LAINEILLE LAUTTANI LASKEN

Norjalainen Thor Heyerdahl syntyi Larvikissa Oslon eteläpuolella v. 1914. Hänen äitinsä (paikallisen museoyhdistyksen puheenjohtaja) innoitti poikaansa etnografian ja historian pariin jopa siinä määrin, että poika hakeutui lopulta opiskelemaan Oslon yliopistoon eläintieteitä ja maantietoa.

Thor Heyerdahl (Kon-Tiki Museet)

Mikäli poika olisi saanut innostuksen kipinän isältään, voisimme tällä hetkellä tuntea hänet Heyerdahlin Thor-oluen lanseeraajana (hänen isänsä nimittäin omisti panimon).

Noh, universumi päätti toisin ja nuori Thor lähti vasta 23-vuotiaana samoilemaan maailmaa rakastettunsa Liv Coucheron-Torpin kanssa. Päämääränään heillä oli kaukainen Fatu Hiva-saari, jonne pariskunta saapuikin pysähdyttyään ensin Tahitilla.

Polynesian saarialue kuvassa. Fatu Hivan saari on Marquesas Is. kohdalla, keskellä ei mitään.

Peräti vuoden ajan Thor ja Liv kuuntelivat paikallisten saarelaisten tarinoita heidän alkuperästään ja keräilivät samalla näytteitä kotiloista ja hyönteisistä kotiinpaluuta varten. Liv oli myös tuona aikana pannut merkille, että aallot löivät maihin voimakkaasti idänpuoleisella rannalla ja voila; ajatus merivirtojen kulkeutumisesta Etelä-Amerikasta Polynesiaan alkoi muotoutua.

Paikallisten kertomukset ja legendat omista alkuperistään tukivat tätä teoriaa, vaikka arkeologit eivät sitä millään muotoa hyväksyneetkään: perimätiedon mukaan muinainen päällikkö Kon-Tiki Viracocha olisi purjehtinut Perusta länteen kohti auringonlaskua puisella lautallaan. Viracochan tiedetään olleen tärkeä jumalhahmo Perussa jo ennen inkakulttuurin nousua, joten miten muuten tämä nimi olisi päätynyt piskuisille Tyynenmeren saarille?

Vasta toisen maailmansodan jälkeen (palveltuaan Norjan asevoimissa) Thor sai kimmokkeen lähteä historialliselle matkalleen balsapuisella Kon-Tiki- lautallaan. Antropologi Herbert Spindenin kerrotaan yllyttäneen Heyerdahlia pilkkaamalla häntä tähän tyyliin: ”Yeah, katsotaan vaan, miten pitkälle pääset Perusta balsalautallasi keskellä Tyyntämerta!”

Tuumasta toimeen – reissulle oli kerta kaikkiaan lähdettävä moisen pilkanteon jälkeen! Thor keräsi yksityistä rahoitusta, lautalle hankittiin miehistöä eri alojen asiantuntijoista ja balsapuumateriaali lauttaa varten hankittiin Ecuadorista. Lautta rakennettiin Perussa ja sen kyytiin lastattiin mm. radiovälineistöä, 1000 litraa juomavettä, Amerikasta saatuja armeijan säilykemuonia ja perinteisiä hedelmiä ja vihanneksia, joita muinaisetkin matkalaiset olisivat laivaansa lastanneet. Thor peräti testasi bambupuisia astioita vesisäiliöinä, sillä eihän menneisyydessä mitään muovisia tai metallisia astioita olisi käytössä ollutkaan.

https://victoryshipmodels.com/kon-tiki-raft-and-heyerdahl-journey.html Tässä artikkelissa kerrotaan lautan rakenne ja mittasuhteet yms., mikäli sellainen jotakuta kiinnostaa.

Matkaan lähdettiin lopulta 28.4.1947 Callaosta, Perusta. Mukaan otettiin myös yksi papukaija, tietenkin. Tiettävästi Jack Sparrow ei ollut retkellä mukana, eikä se ilkeä apinakaan.

(Boatnews.com)

Jo muutaman viikon jälkeen tuolloin vasta 33-vuotias Thor kirjoitti lokikirjaansa, että ”lautta on mahtava, merenkulkukelpoinen alus.” Matkasta tulikin huikea menestys, kun 101 päivää myöhemmin lautta pysähtyi lähtöpaikastaan Perusta noin 7000 kilometriä länteen Raroia-atollille.

Humboldtin merivirta nähtävästi toimi oikein tuolla matkalla, sillä myös Golf-virta vaikuttaa tähän mutkikkaaseen systeemiin:

Tosin lautan miehistö oli jo noin viikkoa aiemmin nähnyt muitakin atolleja, mutta näihin he eivät pystyneet turvallisesti rantautumaan DIY-lautallaan.

Kon-Tiki- lautta karahti lopulta pienelle luodolle Raroia-atollin viereen ja paikalliset kyläläiset noutivat heidät kanooteilla atollin suojiin. Kon-Tiki- lautta hinattiin tietenkin rantaan veneellä. Papukaija-Lorita menehtyi valitettavasti matkalla ja joutui hain kitaan keskellä merta. RIP Lorita The Parrot: annoit elämäsi tieteen edistämiseen!

Noh, tämän reissun jälkeen retkue sai tietenkin mukavasti julkisuutta; dokumenttifilmiä pukkasi ja kirjaakin julkaistiin. Thor Heyerdahl nousi matkallaan todellakin maailmankartalle ja teki tämän matkan jälkeen useita muitakin tutkimusmatkoja mm. Galapagos-saarille, Pääsiäissaarelle (Rapa-Nui) sekä Atlantin ylityksen Ra II-aluksella.

On mielenkiintoista, että Heyerdahl kiinnostui Perun Titicaca-järven kelluvista kaislasaarista ja heidän rakentamista veneistään, sillä tätä perinnettä on noudatettu tuolla alueella useita vuosisatoja (ellei tuhansia) Aimara-heimon toimesta. Nykyään näitä kaislasaaria on noin 120 ja niissä elää edelleen noin 1300 ihmistä.

https://www.bbc.com/travel/article/20220814-the-floating-homes-of-lake-titicaca

Mutta: todistiko Thor Heyerdahl Kon-Tiki- reissullaan sen, että Perusta oltiin saavuttu polynesialaisille saarille tuhansia vuosia sitten? Vastaus on kyllä ja ei. Hänen matkansa tuohon aikaan todisti toki sen, että tällainen reissu on mahdollista suorittaa mainitulla balsapuulautalla. Mitään muuta yhteyttä tuohon aikaan ei ollutkaan mahdollista todistaa ilman nykyaikaisia DNA-tutkimuksia.

Näitä DNA-tutkimuksia löytyy tietenkin nykyään kasapäin. Oletusarvoisesti Heyerdahlin aikana yleisesti uskottiin, että Polynesian asuttajat saapuivat itäisestä Aasiasta, lähinnä Taiwanista edeten eteläisimmille saarille. Tutkimusten mukaan näin on suuremmilta osin tapahtunutkin, mutta kysymyksiä herättää Etelä-Amerikan perimän osuus tutkimuksissa, sillä niitä todellakin löytyy. Tässä muutama mukava ja lyhyehkö video, joissa voi katsoa vaikkapa kauniita kuvia ja maisemia tässä hemmetillisessä pimeydessä:

https://www.youtube.com/watch?v=LWYkKwJVVqM&t=603s

Jälkimmäinen video kyseenalaistaa Heyerdahlin, mutta jokainen voi kuitenkin muodostaa oman mielipiteensä tutkimalla ihan itse kaikkea tieteellistä materiaalia. Videot ovat huvitusta mielelle ja silmälle.

Akka on tutkinut kirjallisia tutkimuksia aiheesta ja Polynesian geeniperimä on tosiaankin suurimmalta osaltaan lähtöisin Taiwanin ja Itä-Aasian perukoilta. Eurooppalaiset vaikutteet geeneissä selittyvät tietenkin myöhemmillä tutkimusmatkoilla, mutta arviot 6-8 ja 4-11 %:n Etelä-Amerikan geenipoolista (vaihtelee eri lähteistä riippuen) ei näistä voi johtua. Geenitutkimuksissa ei tietenkään myöskään voi ajoittaa niiden ilmestymisen ajankohtaa, mutta näitä faktoja ei kuitenkaan voi sivuuttaa pseudotieteenä. Jopa nykyihmisissä on alueesta tai yksilöstä riippuen jopa 4 % neandertalilaisen geeniperimää! Ja tämän lajin sukupuuttoon kuolemisesta on jo noin 30 000 vuotta!

https://www.kon-tiki.no/en/news/basically-thor-heyerdahl-was-right Kon-Tiki-museon sivu Oslossa.

Akka alkoikin miettiä (taas) viimeisen jääkauden jälkeistä merenpinnan nousua, joka oli peräti noin 120 metriä. Olisiko mahdollista, että ennen jäätiköiden katastrofaalista sulamista yllättäen noin 12 800-11 6000 vuotta sitten nämä pienet saariryhmät olisivatkin olleet yhdistettyinä suuremmalla maamassalla? Katsotaanpa tällainenkin (pikku) seikka:

Jääkauden jälkeinen merenpinnannousu metreissä.

Jotenkin näyttää kuitenkin siltä, että nämä pienet saaret ovat kuitenkin merenalaisen vuoristojonon huippuja. Näillä alueilla merenpinta on hyvin matala ja syvyys alkaa kuitenkin hyvin nopeasti. Nämä atollit ja saaret voivat olla jäänteitä siitä jääkauden jälkeisestä sulamisesta, josta legendatkin kertovat? Kaikkien kulttuurien myyteissä kerrotaan näistä valtavista tulvista, joista Akkakin on aiemmin kirjoittanut. Ehkäpä nämä siirtymät alueilla ovat tapahtuneet aiemmin, kuin on nykyhistoriassa oletettu.

Ihmetystä herättää kuitenkin Heyerdahlin norjalainen sisu; hän sai valtavirran arkeologien halveksuntaa/pilkkaa ja siitä huolimatta uskoi omiin havaintoihinsa noina aikoina, kun satelliitteja tai GPS:ää ei ollut vielä saatavilla.

(Kon-Tiki_museet)

Tällaiset henkilöt avasivat kuitenkin meille muille maailmaa havaittavaksi uudella tavalla ja kertoivat asioista, joita ei ollut koskaan ennen tehty. Tällainenkin homma vaatii sisua, suunnittelua, koordinointia ja ties mitä taitoja sen toivotun tavoitteen saavuttamiseksi. ”Notta perkele, lährenpä tästä ylittämään tätä matkaa ihan todistaakseni ajatukseni voiman! Siitäs sait, kusipää!”

Näillä ajatuksilla tämä maailma on tehty ja kunnia kuuluu heille kaikille, jotka pistivät henkensä likoon matkoillaan! Toivottavasti tällainen ajattelu olisi mahdollista nykypäivänäkin, kun kartat ovat nähtävissä tietokoneelta/puhelimesta eikä varsinaista tutkimusmatkailua enää tarvita. Tällaisia henkilöitä tarvitaan kuitenkin monessakin asiassa, joten keep up the good spirit of Thor Heyerdahl! Äijä oli ihan kuningas!

ON LOTTOVOITTO SYNTYÄ SUOMEEN!

Puuttumatta sen kummemmin enää vallitsevaan säätilaan, totean otsikkoon ainoastaan: NO EI OLE! Onhan tämä vanha sanonta väännetty jo muotoon ”tarvitaan lottovoitto, jotta voi asua Suomessa”. Tässä vaiheessa toteaisin kyllä: ”jos olisi lottovoitto, lähtisin maailmanympärysmatkalle/niin pitkälle kuin pippuri kasvaa”.

Valtion pitäisi jakaa kaikille ilmaisia D-vitamiinitabletteja ympäri vuoden, kun ei sitä vitamiinia saada tarpeeksi taivaalla piilottelevan keltaisen pallukan tuottamana. Ärgh!

Ihan tällaista auringontemppeliä Akka ei kuitenkaan aio pystyttää…

Ei sitä turhaan kutsuta auringonottajia auringonpalvojiksi; Akkakin voisi mielihyvin perustaa alttarin taivaalliselle jumala Auringolle, jos se perhanan mollukka näyttäytyisi useammin! Ärgh again!

Mistä hemmetistä me suomalaiset olemme alunperin raahautuneet tänne pohjoiseen? Kuka tuhansia vuosia sitten päätti, että: ”No niin, perhe, tänne me jäädään! Ei toi jumalaton vesialue ja jäätikönreuna mitään haittaa, pistetään nuotio pystyyn vaan!”

Ketä tästä lottovoitosta saa syyttää, häh?! Oliko kyseessä Pentti Kivikautinen yhdessä vaimonsa Marja-Liisa Kivikautisen kanssa?

Perhe Kivikautinen nysvää tulta leppoisella mielellä. Hetkinen… Marja-Liisallakin on parta!

Syyllisen metsästys alkakoon!

Ensimmäiset asutuksen merkit löytyvät etelä-Karjalasta noin 10 000 – 11 000 vuoden takaa. Asukkaat ovat todennäköisesti tulleet idempää itä-Suomen ollessa jo sulaa maaperää. Tuolloin jäätikön sulamisvedet peittivät suurimman osan etelä- ja länsi-Suomea jäätikönreunan vielä vetäytyessä pohjoisempana. Noin 10 000 vuotta sitten Lapistakin löytyi jo asutusta, asukkaat ovat esinelöytöjen perusteella tulleet nykyisen Norjan puolelta mutta myös osittain Venäjältä.

Huomionarvoista on se, että ensimmäiset tulijat eivät heti alkuun tulleet jäädäkseen, vaan uusiin seutuihin tutustuttiin lähinnä kesäaikaan. Talven tullessa palattiin sinne, mistä oltiin aiemmin lähdetty eli leudommille, tutuille seuduille. Nykyiset eläkeläiset toistavat tätä muinaista tapaa merkillisen usein: talveksi lähdetään Floridaan tai Fuengirolaan.

Keitä nämä etelä-Karjalaan saapuneet ensimmäiset pioneerit sitten geneettisesti olivat? DNA-tutkimusten perusteella suomalaiset ovat eniten sukua ruotsalaisille ja virolaisille; itä-Suomessa kromosomeissa näkyy pieni Siperian vaikutus. Jännittävä ero löytyy myös itä- ja länsisuomalaisten geneettisissä eroissa: erot ovat suurempia kuin englantilaisten ja saksalaisten välillä. Nykyiset venäläiset eivät kuitenkaan ole liiaksi vaikuttaneet itäsuomalaisiin, vaan erot ovat syntyneet jo kauan ennen venäläisten asettumista nykyisille asuinsijoilleen.

Ei siis kuitenkaan ole olemassa mitään yhtä tiettyä perimälinjaa, josta olemme suoranaisesti polveutuneet. Olemme eurooppalaisia siinä missä muutkin nykyiset eurooppalaiset. Meikäläinen ei siis voi aloittaa henkilökohtaista kiistaa minkään tietyn, nykyisen kansan kanssa: ”Pentele, pitikö teirän esi-isienne lähtee tänne kalastamaan meitin ahvenia! Ja sitte piti vielä jäärä aloilleen!”

Perhe Kivikautinen tekee ihan omia hommiaan Pariisin dioraamassa v.1889.

Tässä vaiheessa pitää nyt kyllä muistaa, että meissä kaikissa on todistettavasti sekä neandertalilaisen että denisovanihmisen geenejä. Näitä lajien välisiä risteytymiä tapahtui n. 40 000-60 000 vuotta sitten.

Epäillään, että risteytymiä on tapahtunut muidenkin, aiempien lajien kanssa. Eipä tuo liene ihmeellistä, kun näitä eri lajeja on maapallolla tallannut samaan aikaan jos jonkinlaista. Siinä jää kaikkien saippuasarjojen juonikuviot ihan toiseksi; että kuka onkaan häss… ollut kontaktissa kenenkin kanssa ja koska. Siinä on paineltu pusikoissa menemään heti, kun siihen on ollut mahdollisuus.

Täytynee siis kuitenkin tyytyä siihen, että pitäisi Afrikkaan asti lähteä syyttelemään alkuihmisiä tästä suomalaisten lottovoitosta. ”Pentele, pitikö teirän esi-isienne lähtee ylipäätään Afrikasta? Olis pitänyt vaan jäärä sinne auringon alle!”

Ihmisen luontainen vaellusvietti/uteliaisuus on täten syy kaikkeen: ilmastonmuutokseen, liikakansoittumiseen, tautien leviämiseen yms. Jos levittäytymistä Afrikasta ei olisi tapahtunut, möllöttäisimme edelleen kaikki karvaisina alkuihmisinä savannin puun varjoisilla oksilla, ainakin hetkellisesti ilman huolen häivää.