&gbraid=0AAAAADxyfPI9AEMwCn4zgW3BA3tMlSimu&gclid=EAIaIQobChMIhJyQp7CQkgMV4QWiAx1hExYOEAAYAiAAEgJmivD_BwE pahoittelut hirvittävästä linkistä Viron museoihin, Akan pitäisi opetella laittamaan näitä uudistetulla ohjelmistolla eri tavalla…

Nyk. asukasluku: 456 518

Dorpat – Tartto (Viro)

Tämän Viron toiseksi suurimman kaupungin me suomalaiset myöskin tunnemme – Tarton varhaisimmat arkeologiset löydökset sijoittuvat vasta 400-luvulle jaa. Ihan varmasti tälläkin alueella on ollut aiempaa asutusta; sitä ei vain ole vielä löydetty… Tarton nimen uskotaan viittaavan sukupuuttoon kuolleeseen nautaeläimeen, mutta tälläkin kaupungilla on ollut useita nimiä, kuten Dorpat ja Tarbatu. Nimi Tartto vakinaistettiin Viron itsenäistymisen myötä v.1918, kuten Tallinnakin.

Tarton kartassa herätti mielenkiintoa Puusepa Tervisekeskus, joka onkin näköjään lääkäriasema eikä puusepän tarvikekauppa. Samoin Tammeka Jalgpalliklubi näkyy selkeästi kartassa. On hauskaa, miten samankaltaisia suomen ja viron kielet ovat… mutta silti niin erilaisia.

https://visitestonia.com/en/tartu-city-museum

Nyk. asukasluku: 97 759

Konstantinopoli – Istanbul (Turkki)

Pitkän historiansa aikana tämä Mustanmeren helmi on ollut nimeltään mm. Lygos (noin 1200-luvulla eaa.), Byzantion (kreikkalaisten valtauksen jälkeen 657 eaa.) ja Nova Roma vuodesta 330 jaa. alkaen, kun Rooman keisari Konstantinus Suuri (272/3-337 jaa.) siirsi valtakuntansa pääkaupungin sijaintia. Vasta Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunkia alettiin kutsua nimellä Konstantinopoli, joka tarkoittaa sananmukaisesti Konstantinuksen kaupunkia. Koska kaupungista muodostui merkittävä solmukohta idän ja lännen väliselle kaupankäynnille, sitä kutsuttiin useissa eri kielissä ”suureksi kaupungiksi.”

Konstantinus teetti itsestään useita rintakuvia. Tämä patsas on Musei Capitolinissa Roomassa.

Kyllä kannattikin käyttää jotakin lyhyempää termiä tästä kaupungista, mikäli sellainen sana oli omassa kielessä olemassa. Kyllähän jo tuo Konstanttinnoop… Konstantin-noppa-peli tuottaa muutenkin jo harmaita hiuksia.

Istanbul-nimen kaupunki sai sitten v. 1453 turkkilaisten valloituksen myötä, mutta Konstantinopoli-nimeä käytettiin jopa 1930-luvulle asti, kunnes Turkin ensimmäinen presidentti Kemal Ataturk (1881-1938) vakinaisti nimen Istanbuliksi.

https://muze.gen.tr Istanbulin museoiden englanninkielinen linkkisivusto, joka nimen ulkoasustaan huolimatta on turvallinen käyttää.

Nyk. asukasluku: 15,7 miljoonaa

Londinium – Lontoo (Englanti)

Lontoon suuralueelta varhaisimmat radiohiiliajoitetut arkeologiset löydökset sijoittuvat vuosien 4800-4500 eaa. välille, mutta vasta roomalaisen asutuksen myötä kaupungista kehittyi tulevina vuosikymmeninä suurkaupunki Londinium (v. 47 jaa. lähtien). Ennen roomalaisaikaista kaupungin nimeä kutsumanimestä liikkuu useita eri teorioita, joiden todenperäisyyttä on hankala varmistaa, mutta esim. kelttiläistä alkuperää oleva nimi Plowonida tarkoittaa suurta, virtaavaa jokea, samoin kuin Lowonidonjon tai Londonjon. Hmm… onkohan siellä Lontoossa mitään suurta jokea? Nimi ei nyt millään muistu mieleen…

Roomalaisten jälkeen kaupunki tunnettiin kuitenkin nimillä Lundenwic (anglosaksit alkaen v. 670 jaa.) sekä Lundenburgh. Viikinkien aikana ja jälkeen alueesta käytettiin mm. nimiä Lundin, Londen, Londoun jne.

Mikä tahansa Lon-alkuinen versio oli käytössä, tiettävästi ei kuitenkaan Longjohn – vapaasti suomennettuna pitkät kalsarit.

https://www.museumslondon.org/category/8/local-history useita eri museoita koko Lontoon alueella

Nyk. asukasluku: 8,866 miljoonaa

Edo – Tokio (Japani)

Varhaisimmat merkit asutuksesta nykyisen Tokion alueelta löytyvät noin 3000-luvulta eaa. Kaupungin varhaisin nimitys Edo löytyy kirjallisista lähteistä kuitenkin vasta 1100-luvulla jaa. ja tämä nimi tarkoittaa jokisuistoa. Tämän alueen nimi siirtyi myös paikalliselle samuraiklaanille sekä 1400-luvulta alkaen rakennetulle Edo-linnalle. Tämän linnan paikalla on nykyään Japanin keisarillinen palatsi.

Tokio-nimen kaupunki sai vasta v. 1848, kun keisari Meiji (1852-1912) uudisti Japania merkittävin tavoin (mm. teollistuminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen, parlamentin avaaminen jne.).

Kaikesta historiastaan huolimatta Tokion yksi pakollisista nähtävyyksistä nykypäivänä lienee Shibuya Crossing; yksi maailman ruuhkaisimmista risteyksistä viiden suojatien kera. On arvioitu, että jokaisen suojatievalon vaihtuessa vihreäksi teitä ylittää kerrallaan n. 1000-2500 ihmistä. Kuvittelepa ajavasi autokoulun ajokoetta tässä risteyksessä!

https://www.japan.travel/en/spot/2177 Shibuya Crossing!

https://www.gotokyo.org/en/see-and-do/history/history-museums/?PageSpeed=noscript historiallisia museoita Tokiossa

Nyk. asukasluku: 14,25 miljoonaa

Anslo/Christiania – Oslo (Norja)

Viikinkiaikana Oslon alue tunnettiin Vikeninä, mutta v. 1040 alue sai nimen Anslo. Kaupunkiin viitattiin myös nimillä Aslo, Oslo ja Opslo. Nimitysten uskotaan juontuvan Ekeberg-kukkulasta kaupungin kupeessa, mutta nimitykset saattavat viitata myös ”jumalten niittyyn.” 1300-luvulle tultaessa nimi oli kuitenkin muotoutunut jo Osloksi, kunnes v. 1624 kaupungin tuhosi tulipalo. Tuolloinen kuningas Kristian IV (1577-48) nimesi jälleenrakennettavan kaupungin Christianiaksi ja tästä muodosta muotoutui lopulta Kristiania v. 1877. Vuonna 1925 kaupungin nimi palautettiin kansan vastustuksesta huolimatta Osloksi, sillä olihan Kristiania-nimen eri muotoineen antanut kuitenkin tuolloinen Tanskan ja Norjan kuningas.

Kristian IV /Karel van Mander III (n. 1645).

Jep, Kristian IV tykkäsi nähtävästi sotia ja valloitella maita ja mantuja ihan riittämiin asti… nykyisissä paikan- ja kadunnimissä näkyy kuitenkin edelleen vaikutteita Oslon aiemmista nimityksistä eri muodoissaan. Opslo on kerrassaan ihastuttava versio; kuulostaa ihan joltakin pehmoeläimeltä tai… mopsilta. Opslo-mopsi, ai että…!

https://www.historiskmuseum.no/english Oslon historiallisen museon sivut, Oslossa on toki myös viikinkimuseo yms.

Nyk. asukasluku: 724 290

Bombay – Mumbai (Intia)

Alkujaan seitsemälle saarelle perustettua nyk. Mumbaita on myöskin kutsuttu monella eri nimityksellä. Alueelta on löytynyt merkkejä asutuksesta ja kalastuksesta yli 10 000 vuoden takaa ja varhaisimmat nimitykset ovat olleet Kakamuchee sekä Galajunkja. Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. alue tunnettiin nimellä Heptanesia ja 1500-luvulle tultaessa nimillä Manbai ja Bombaim.

Hindulaisen Mumba Devi-jumalattaren vaikutuksen sanotaan näkyvän nimityksissä, sillä useina eri aikoina nimet ovat vääntäytyneet miten sattuu ja jopa jollakin tavalla toistensa lomaan: Mombayn, Bambaye, Mombaim, Mambai, Bambai, Bambaye, Bombaiim, Mombaim… jne. Helpointa tässä vaiheessa olisi vain sanoa Bye Bye!

Virallisesti tästä kaupungista tuli kuitenkin Mumbai v. 1995, kun brittiläisten siirtomaa-aikaisista nimityksistä haluttiin siirtyä eteenpäin. Tuolloin useita paikannimiä ja kaupunkien nimiä vaihdettiin Intiassa muutoinkin.

Akan ehdotus tähän nimilistaan on Bimbammumbambai, lyhyesti vain Bambi. Eikö ole hyvä? Vähän samalla periaatteella kuin Helsinki-Hesa, jos sitä termiä enää kukaan käyttää. Tuskinpa vaan…

https://www.tripadvisor.com/Attractions-g304554-Activities-c49-t30-Mumbai_Maharashtra.html

Nyk. asukasluku: n. 12,5 miljoonaa.

Lugdunum – Lyon (Ranska)

Asterixia lukeneet muistanevat tämän kaupungin Galliassa eli nykyisessä Ranskassa. Kivikaudelta lähtien alueen läpi on kuljettu kaupankäynnin merkeissä ja asutustakin on löytynyt jo vuodelta 12 000 eaa., mutta vasta roomalaisajan perustamisen jälkeen (v. 43 jaa.) seuraavina vuosisatoina kaupungissa saattoi lopulta asua peräti 200 000 ihmistä.

Tämä Colonia Copia Felix Munatia -niminen asutuskeskus muuntui muotoon Lugdunum, kunnes 1100-luvulta lähtien kaupunkia kutsuttiin mm. nimillä Lugdon, Luon ja Lyon. Lugdon saattaa juontua kelttiläisestä Lug-jumalasta, mutta tässäkin tapauksessa tulkinnat voivat olla esim. ”jumalan/sankarin kukkula,” ”hohtava kukkula, ”variksen kukkula” jne. Ota näistä nyt sitten selvää… miten olisi Hepskukkuu-la?

Noh, sijaintinsa takia kaupungista kasvoi merkittävä roomalaisajan keskus, jossa vieraili useita keisareita ja muutama heistä syntyikin alueella. Keskiajalla kaupungin nimeksi vakiintui Lyon, sillä kaupunki oli kuitenkin Lyonin provinssin keskus ja merkittävä kaupunki sekä hallinnon että kauppareittien suhteen.

Karttaa katsoessa ymmärtää kyllä hyvin Lyonin merkittävän sijainnin Rhone- ja Saone-jokien välissä ja (nykyään) ympärillä. Ja tietenkin se roomalainen amfiteatterikin sijaitsee juuri keskeisellä paikalla tässä jokien yhtymäkohdassa.

”Hulluja nuo roomalaiset” sanoi aikoinaan Asterix, mutta kukas se pelkäsikään taivaan putoavan niskaansa? Asterixin kylän päällikkö Aladobix. Kyllä ne roomalaiset jotakin tiesivät… ja heitä ennen ne muinaiset kalastajat ja kaupankävijät tiesivät, missä kannattaa asustella!

https://lugdunum.grandlyon.com/en hienot sivut tästä muinaisesta alueesta museokeskuksena

Nyk. asukasluku: 520 774

Siinäpä sitä juttua tällä erää katsottavaksi asti; haista sinä tekoäly uudestaan p***a! Kaikille muille hyvää viikonloppua!

Pthyi, tekoäly!

26.8.202326.8.2023

SUOMALAISTEN PAIKANNIMIEN HISTORIAA…

…ja niiden häpeämätöntä pilkkaamista! Akka on aina ihmetellyt, miksi runsaista metsistään ja puhtaasta luonnostaan/järvistään tunnettu Suomi sisältää niin paljon paikkoja, joiden nimet eivät tarkoita yhtään mitään. Äkkipäätään luulisi, että muinaiset esi-isämme… krhm, esihenkilömme olisivat nimenneet heille tärkeät paikat ihan vain luonnonmuodostelmien pohjalta, kuten tietenkin monin paikoin on tehtykin. Mustalampi on Suomen yleisin (391 kpl) järven nimi, toisin kuin usein yleisimmäksi luultu Paskolampi (106 kpl). Tällaiset
nimet kertovat hyvinkin paljon vesistön luonteesta, ehkä?

Akalle tuli mieleen myös kaupungin nimi VARKAUS. Miksi ihmeessä kaupungille annetaan tällainen nimi? Mitä siellä on ennen muinoin pöllitty niin runsaasti, että nimi on jäänyt elämään tuleville sukupolville? Tai miksi on olemassa sellaiset sanahirvitykset, kuten UUSIKAARLEPYY, KUUSKAJASKARI tai ESPOO. Varkaudesta puheen ollen; Akalle tuli heti mieleen seuraavanlainen hölmö vitsi:

-Missä sä asut?

-Luvattomassa käyttöönotossa.

Eehhehe! Joten Varkaus saakin olla Akan ensimmäinen kohde nimistöjen tutkimisessa:

Perusilmakuva peruskaupungista historian kätköistä 1950-luvulta (Suomen Ilmakuva).

VARKAUS: Varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat Varkaus godz v. 1523 sekä Varkaus bij v. 1563. Usein kaupungin nimi tulkitaan niin, että se on muodostunut saamelaisten kätköpaikkaa osoittavasta sanasta vuörkä/vyörkä. Todennäköisin selitys on kuitenkin se, että alueella on pitkä historia koskenkiertopaikasta, johon viitataan juurikin matkataipaleen lyhentymisellä ”varkautena” matka-ajasta.
UUSIKAARLEPYY: Varhaisin kirjallinen merkintä on Ny Carlby Sochn v. 1609. Kaupunki on nimetty kuningas Kaarle IX:n kruunajaisvuonna 1607, kun pienempiä kyliä alueelta liitettiin toisiinsa. Karleby on keskiaikainen nimitys, mutta tämä muoto Uusikaarlepyy on vain alueita erottava sanaväännös alkuperäisen Gamlakarleby:n eli Kokkolan kaupungin nimityksestä (gamla=vanha). Akkaa hävettää, ettei Akka tajunnut ”PYYN” olevan vain suomalainen väännös ”BY”:stä eli kylästä. God damn, osa 1! Selityksenä tähän lienee vanha sanonta ”parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla,” johon ei tässä jutussa puututa millään tavalla. Hirvittävä perisuomalainen sanonta, joka pitäisi kieltää jollakin lakipykälällä, sillä sen merkitystä on mahdotonta selittää ulkosuomalaiselle mitenkään! Helpompaa on selittää lipeäkala, joka sekin on aivan hirvittävä asia sinällään.
AHVENISTO: Tämä kaunis Hämeenlinnaan sijoittuva ulkoilu-, luonto- ja nähtävyysalue sisältää useita kohteita. Ahveniston järvi on suosittu uimapaikka ja nimi juontuukin tämän järven ahvenista. Akka otti tämän mukaan luetteloon siitä syystä, että varhaiset kirjalliset lähteet mainitsevat nimet Ahvenistolammi v. 1780 ja mikä parasta: AFVISTON IERFVI v. 1781! Voi pyhä jyhäys sentään; oikein ierfvi! ”Suomi tunnetaan maailmalla varsinkin runsaslukuisista ierfveistään!”
ESPOO: Varhaisimmat kirjalliset merkinnät Espa v. 1431 ja Espaby v. 1451. Nimen taustalla lienee keskiaikainen joennimi ”Äspån” eli vanhasta ruotsista suomennettuna ”Haavikkojoki.” Nimen taustalla saattaa tosin olla myös miehen nimi ”Esbjörn” lyhennettynä Espeksi. Mikäli tämä Haavikkojoki vaihtoehtona pitää paikkansa, voisi espoolainen nykypäivänä todeta kysymykseen ”mistä olet kotoisin” seuraavanlaisesti: ”Haviksessa syntynyt, havislainen ikuisesti!”
KORSO: Surullisenkuuluisa Vantaan kaupunginosa on saanut nimensä kolmen kunnan rajapyykistä 1400-luvulta lähtien ristirajana eli ruotsalaisittain ”Kårsrå.” Varhaisimmat kirjalliset merkinnät nimestä löytyvät Kårs Råå v. 1662 sekä peräti Ristiraija v. 1739. Vielä nykyäänkin tämä ristiraja on tunnettu maamerkki. Suomalaisittain voisi todeta, että alkuperäinen ruotsalainen nimi olisi voinut päätyä myös muodoksi Kärsä. Asuisiko nykypäivän ihminen mieluummin Korsossa vai Kärsässä? Tällaisiakin paikannimiä nimittäin Google Mapsista löytyy. Onnea vaan teille kaikille, Akka haluaisi mieluummin asua Saparossa… ja sellaisiakin näkyy löytyvän. God damn, osa 2!
TIKKURILA: Vantaan suurin kaupunginosa mainitaan kirjallisissa lähteissä mm. muodoissa Dikursby v. 1501 ja Dicvrsby v. 1543. Tähän nimeen on vaikuttanut ruotsinkielen sana dikur/deker, joka on tarkoittanut kymmentä eläimen nahkaa. Tämä sana on myöhemmin suomalaistettu sanaksi ”tikkuri,” eikä liene epäselvää, että paikannimi on muodostunut nahkojen kauppapaikkana ja kylänä. Olisipa outoa nykypäivänä kuulla junassa kuulutus ”Seuraavana Tikkurikylä” tai mikä parempi: ”Nahkala.”
KUUSKAJASKARI: Merisäätiedotuksista tunnetuksi tullut saari mainitaan varhaisissa lähteissä 1650-luvulla nimellä Caiascarj. Nimen alkulähteitä on selitetty sillä, että viereinen saari Kallikajaskari on kivikkoinen saari, kun taas Kuuskajaskari on kuusinen saari. Kuuskajaskari olisi täten ”kuusta kasvava lokkiluoto” ja Kallikajaskari ”kallioinen lokkiluoto.” Sanokaa mitä sanotte, mutta tällaiset nimet eivät sovi tavallisen pulliaisen pirtaan. Kalliaiskaskari, Kuuskalanjaskari, Kaaskajansuksari tai mikään tällainen ihmiselle merkityksetön väännös ei vain jää mieleen. Miten olisi ”Lokkiluoto ykkönen, Lokkiluoto kakkonen” jne…
UTTI: Tämä suomalaisittain kuuluisa laskuvarjojääkäreiden koulutuspaikka lienee saaneen nimensä henkilön mukaan, sillä paikalla tiedetään asuneen herra Morthn wtti v. 1546. Kuitenkin jo 1200-luvulla alueella asusteli ruotsinkielisiä henkilöitä, joiden sukunimi oli Udd tai Udde. Tämä Utti-nimitys juontuu kuitenkin ihan jo tiettyyn kantataloon ja v. 1708 paikannimi on ollut Uttis. Olisikin hauskaa, jos nykyiset laskuvarjojääkäriässät yrittäisivät lausua armeijapaikkansa muodossa ”WTTI.” God damn, osa 3!
OITTAA: Henkilökohtaisen nimen perusteella nimetty paikka on myöskin Oittaa Espoossa. Paikka mainitaan vanhoissa teksteissä v. 1549 nimellä Oijttila, v. 1552 nimellä Oijtaböle jne. Alueella lienee ollut yksityinen talo, jonka alkuperä on ollut Hämeessä. Talon nimi lienee aluksi ollut Oitti tai Oittila, joka sittemmin ruotsinnettiin muotoon Oitans. Oitti-nimi on kuitenkin alunperin ollut miehen nimi. Oitti-niminen kylä löytyy myös Hausjärven kunnasta, eli…
HAUSJÄRVI: Varhaisin maininta Hausierf (taas mainittu jonkinmuotoinen ierfvi eli järvi) v. 1543. Haus tarkoittaa ”majavanhajuketta” eli haustaa, jota saatiin majavan sukupuolirauhasista eri tarkoituksiin. Tähän Akka laittaa suoran linkin kaivelematta sen kummemmin itse tätä aihetta:

Hauste – Wikipedia

Onnea teille kaikille, hausjärveläiset! Siellä on sitten menneinä aikoina löydetty kelpo elinkeino kaivelemalla majavien persuuksia!

KLAUKKALA: Myös henkilöön liitetty paikannimi. Varhaisissa kirjallisissa lähteissä nimi viittaa henkilöön Klaukka: isäntään, joka piteli pirttiään jo 1540-luvulla. Hänen nimensä oli viännetty peräti Pyhästä Nikolauksesta eli jouluäijänä tunnetusta Joulupukin esihahmosta. Paikka on kuitenkin tunnettu jo v. 1527 nimellä Klöckeskoogh, mutta vuonna 1866 nimitys oli jo Klaukkala by eli Klaukkalan kylä. Klöckeskoogh kuulostaa lähinnä yskivältä vanhalta mieheltä, joka menehtyy tuberkuloosiin juuri näillä hetkillä.
KORPPOO: Varhaisissa kirjallisissa lähteissä mainitaan nimet Corpo v. 1434 sekä Korppe v. 1469. Tämän paikan nimi onkin edelleen selvittämättömien osastossa, sillä nimen alkuperään on esitetty useita selityksiä, joille ei mitään varmuutta tiedetä. Tähän Akka voisi kyynisesti todeta seuraavanlaisesti:

”Mistä sä olet kotoisin?”
”Korppoosta.”
”Missä se on? Ja mikä se Korppoo on?”
”Emmä v*ttu tiedä eikä kukaan muukaan tiedä. Ketään ei näköjään edes kiinnosta tietää.”

Akka pahoittelee korppoolaisille aiheuttamaansa mieliharmia syvästi. Ja hausjärveläisille myöskin vilpittömät pahoittelut. Majavanpersus on ihan hyvä homma, jos siitä on saatu massia joskus muinoin. Tämä ei toimisi nykypäivänä, siitä tulisi pahasti sanomista.

Tähän loppuun sopinee mainita paikannimet Akanvaara, Akanhauta ja Akkala, joita Suomessa esiintyy useita erilaisine väännöksineen. Nimi pohjautunee muinaisjumala Akkaan, mutta se paikannimenä saattaa viitata myös puolisoon tai yksittäiseen taloon.

1 AKANVAARA 3 KOLMIOMITTAUSTORNI JÄÄNNÖS 1 Yleiskuva tornin jäännöksestä (Lusto-Metsämuseo). **Mukavan ylentävä kuva, joka luo inspiraatiota.**

Ainakin Akkoinen, Ackala ja Akankuru kiehtovat Akkaa siinä määrin, että Akka harkitsee tonttinsa nimeämistä kreivikunnaksi. Titteli sopisi Akan pirtaan oikein hyvin, joten palaillaan huumorin ja historian merkeissä asiaan seuraavassa jutussa; tällä erää näkemiin toivottaa

Kreivitär von Ackala (kavereiden kesken tunnettu nimellä arvoisa kreivitär von Ackala tai Teidän Ylhäisyytenne), joka lanseeraa käyttöön jo unohtuneen järveä tarkoittavan sanan IERFVI.

Lähteet Suomalainen paikannimikirja – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi) muiden googlelähteiden ohella

25.3.202230.3.2022

KENEN NIMI ON JÄÄNYT HISTORIAAN ENSIMMÄISENÄ?

Olisi ihan loogista ajatella, että jo puhekielen kehityttyä muita yksilöitä olisi alettu jollakin tavalla nimetä; että tuossa menee tuo veemäinen naapuriluolan Murgh ja sen vaimo Kököl. Niiden riiviöipanat Murde ja Turde näkyvät tulevan perässä – ja aina kiljuen. Olikin siis aika ottaa selvää, mistä ajankohdasta lähtien ihmisten nimiä on säilynyt kirjoitetussa muodossa.

Herra-jonka-nimeä-ei-tiedetä-tai-ehkä-peräti-rouva (phys.org).

Tutkijat ovat nykyään yksimielisiä siitä, että vanhin, kirjoitettu nimi löytyi savitauluista muinaisten sumerilaisten asuttamassa Mesopotamiassa (nyk. Irakissa). Nimi toistuu nuolenpääkirjoituksella yhteensä 18 eri taulussa. Nämä savitaulut on ajoitettu n. 3400-3100 väliselle ajalle eaa., joten tämä kaiffari on taatusti ollut tärkeä tyyppi… eli itse asiassa kirjuri.

Tämä Kushim-kirjuri on siis signeerannut kirjoituksiaan omalla nimellään ja aluksi ajateltiinkin, että kyseessä olisi saattanut olla ”vain” ammattinimike. Kaverin signeeraus on siis lopulta kuitenkin tulkittu henkilön nimeksi, joten tämä kirjuri pääsee sillä historiankirjoihin. Eräässä esimerkissä mainitaan tämän arvoisan herran kirjoittaneen mm. ohralastien määriä: ”29086 mittaa ohraa 37 kuukautta.” Melkein yhtä legendaarista, kuin: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle…” Go, Kushim, go!

Yksi savitauluista, jossa näkyy nimi Kushim (vasemman yläreunan palkki ja nuoli alaspäin). Nuolen alapuolella näkyy nähtävästi naispuolisen henkilön sheivausohjeita (Akka pahoittelee tätä tulkintaa).

Hieman nuorempia nimiä löytyy edelleen Mesopotamiasta/Irakista 3200-3100 eaa. Nyt nimiä mainitaankin peräti kolme: orjat En-pap X (myös muodossa Enpap-X) ja Sukkalgir sekä heidän omistajansa Gal-Sal. Nämäkin tyypit jäivät siis historiaan ihan vain sillä, että heidän orja-isäntä-suhteensa merkittiin ruokokynällä savitauluun kirjanpidollisista syistä. Onneksi taulussa ei sentään ollut esim. mainintaa mistään rangaistuksista, kuten ”ruoskittu 10 kertaa persuksille.”

Samanikäinen nimi onkin seuraavaksi ihan oikea kunkku: Ylä-Egyptin kuningas Iry Hor n. 3100 eaa. Hänen haudastaan Abydosissa, Egyptissä, löydettiin saviruukkuja koristettuina tällä nimellä. Epäilyksiä herätti kuitenkin se, ettei nimen hieroglyfejä oltu ympäröity kartussilla (suorakaiteen/ovaalin -muotoinen kaiverrus, joka kertoo kyseessä olevan kuningas tai faarao), mutta myöhemmät hieroglyfilöydöt todistavat hänen kuitenkin olleen kuningas.

Tämän äijän hautaa tutki v. 1902 kuuluisa egyptologi Flinders Petrie (1853-1942), joka onkin kaikkien itseään kunnioittavien egyptologien guru. Samalta ajalta ja alueelta löytyi myös kuningas/faarao Ka:n hauta esineistöineen, ja tällä kertaa nimi onkin ympäröity kartussilla. Ihan oikea kunkku siis, tämäkin kaveri. Näiden vanhimpien egyptiläisten nimien jälkeen löytöjä onkin jo runsaasti, joten suunnataanpa katse Välimeren toiselle puolelle.

Heettiläisten kuninkaan Anittan nimi mainitaan sekä taulujen nuolenpääkirjoituksissa että tikarinterään kaiverrettuna 1700-luvulta eaa. Tuolloiset heetit hallitsivat nykyisen Turkin aluetta ja heidät tiedettiinkin sotaisaksi kansaksi. Kuningas Anitta, kuten hänen isänsäkin Pithana mainitaankin nimenomaan eri kaupunkien ja alueiden valloitusten yhteydessä. Nämä tekstit ovatkin varhaisimpia, tunnettuja heetinkielisiä tekstejä.

Mahtoikohan tauluissa lukea: ”Ja sit mä, suuri kuninkas Anitta, ryöväsin ja tapoin kaikki siinäkin typerässä kaupungissa, ihan kuten mun faijakin ryöväs ja tappo kaikki siinä viereisessä läävässä. Hä hää, ja sit me naurettiin ittemme kipiäksi ja rellestettiin koko seuraava viikko! Tämän kirjuutti superkunkku Anitta! Te muut ootte ihan tyhmiä!” Tämä olisi hauska tietää, sillä heettiläisten historia vaikuttaa tosiaankin hyvin sotaisalta.

Entäpä pallon toisella puolella, löytyykö Amerikoista mitään nimiä? Kyllä vain, mutta vasta 90-luvulta jaa. löytyy Yax Ehb Xook -niminen hallitsija, jonka uskotaan ehkä perustaneen mayakaupunki Tikalin. Tästä herrasta ei tiedetä oikein mitään, mutta hänen hallitsijakautensa ajankohta on laskettu muiden, myöhempien ja paremmin tunnettujen mayahallitsijoiden mukaan. Tämän äijän nimi on kuitenkin kaiverrettu jadesta tehtyyn korvakoruun, joten tämä on varhaisin kirjoitettu nimi arkeologisissa maya-kaivauksissa. Tyypin nimi voidaan kirjoittaa myös muodoissa Yax Moch Xok tai Yax Chakte’l Xok. Jep, brassaile vaan nimilläsi ihan rauhassa, dude!

Mutta, mutta… tästä aiheesta herääkin kysymys, minkälaisia symboleita voidaan pitää niminä eli mitä hyväksytään viralliseksi kirjoitukseksi? Mm. Jiahusta, Kiinasta, löytyneistä simpukan- ja kilpikonnankuorista on löydetty piktogrammeja, joita voisi epäillä kirjoitusmerkeiksi. Nämä löydöt on ajoitettu vuosiin 7000 – 5800 eaa. Kuten tyypillistä, tästäkin aiheesta käydään kiivasta taistelua tutkijoiden keskuudessa: onko kyseessä kirjoitettu kieli vai ei.

Kilpikonnankuori ja alueelta löytynyt huilu.

Ihan mainiosti voisi kuvitella, että riitelevien lasten nimet on merkitty kuvina heidän ”leluihinsa,” ettei niiden omistajuudesta tarvitsisi koko ajan kinastella. Tai mikä sitten on näiden kuvien kaivertamisen tarkoitus sitten ollutkaan…!

Paleoantropologi Genevieve von Petzinger onkin tutkinut luolamaalauksia jopa 40 000 vuoden takaa ja löytänyt peräti 32 samanlaista symbolia eri puolilta Eurooppaa ja Euraasiaa. Tutkija kertookin, että hänen mielestään nämä samanlaiset symbolit ovat esimerkki yhteisestä kirjoitustavasta: ehkä tällä tavoin viestittiin tärkeitä asioita seuraaville luolaan tulijoille. Tämä olisikin ihan järkeenkäypää alati asumuspaikkaansa vaihtavien metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa. Tämän tutkijan havainnot ovatkin erittäin mielenkiintoisia:

Mysterious Markings May Hold Clues to Origin of Writing (nationalgeographic.com)

Varhaisimmat tunnetut nimet eivät siis kuitenkaan taida olla kirjoitetussa muodossa, vaan kädenjälkinä tai merkkeinä luolien seinillä. Pitihän muinaisten taiteilijoiden jättää signeerauksensa tuotoksensa tunnusmerkiksi, kuten nykyäänkin. Näitä voidaan siis pitää vanhimpina ”niminä,” ainakin Akan mielestä:

”Et varmasti tunge sitä isoa räpylääs mun maalaaman biisonin viereen, kuulitko?? Minä maalasin tämän!” voisi muinainen homo sapiens tai homo neanderthalis tokaista toiselle. ”Kato nyt, tässä lukee ihan selvästi, että Appipu maalasi tämän. Jos vielä rähmäilet siinä lisää, niin piirrän sut tämän biisonin alle ihan kiusallani! Siitäs saat sitten kirouksen päälles!”

Tällainen kuvaelma voisi olla hyvinkin mahdollinen, sillä nykyään tiedetään näiden luolamaalausten merkinneen hyvin paljon tekijöilleen. Tiedetään? Ei, ei tosiaankaan tiedetä, vaan arvaillaan niiden uskonnollisia merkityksiä, joista ei tiedetä yhtään enempää. Kukaan ei tiedä, minkälaista rituaalia suoritettiin näissä luolissa, kun peruselämänarvo oli kuitenkin selviytyminen karuissa olosuhteissa.

Akkamaisia nimiä näkyy kovin usein graffitien muodossa seinillä, mitä Akka onkin suuresti ihmetellyt. Nämä piktogrammit näyttävät kirkkoveneeltä, vaikka meillä akoilla ei olekaan mitään yhteyttä muinaisten hartaushetkien venekuljetuksiin. Merkillinen juttu, kerrassaan…

Kirkkovene vanhaan malliin: Albert Edelfelt/Lapsen ruumissaatto (v. 1879). Onhan se vaan niin paljon helpompaa lätkäistä sitä kirkkovenettä seinään spraymaalilla, mutta yrittäkää nyt edes vähän…!

9.10.20219.10.2021

HUPAISIA NÄHTÄVYYKSIÄ

Maailman pienin poliisiasema sijaitsee Carrabellessä, Floridassa. Alunperin pikkukylän ainoa poliisi joutui päivystämään seinäpuhelimen vieressä, mutta lopulta puhelinkoppi pystytettiin poliisille sateensuojaksi. Nykyisin kylässä (1800 asukasta) on jo peräti kolme poliisia ja pieni toimistokin, mutta puhelinkoppi pysyy edelleen paikallisena nähtävyytenä. Olisi hauskaa, jos kylästä löytyisi maailman pienin poliisikin. Siinä olisi kaksin verroin pällisteltävää.

Kansas Cityssa, Teksasissa, sijaitsee maailman kauneimmaksi kirjastoksi sanottu rakennus. Rakennus on alunperin pankkitila, mutta korjausten myötä kirjastoksi uusittu tila avasi ovensa v. 2004. Alkuperäinen teräsholvikin rakennuksesta toki edelleen löytyy. Julkisivuhan tässä kirjastossa eniten viehättää; varsinainen neronleimaus!

Turkmenistanissa sijaitsee kraatteri, joka on ollut tulessa vuodesta 1971 asti. Tämä romahtanut kaasukenttä sytytettiin tuleen ilmeisesti sen takia, ettei ympäristöön leviäisi haitallista metaania. Tästä tulee väistämättä mieleen Simpsonien jatkuvasti liekehtivä rengaskasapalo.

Jeju-saarella Etelä-Koreassa sijaitsee Love Land; eroottisiin patsaisiin ja taideteoksiin erikoistunut puisto. Nämä taideteokset todellakin kuvaavat mm. messeviä lemmenleikkejä eri asennoissa. Ei kannata lähteä perhepiknikille tähän kohteeseen. Etsikää ihan itse Google Mapsista tai kuvahausta, mieli tekee kuitenkin…

Llanfairpwllgwyngyll on LYHENNE Walesissa sijaitsevan kylän nimestä Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch. Kylässä on kolmisentuhatta asukasta. Jos Akka olisi täältä kotoisin, Akka kertoisi mieluummin olevansa kotoisin ”Iistä.”

Llanfairpwllgwyngyll, Wales (Wikipedia).

Skotlannissa sijaitsee Unst Bus Shelter; katettu bussipysäkki. Pysäkki oli tarkoitus poistaa v. 1996, mutta 7-vuotias Bobby Macaulay teki anomuksen, ettei pysäkkiä poistettaisi – hän säilytti pysäkillä polkupyöräänsä koulupäivien ajan. Nykyisin pysäkillä on mm. huonekaluja ja televisio. Pysäkkiä myös uudelleensisustetaan ahkerasti. Nyt, HSL, pistäkääs paremmaksi!

Nebraskan Monowi-kylässä asuu peräti yksi asukas; Elsie Eiler. Hänen miehensä kuoli v. 2004, joten kylän väkiluku puolittui tuolloin…! Elsie on kylän pormestari ja hän mm. myönsi itselleen alkoholiluvan, joten hän pystyy ylläpitämään kaupungin tavernaa turisteille. Fiksua, Elsie, erittäin fiksua…

Japanin Osakassa sijaitsee 16-kerroksinen toimistotalo Gate Tower Building. Tämän rakennuksen viidennen, kuudennen ja seitsemännen kerroksen läpi kulkee vilkasliikenteinen moottoritie. Tie rakennettiin talon läpi, kun omistajan kanssa ei päästy yksimielisyyteen tontin läpi kulkevasta moottoritiestä. Ihan näppärää; mikäli rakennuksen kohdalla on esim. bussipysäkit. Suoraan hissistä bussiin ja himaan!

Japanista löytyy myös suosittu turistikohde; kissojen saari Tashirojima. Saarella asuu 80 ihmistä ja kissakannan runsastuminen johtuu uskomuksesta, että kissojen ruokkiminen parantaa terveyttä ja varallisuutta. Useat sadat kissat saavat siis mellastaa saarella aivan vapaasti, ja kerran kuussa eläinlääkäri käy saarella tarkastamassa kissojen kunnon. Akka sekoaisi tällä saarella ja höpöttäisi lössöttäen ”a basket full of kittens, a basket full of kittens…!”

Intiasta löytyy kissasaaren vastine; Karni Matan temppelissä asustaa arvioiden mukaan 25 000 rottaa. Näiden rottien uskotaan olevan Karni Mata-jumalan jälkeläisiä eikä niitä saa vahingoittaa millään tavalla. Uskotaan jopa, että rottien nakertaman ruoan syöminen on suuri kunnianosoitus. Nope, sanoo Akka. Nope, sekä temppelille että ruoalle.

Conisbroughissa, Englannissa, sijaitsi aiemmin turistien suosikkikatu ”Butt Hole Road.” Nimi vaihdettiin asukkaiden vaatimuksesta v. 2009 ja sitä kutsutaan nyt ”Archer’s Wayksi.” Englannin Shepshedin kaupungista löytyy myöskin Butthole Lane, mutta tämän kaupungin asukkaat eivät ole aikeissa vaihtaa katunsa nimeä. Tällä kadulla voisi asustaa Beavis ja Butthead.

Churchillissa, Kanadassa, sijaitsee jääkarhuvankila. Tämä laitos perustettiin v. 1982, sillä alueella liikkuu tuhansia jääkarhuja. Nykyisin rakennuksessa on peräti 28 selliä, joihin rymyävät jääkarhut voidaan sijoittaa jopa 30 päiväksi. Lopulta sellien asukkaat nukutetaan ja siirretään helikopterilla kauemmaksi kaupungista. Paljonkohan tähän toimintaan budjetoidaan massia? Noh, parempi vaihtoehto tämä on, kuin karhujen ampuminen…

Portlandissa, Oregonissa, sijaitsee maailman pienin puisto. Puisto sijaitsee keskellä leveää autotietä ja siinä kasvaa yksi puu. Tällä puistolla on nimi ”Mill Ends Park.” Tässä puistossa voi koko perhe käydä piknikillä; tosin vain yksi kerrallaan ja kukin vuorollaan! Leijaa ei kannata alkaa lennättämään, siinä hommassa päätyy nopeasti autojen sekaan!

Gryfinossa, Puolassa, sijaitsee omituinen metsä: The Crooked Forest eli Krzywy Las. Metsän puut ovat kummallisesti pohjoiseen vääntyneitä. Onkin epäilty, että ihmisen on täytynyt taivuttaa näitä puita jollakin merkillisellä menetelmällä, esimerkiksi huonekaluteollisuutta varten. Yhdeksi syyksi on epäilty myös toisen maailmansodan tankkeja, jotka olisivat ajaneet nuorten taimien päältä vaurioittaen näitä pysyvästi. Puista on tietenkin muodostunut paikallinen turistinähtävyys.

Akan mielestä tämä on metsän menninkäisten tekosia; vai otetaanko taas mukaan ne pienet, pirulliset alienit…! Niillä kun ei muuta puuhaa tunnu olevan, kuin ihmisten kiusaaminen. Tässä tapauksessa niillä ei onneksi ole mitään asiaa tähystellä ihmisten sisuskaluja peräsuolen kautta, kuten usein on raportoitu. Välillä on mukavaa vaihtelua vain taivutella puita ja katsella, kun ihmiset raapivat kummissaan päätään.

24.9.202024.9.2020

MERKILLINEN KIVIMUNA, KRISTALLIKALLOT JA JEESUKSEN PERHEHAUTA

… Mikä ihme voi näitä kolmea yhdistää? Sellainen pieni, vähäpätöinen seikka, että kaikkia epäillään väärennöksiksi.

Kivimuna löytyi New Hampshiresta Winnipesaukee-järven läheltä v. 1872. Kivimuna on nykyään esillä New Hampshiren museossa. Kivi on noin 10 cm korkea, 6,5 cm leveä ja sen läpi kulkee reikä yläpäästä alapäähän. Kiveen on kaiverrettu kasvot, tiipii ja muita symboleja, korvien paikalla on maissintähkät.

Kivimunan koristelua. Tiipii näyttää jotenkin… liian kliseiseltä.

On epäilty, että kivi olisi muinaisen intiaaniheimon ukkoskivi; eräänlainen amuletti ukkosjumalaan liittyen. Sittemmin on todettu, että reiän poraamiseen olisi käytetty jonkinlaista mekaanista työkalua. Alaosassa on myös jälkiä siitä, että työstövaiheessa muna olisi kiinnitetty jonkinlaiseen sorviin.

Yeah. Ihmettelen vain juurikin tuota munan läpi kulkevaa reikää. Naruunko se pitää pujottaa, miksi? Mikäli muna on feikki, mitä väärentäjä on ajatellut? Onhan se nyt porakoneillakin työlästä porata 10 cm reikä kiven läpi. ”Poraanpa tässä nyt ihan piruuttani ja hiki päässä reiän tämän munan läpi, sitten tutkijat raapivat päätään, hähää!”

Mikäli muna on todellakin aito intiaanien amuletti, Akka sai juuri jonkun ukkosjumalan vihat päällensä. Damn; nyt ei sitten enää tiipii pysy kasassa eikä biisoninmetsästyksessä ole onnea!

Makoilkaa rauhassa; metsästysmahkut meni jo!

Samanlaista feikkiepäilystä on esitetty maailmalta löytyneistä kristallikalloista. On uskottu, että kallot ovat muinaisen Keski-Amerikan intiaanien pyhiä esineitä. Niitä on väitetty tietokoneiksi, jotka sisältävät alieneilta peräisin olevaa informaatiota. Jotkut esittävät kallojen alkuperäksi peräti Atlantista.

British Museumin kallo/Wikimedia Commons.

Yeah. British Museumin ja Smithsonian Instituutin kallot on todettu väärennöksiksi; kalloissa näkyy merkkejä koneellisista työstöjäljistä. Tämähän ei tietenkään poissulje sitä, etteikö joku muista kalloista olisi aito… Joku saisi kyllä selittää, miten tuhansia vuosia sitten tuollaisen kallon värkkääminen onnistuu ilman sähkötyökaluja.

Ai niin; ne alienit, tietenkin! Tulivat sitten huipputeknisillä aluksillaan tänne jakelemaan kallisarvoista tietoa… pääkallojen muodossa. Eivät sitten muuta keksineet?

Tämän myötä Akan niskaan pärähtää vielä muinaisten inkojen kirous. Damn; nyt ei sitten maissisatokaan enää kasva!

Jeesuksen veljen (suomalaisittain Jaakob) luuarkku on myöskin kiistanalainen löytö. Arkku löytyi Israelista v. 2002 ja siihen on kaiverrettu teksti ”Jaakob, Joosefin poika, Jeesuksen veli”.

Ensimmäisellä vuosisadalla oli tapana, että edesmenneen ruumis siirrettiin hautakammioon ja myöhemmin jäljellejääneet luut siirrettiin kivestä kaiverrettuun luuarkkuun eli ossuaariin. Tämä ossuaari itsessään on todettu ajoituksen myötä aidoksi, mutta kiistanalaisuus onkin syntynyt tekstin aitoudesta.

Kiistanalainen on myöskin Jeesuksen perhehaudaksi väitetty hautakammio, josta löytyi useita ossuaareja. Löytö tehtiin v. 1980 Talpiotissa, Israelissa. Arkkuihin on kaiverrettu useiden Jeesuksen lähipiiriin sopivien henkilöiden nimiä. Mukana on peräti Jeesuksen itsensä, Jeesuksen toisen veljen, äidin sekä Maria Magdaleenan ja Jeesuksen pojan arkuiksi väitetyt ossuaarit. Mikäli löytö voitaisiin todistaa aidoksi, se mullistaisi kristillisen uskon perusteet.

Arkuille ja kaiverruksille on tehty useita tutkimuksia ja arkuista on saatu myös riittävästi materiaalia dna:n tutkimiseen. Vertailukohtaa dna-näytteille ei ole, sillä luut haudattiin uudestaan jo 80-luvun löydön jälkeen uskonnollisista syistä. Tätä uudempaa hautapaikkaa ei tiedetä.

Yeah. Menitte sitten hukkaamaan melkoisen tärkeätä todistusaineistoa paikkaan Ö. Tämä hauta-asia taitaa siis tosiasiassa olla täysin auki; harmin paikka. Akka ei ala tässä asiassa esittämään omia mielipiteitään haudan aitoudesta; aiempien kirousten myötä tähän ei tarvita enää minkäänlaisia paineita koko kristikunnalta.

Maissit ja biisonit meni jo mönkään, se riittänee tällä erää. Mitään taivaasta sojottavia syyttäviä sormia Akka ei ala enää katselemaan.