Vuoden 1965 marraskuussa Mansfieldissa, Ohiossa, tapahtui hirvittäviä asioita: 14-vuotias Mary Ellen Deener yritettiin raiskata ja lopulta murhattiin julmasti hänen omassa kotikaupungissaan.
Deenerin perheen seitsemän lasta hoitivat kukin osansa kotitöistä; ja tuona kammottavana lauantai-iltana 13.11. Mary Ellen ja hänen nuorempi 12-vuotias sisarensa Brenda joutuivat viemään pyykkiä paikalliseen itsepalvelupesulaan kuivattavaksi, sillä perheen oma kuivuri oli epäkunnossa. Tyttöjen isoäiti asui aivan pesulan vieressä, joten tyttöjen oli ”turvallista” lähteä matkaan JOPA klo 22.30, mutta, mutta… perillä tytöt huomasivat, ettei heillä ollutkaan tarpeeksi kolikoita automaattiin, joten Mary Ellen lähti kysymään isoäidiltä rahaa lainattavaksi. Tällä ei kuitenkaan myöskään ollut kotonaan kolikoita, kuten ei läheisellä huoltoasemallakaan, joka on sinänsä outoa.
Nyt täytyy muistaa, että tuohon aikaan turvallisuuskäsitykset ja lasten omatoimisuus olivat aivan eri luokkaa, kuin näinä päivinä, mutta siltikin… kuka edes tuolloin tohti lähettää lapsensa pesulaan lauantaiyönä?? Eikö näitä pyykkejä saanut kuivumaan edes pyykkinarulle?
Brendan vahtiessa pyykkejä pesulassa Mary Ellen palasi takaisin ja pyysi vuorostaan Brendaa menemään lähistöllä olevaan toiseen pesulaan katsomaan, josko tämä paikka olisi vielä auki. Brenda teki työtä käskettyä ja palasi ilmoittaen, että toinenkin pesula oli avoinna, joten Mary Ellen lähti vuorostaan sinne vaihtamaan seteliä kolikoiksi. Hmm… miksi nuorempi sisar Brenda ei voinut vaihtaa rahaa samalla, kun hän näki, että pesula oli avoinna? Ehkä rahoista huolehtiminen oli annettu nimenomaan vanhemman sisaruksen tehtäväksi, joten Mary Ellen noudatti sitten tiukasti tätä sääntöä…
Kun Mary Ellen ei palannutkaan matkaltaan takaisin, hätääntynyt Brenda lähti luonnollisesti isoäitinsä luokse, joka lähtikin itse etsimään kadonnutta Mary Elleniä. Hän huomasikin eräässä kulmauksessa useiden poliisiautojen valot, sillä joku oli jo ehtinyt tehdä ilmoituksen kadulla makaavasta ihmisestä. Täten isoäiti joutui omin silmin näkemään ja tunnistamaan lapsenlapsensa, jota hän oli juuri etsimässä. Tyttöä oli ammuttu kaksi kertaa ja lyöty kivellä rajusti päähän.
Mansfieldin poliisit kävivät surman jälkeen kaikissa kaupungin aseita myyvissä liikkeissä saatuaan tietoon murhassa käytetyn aseen tyypin ja kaliiberin, ja kas kummaa; he pääsivät ilmavoimien 22-vuotiaan sotilaan Lester Eubanksin jäljille. Tämä kaiffari oli jo aiemminkin pidätetty useista seksuaalisista ahdisteluista, mutta pidätettäessä hän kulki muina miehinä vapaalla jalalla. Jo sunnuntai-iltana hänet saatiin kuitenkin kiinni ja äijä lopulta tunnustikin tekosensa, joka oli sinällään aivan karmiva, impulsiivinen teko.
Ennen Mary Ellenin surmaa tämä tyyppi oli hillunut paikallisessa yökerhossa prostituoidun kanssa, kunnes tämä maksullinen neitokainen häipyi hoitamaan hommiaan jonkun maksavan asiakkaan kanssa. Lester sopi tapaavansa tämän prostituoidun uudestaan kujalla tunnin päästä, ja tätä odottaessaan hän näki Mary Ellenin saapuvan pesulasta. Kuulusteluissa hän myönsi puhuneensa tytölle, mutta tämä ei reagoinut ja hetken mielijohteesta hän veti tytön väkisin sivukujalle. Tytön kirkuessa Lester ampui häntä kahdesti ja lähti pakoon läheiseen asuntoonsa. Täällä hän kuitenkin mietti, josko tyttö olisi jäänyt henkiin ja palasi kujalle katsomaan tilannetta. Tyttö oli kuin olikin hengissä, ja tämä s*ithead viimeisteli tekosensa useilla kiveniskuilla. Tämän jälkeen hän tapasi tämän aiemmin mainitun prostituoidun, ja he lähtivät yhdessä TANSSIMAAN YÖKERHOON. Jep, että näin!
Tämä Lester sai sitten odotetusti kuolemantuomion seuraavana keväänä 1966 ja hänet sijoitettiinkin Ohio State Penitentiaryn death row-osastolle. Jostakin syystä hänen teloittamistaan kuitenkin viivästettiin jopa kolmesti, kunnes lopulta kuolemantuomio kiellettiin kyseisessä osavaltiossa ja tuomio muutettiin elinkautiseksi. Noh, tuona aikana tämä veijari pääsi jopa niin hyvään asemaan vankilan hierarkiassa, että hänet päästettiin joulukuussa 1973 kolmen muun vangin kanssa ostoskeskukseen OSTAMAAN JOULULAHJOJA sukulaisilleen ja ystävilleen. ILMAN VALVONTAA. Mitä ihmettä voisikaan tapahtua, hmm…! Lester pötki tietenkin pakoon, kuten oli odotettavissakin kenen tahansa perusjärjellisen ihmisen mukaan. Tätä ostosreissua on sittemmin suureen ääneen ihmetelty, mutta minkäs teet, kun maito on jo kaatunut.
Ja mikä pahinta: Lester on edelleen karkuteillä 49 vuotta myöhemmin. Aluksi epäiltiin, että teko olisi ollut suunnitelmallinen eli Lester olisi saanut apua vankilan ulkopuolelta, mutta toisaalta epäiltiin, että Lester olisi ollut kykenevä tähän pakoon itsekin. Hän olisi täten hankkinut vartijoiden luottamuksen pitkän ajan kuluessa ja saanut siten tällaisen pakomahdollisuuden, joka käytännössä hänelle tarjottiin hopeatarjottimella. Tämän paon jälkeen kukaan VANKI ei enää päässytkään ostarille OSTAMAAN JOULULAHJOJA. Voi hyvät ihmiset sentään…!
Eivätkä nämä kämmit vielä tähän loppuneet. Tämä Lester Eubanks oli paon yhteydessä merkitty etsintäkuulutetuksi kaikissa osavaltioissa ja jopa FBI ja Interpol julkaisivat kansainvälisen etsintäkuulutuksen. Mutta: vasta v. 1993 eräs etsivä huomasi, että tämän Lesterin etsintäkuulutus ei ollutkaan enää ollut vuosikausiin voimassa! Tämä nerokas poliisi/etsivä ymmärsikin täten, että Lester olikin saattanut päästä vaikkapa ylinopeussakoista jatkamaan matkaansa ilman pidätystä! Tämä tilannestatus on sittemmin korjattu, mutta uhrin vanhemmat ja osa sisaruksistakin ovat jo menehtyneet. Tämä Lester Eubanks on nyt yli 70-vuotias, ja hänen oletettu ”vanhuudenkuvansa” julkaistiin viime vuonna. Hänellä on ollut useita tuttavuuksia, ammatteja ja työpaikkoja Los Angelesin alueella, joten etsinnät ovat keskittyneet sinne.
Jep. Että näin: ensimmäisen kerran jo 16-vuotiaana pidätetty seksuaalirikollinen käveli vapaalla jalalla Mary Ellenin murhan aikaan, pääsi ilmavoimiin sotilaaksi, sai kuolemantuomion (joka muutettiin elinkautiseksi ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen) ja PÄÄSTETTIIN OSTOSKESKUKSEEN OSTAMAAN JOULULAHJOJA muina miehinä? Mikä tässä yhtälössä oikein mättää? Hmm, pitää ihan miettiä…! Vain Amerikassa, poijjaat, vain Amerikassa…
Ainakaan toistaiseksi tämä hyypiö ei ole jäänyt kiinni, vaikka hänen entisiä työkavereitaankin on haastateltu. Lester oli ainakin vesisänkytehtaassa töissä ja toimi sairaalan vahtimestarina, mutta nykyisestä olinpaikasta ei kenelläkään ole mitään havaintoa. Lester osasi myös vältellä tehokkaasti kameroita, joten kuviakaan tuolta ajalta ei ole löydetty. Lester onkin 15:n etsityimmän miehen listalla liittovaltion seriffien listalla. Toivottavasti Lester löydetään ja pistetään koppiin loppuiäkseen, mikäli hän siis elossa enää on.
Mikäli näin tapahtuisi, hänet kuitenkin päästettäisiin laulamaan paikalliseen kirkkokuoroon, virkkauskurssille työväenopistoon tai UUDESTAAN OSTARILLE OSTOKSILLE, hah hah! Tämä keissi on ollut aivan käsittämätöntä meininkiä muutoinkin. Burn in hell, Lester, ellet ole jo siellä!
