REMONTOIJAN RAUNIOT

Katsahdetaanpa tällä kertaa historiallisia raunioita hieman arkipäiväisemmästä näkökulmasta – nykyajan kiinteistönvälittäjän silmin (jollainen Akka ei tosiaankaan ole)!

Edlingham Castle (English Heritage).

Nämä kohteet on valittu randomisti ihan ulkoasun ja siitä saatavan tiedon mukaan, sillä Akka kahlasi läpi Google Mapsia alue kerrallaan hakusanalla ”ruins” eli rauniot. Kylläpä siinä vierähti tovi jos toinenkin, mutta harmillisesti useista kohteista ei ollut minkäänlaista infoa saatavilla. Nämä herkulliset raunioläjät oli siis jätettävä suosiolla pois näistä seuraavista asuntoesittelyistä.

Akka suosittelee kokeilemaan tätä Akan älytöntä karttametodia (jos olet tarpeeksi hullu sellaiseen), sillä samalla voi löytää vaikka mitä mielenkiintoista tämän valtaisan pallomme pinnalta. Akka löysi sattumalta peräti yhden ”työmiehen hymyn” Googlen kamera-auton ikuistamana. Työmiehen hymyä Akka ei suosittele kenellekään, sillä vyöt on toki jo ammoisina aikoina keksitty.

Matkaan, mars!

DEFIANCE HOUSE – GLEN CANYON, UTAH

Oletko aina haaveillut hyppääväsi pois oravanpyörästä ja hankkivasi kodikkaan mökin kaupungin hälinän ulkopuolella? Tässä kohteessa toiveesi toteutuu: tämä hurmaava pikkumökki ei tosiaankaan naapureita kaipaa ja luonto aukeaa suoraan kotiovelta!

Huom! Mökissä ei ole ovea, mutta ilmanvaihto toimii sitäkin paremmin! Sisusta tämä mökki omannäköiseksi vaikka luonnon antimilla eli kivillä. Niitä täältä löytyy ihan kivipuutarhaksi asti (vihreää puutarhaa kohteeseen ei valitettavasti voi perustaa).

Defiance House on Pueblointiaanien vuosina 1250-1285 jaa. asuttama rakennus Powell-järven tuntumassa. Mökki on säilynyt nykypäiviin asti, sillä se on rakennettu luonnolliseen alkoviin vuoren rinteellä. Alueelta on löydetty useita rakennelmia sekä kalliomaalauksia.

Defiance House (National Park Service).

https://www.nps.gov/places/defiance-house-archeological-site.htm

QULU QULU (ESP. COLO COLO) – PUNO REGION, CHILE

Tämä pikkuruinen tilaihme on jokaisen pikkukodista haaveilevan unelma! Nimensä mukaisesti usean kukkulan alueelle rakennettu pikkumökki kaipaa uutta omistajaa ja hellää huolenpitoa. Tämä kohde sopii erinomaisesti yksineläjälle, joka arvostaa avaraa luontoa ja vuoristomaisemia historiallisessa kulttuuriperintökohteessa. Kohde on pienen kattoremontin tarpeessa, mutta pienen pinta-alan takia tämä onnistuu käden käänteessä!

Qulu qulu on Mapuche-alkuperäisheimon pyhä arkeologinen kohde, joka on nimetty 1500-luvulla eläneen heimopäällikön mukaisesti. Alue on nimetty kansalliseksi kulttuuriperintökohteeksi Chilessä.

(WikimediaCommons)

https://en.wikipedia.org/wiki/Qulu_Qulu

BURG LIPPSPRINGE – BAD LIPPSPRINGE, SAKSA

Oletko aina haaveillut omistavasi linnan keskellä kaupunkia? Nyt se on mahdollista tässä hurmaavassa pikkukaupungissa – ja vieläpä aivan veden äärellä! Aiemmin linnaa ympäröi jopa vallihauta, mutta nyt vesialue rajoittuu linnan itäpuolelle. Linnan suurista ikkunoista voi vaikkapa pulahtaa suoraan aamu-uinnille!

Tämä historiallisesti merkittävä kohde vaatii pientä remontointia varsinkin pohjoispuolella (ylimmän kerroksen seinä puuttuu) sekä yläpuolella (katto puuttuu). Nämä seikat ovat vain kosmeettisia haittoja, joihin voi muuton jälkeen paneutua myöhemminkin (mutta mielellään ennen talven tuloa).

Lippspringen linna mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran v. 1312. Linna on kärsinyt vuosisatojen ajan useista piirityksistä ja välillä kokonaankin tuhoutunut, mutta se on rakennettu uudelleen useita kertoja. Vuoden 1785 jälkeen linnaa ei enää korjattu ja se myytiin v. 1816 yksityishenkilölle, joka purkasi muut rakennukset sekä täytti vallihaudat. Nykyään rauniot ovat kaupungin omistuksessa.

(WikimediaCommons)

https://www.bad-lippspringe.de/bali/tourismus/sehenswertes/burgruine.php

KILCREA CASTLE – COUNTY CORK, IRLANTI

Aavan peltomaiseman, Bride-joen ja historiallisen luostarin läheisyydessä sijaitsee tämä upea 1400-luvun remontointikohde. Historian havinan tuntee varsinkin 5-kerroksisessa tornissa, jossa linnan rakennuttaja Muskerryn 9:s jaarli on varmaankin katsonut samoja peltomaisemia! Jaarli Cormac Laidir MacCarthy on myös haudattu läheisen luostarin alueelle, joten tässä kohteessa voi todellakin tuntea kuuluvansa ylhäiseen sukuun.

Rakennus vaatii pientä kunnostusta, mutta tilojen avaruus ja laajuus saavat kenet tahansa huokailemaan ihastuksesta. Jykeville kiviseinille ei tosin suositella tapetointia tai edes maalausta, joten linnan alkuperäinen sisustus kannattaa jo historialliselta arvoltaan säilyttää autenttisena!

V. 1465 valmistunut linna rakennettiin pronssikautisen linnoituksen paikalle ja samaan aikaan rakennettiin läheinen luostari. Jaarli kaatui taisteluissa v. 1494 ja hänet tosiaankin haudattiin luostarin maille. Hän omisti myös Blarneyn linnan ja Carrignamuckin linnat Corkissa, Irlannissa. Linnan vallihaudan halkoi 1800-luvun puolivälissä rautatie, joka sittemmin jäi pois käytöstä.

(Castles of Eireann)

https://www.castles.nl/kilcrea-castle

INCH ABBEY – DOWNPATRICK, POHJOIS-IRLANTI (KUULUU ISO-BRITANNIAAN)

Valtaisa tanssisali ja kimaltavat kattokruunut – vain taivas on (kirjaimellisesti) rajana tässä loistokohteessa! Entinen luostarirakennus palveli tarkoitustaan noin 400 vuotta, mutta nyt sen on aika astua 2000-luvulle ammattitaitoisen kunnostusporukan käsissä. Alueella sijaitsee myös useiden muiden rakennusten jäänteet, joista voi halutessaan loihtia vaikkapa vierailijamökkejä! Läheinen junarata ja -asema takaavat helpon perillepääsyn, joten sijoittajalle tämä kohde on pomminvarma valinta (viereiselle hautausmaalle ei toki saa rakentaa). Aitoa maaseudun tunnelmaa ja pikkukaupungin palvelut lähietäisyydellä!

Inch Abbey rakennettiin sistersiläismunkkien luostariksi 1100-luvulla. Alunperin paikalla sijaitsi jo 800-luvulla luostari Inis Cumhscraighn, jonka mm. viikingit ryöväsivät 1000-luvulla jaa. Nykyinen luostari jäi pois käytöstä 1500-luvulla ja sen omistaa nykyään Kildaren jaarli.

(National Churches Trust)

https://discovernorthernireland.com/listing/inch-abbey/67537101

BURG SCHLOSSECK – BAD DURKHEIM, SAKSA

Tämä kohde sijaitsee tunnelmallisen metsäalueen keskellä ilman hälinää ja kutsumattomia vierailijoita. Introvertin unelmakohde, josta saa helposti muokattua mieleisensä piilopirtin! Vihreä lehvästö johdattaa tämän kodin omistajan sisään uljaita kiviportaita pitkin ja oven sisäpuolelle voi jopa kuvitella upean ruokasalin ja olohuoneen.

Jopa 2,5-metriset muurit vähentävätkin talvisaikaan lämmityskuluja, mikäli huoneisiin rakennetaan useita tulisijoja. Tartu tähän haasteeseen ja rakenna tästä oma piilopirttisi satumetsän keskellä! (Huom! Kohde ei sovi liikuntarajoitteisille!)

Alunperin jo 800-luvulla paikalla sijaitsi linnoitus normannien hyökkäyksiä vastaan, mutta nykyinen linna rakennettiin arvioiden mukaan 1200-luvulla. Linnasta on käytännössä jäljellä enää pääportti ja osa muuria, mutta kirjallisia todisteita rakennuttajista tai sen asutushistoriasta ei ole tiedossa. Rakennuttajiksi arvellaan joko Leiningerin lordeja tai Limburgin luostarin apotteja. Linnaa asutettiin kuitenkin vielä 1300-luvulla ja sen portti rekonstruoitiin 1800-luvulla.

(WikimediaCommons)

https://burgenlandschaft-pfalz.de/weitere-monumente/burgruine-schlosseck

PIRAMIDE DE ITZAMATUL – IZAMAL, JUKATAN/MEKSIKO

Aivan kaupungin keskustassa sijaitseva kohde tarjoaa henkeäsalpaavat näkymät huipulta! Unohda juoksuportaat – tässä kohteessa voit kuntoilla suoraan kotisi seinustoilla! Huomioi toki se, että aivan kotisi juurella sijaitsee muitakin taloja, joten kunnioitathan naapuriesi rauhaa ja vältät yöjuoksuja.

Kaikki kaupungin palvelut ovat kävelyetäisyydellä ja kuntoiluasi voit jatkaa viereisessä metsässäkin tai läheisellä (vielä korkeammalla) pyramidilla Kinick Kakmolla. Aloita hiilineutraali kuntoilu tänään ja hanki tästä loppuelämäsi kuntosali ikiomaksi! (HUOM! Tarkistathan tapaturmavakuutuksesi putoilevien kivenjärkäleiden osalta!)

Itzamatul on kaupungin toiseksi korkein pyramidi ja sen erikoisuutena on pohjoispään pyöristetyt reunat ja tasanteet. Pyramidi sijaitsee sananmukaisesti keskellä keltaiseksi maalattuja asuintaloja eli käytännössä näiden talojen takapihalla. Mayaintiaanit rakensivat pyramidin taivaan ja luomisen jumala Zamnan kunniaksi vaiheittain vuosien 400-1150 jaa. välisenä aikana ja se on nykyään suosittu turistikohde.

Tekstissä mainitut talot sijaitsevat pyramidin toisella puolella (Turismo Yucatan). Google Mapsissa talot näkyvät hyvin osoitteessa Calle 26 296.

https://yucatantoday.com/en/blog/a-stroll-through-the-pyramids-of-izamal

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä… linna, jossa on vielä jäljellä vallihauta!

BESIEKIERY CASTLE – BESIEKIERY, PUOLA

Oma linna saarella ja ympärillä vallihauta – tohtiiko sitä ihminen enempää toivoa! Tämä kaunis, punatiilinen linna on alkujaan ollut jopa kolmikerroksinen upea kokonaisuus muureineen. Kohde sijaitsee tosiaan omalla, luonnollisella saarellaan keskellä kaunista peltomaisemaa. Vallihauta on keinotekoisesti rakennettu ja sitä voi halutessaan laajentaa syvemmäksikin. Linnan ympärille kannattaisi myös harkita aidan rakentamista, sillä nykyiset kävelytiet mahdollistavat ohikulkijoiden uteliaat katseet.

Tässä loistokkaassa rakennuksessa haluat varmasti säilyttää oman rauhasi ja yksityisyytesi, sitähän varten vallihauta on rakennettu! Tule paikan päälle katsomaan ja ihastu: paksut seinät mahdollistavat täysin avoimen pohjakaavan (open concept) ja vallihautaan voi perustaa vaikkapa nykyään suosittujen koikarppien altaan! Tämä linna on täynnä mahdollisuuksia ja unelmiesi koti odottaa jo sinua (seinien ja katon lisäksi)!

Linnan rakennuttajaa ei varmasti tiedetä, mutta linna rakennettiin 1500-luvun loppupuolella. Seuraavien vuosisatojen aikana linnaa korjattiin useasti mm. tulvan ja ruotsalaisten hyökkäyksen takia, kunnes v. 1731 tapahtunut tulipalo tuhosi linnaa ja sen toinen ja kolmas kerros purettiin lopullisesti. 1800-luvulle tultaessa linnassa ei enää asuttu eikä sitä korjattu, kunnes v. 2007 alue avattiin yleisölle. Tuolloin linnaa konservoitiin ja vallihaudan puinen silta rakennettiin.

(Atlas Obscura)

https://en.wikipedia.org/wiki/Besiekiery_Castle

Koikarppeja vallihaud… lammessa (Shinzen Japanese Garden).

HELVETIN HISTORIAA

”Jo muinaiset roomalaiset”… kuuluu vanha lause, jota ei kuulemma missään tapauksessa saa käyttää missään yhteydessä. Syistä viis, mutta eivät ne roomalaiset nyt NIIN muinaisia olleet, kun verrataan esim. sumerialaiseen kulttuuriin 4000-2000 eaa. Eufrat- ja Tigris -jokien alueella.

Roomalaisten valta-ajan katsotaan kuitenkin alkaneen vasta n. 700-luvulta eaa. kaupungistumisen myötä. (Tämä seikka tuli siis mieleen, kun Akka yritti muistella, oliko Haades kreikkalaisten vai roomalaisten manala…)

Jesus Christ saving the souls of the damned/1300-luvulta.

Noh; mennäänpä itse aiheeseen: onko ennen kristinuskoa historiallisissa kulttuureissa ollut käsitystä helvetin olemassaolosta? Miten eri uskonnoissa aihetta on käsitelty tai kuvattu? Tarkoitus ei ole tutkia asiaa teologiselta kantilta (joka on loppumaton suo), vaan ainoastaan katsahtaa, miten meitä syntisiä on ennen muinoin peloteltu kuolemanjälkeisellä taipaleella.

Onhan se nyt aivan selvää, että helvetti-käsitys on kristinuskossa ollut erinomainen keino pitää kansa ruodussa ja kuosissa tässä maanpäällisessä maailmassa.

ELI: Haades oli totta tosiaan sekä Kreikassa että Roomassa kuolemanjälkeinen tuonpuoleinen. Haades oli Kreikassa myös itse jumalan nimi, joka hallitsi tätä maanalaista valtakuntaa, kun taas Roomassa jumalan nimi oli Pluto.

Monet muistanevat kuulleensa Styks-joesta, jonka yli kuolleen oli päästävä lahjomalla kolikolla manalan lautturi Kharon. Vielä nykyäänkin löydetään luurankoja, joiden suuhun on asetettu kultakolikko. Tämä todistaa ainakin, ettei lautturinpentele ole sitten kuitenkaan kolikkoa ottanut…! Roomalaisten Haades-käsitykseen vaikutti suuresti Homeroksen Odysseia-teos ja sielujen puhdistuminen/uudelleensyntyminen on vaikuttanut mm. kristinuskon kiirastuli-käsitykseen.

Entäpä ne sumerilaiset? Tuonpuoleisella olikin monta nimeä: Kur, Irkalla, Kukku, Arali ja Kigal. Erikoista tähän tuonelaan joutumisessa oli se, ettei ihmisiä mitenkään tuomittu pahoista teoistaan, vaan jumalatar Ereshkigal vain julisti henkilön kuolleeksi. Vainajat saivat tuonelassa juodakseen vain ”kuivaa pölyä,” joten menehtyneille annettiin sukulaisten toimesta usein juomauhreja jopa vuosikausien ajan. Onnettomimpia vainajia olivatkin siis lapsettomat, joiden uskottiin tämän takia jopa muuttuvan kummituksiksi ja piinaavaan vielä elossa olevia sukulaisiaan.

Kelttiläiseen kulttuuriin (n. 700 eaa.-400 jaa.) kuului useita erikielisiä kansoja ja heimoja eri alueilla, mutta yhteistä kaikille oli tuonpuoleisen käsitys. Varsinaista helvettiä ei ollut, vaan tuonpuoleinen (yleisin Annwn/Annwyn tai Tir na nOg) sijaitsi usein joko saarella tai maan alla. Tämä maailma olikin siis vain ”Otherworld,” ei helvetti eikä taivas.

Keski-Amerikkaan sijoittunut mayojen muinaiskulttuuri (n. 7000 eaa.-950 jaa.) kutsui alamaailmaa Xibalbaksi, jota hallitsi 12 jumalaa. Tämä tuonela oli täynnä koettelemuksia, ansoja ja testejä sielupoloiselle, joka epäonnistuessaan joutui pilkattavaksi jumalten eteen. Lukuisten luolaverkostojen uskottiin johtavan tähän alamaailmaan, joten usein näistä luolista löytyy esim. rikottuja tai ehjiä uhriastioita.

Muinaisessa Egyptissä tuonpuoleisen nimi oli Duat ja tätä maailmaa hallitsi jumala Osiris. Jotta vainaja pääsisi punnitsemaan sydämensä, hänen tuli suorittaa testejä ja ohittaa demoneita matkallaan manalan läpi. Perillä jumala Anubis (jep, se koiranpää) vertasi sydämen painoa jumalatar Maatin sulkaan. Mikäli sydän oli painavampi, jumalatar Ammit hotkaisi sielun pois kuljeksimasta. Testin läpäisseet pääsivät Aaru-nimiseen rauhaisaan ”paratiisiin.”

Kaikki tietänevät viikinkien Valhallan (jumala Odinin sali), jonne kaikki soturit havittelivat kunniakkaasti pääsevänsä. Vähemmän tunnettu termi lienee Hel/Helheim eli kuolleiden valtakunta, jonne joutuivat vanhuuteen tai sairauteen kuolleet tai muutoin epäkelvot yksilöt. Tätä maanalaista maailmaa hallitsi jumalatar Hel. Norjalaisessa mytologiassa muunkinlainen kuolemanjälkeinen elämä oli mahdollista; esim. merellä kuolleet noudettiin pois haahuilemasta jumalatar Ran verkkoihin.

Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa helvetin käsitettä ei ollut olemassa. Kuolemanjälkeisen elämän uskottiin jatkuvan joko entiseen malliin jo edesmenneiden sukulaisten ja ystävien parissa (esim. Pueblo-intiaanit), tai Cheyenne-intiaanien mukaan Linnunrataa pitkin kuolleiden maailmaan samoihin olosuhteisiin. Minkäänlaista järjetöntä rangaistusta eletystä elämästä ei siis ollut odotettavissa, kuten useimmissa muissakaan kulttuureissa. Australian aboriginaaleilla on tällainen samanlainen ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä: rangaistuksia eikä koetuksia ole heidänkään puoleltaan tiedossa!

Suomalaisessa ”pakana”maailmassa siirryttiin kuoleman jälkeen tietenkin Tuonelaan, Manalaan tai Vainajalaan… tai mikä parasta: Manan maille. Kuolleiden täytyi ylittää Tuonen virta huolimatta siitä, olivatko he eläessään olleet hyviä vai pahoja, ja tätä virtaa vartioi musta joutsen laulaen kuolonsäveleitä. Tähän virtaan joutuu myös Kalevalan Lemminkäinen epäonnistuttuaan surmaamaan tämän joutsenen (tehtävä, joka hänen täytyi läpäistä saadakseen itselleen Pohjolan Louhen tyttären).

Kuulostaa kummasti ihan samanlaisilta tehtäviltä, joita asetettiin muissakin muinaisissa kulttuureissa… hmm!

On kuitenkin päivänselvää, että Elias Lönnrot keräsi matkoillaan Kalevalan ja Kantelettaren perimätietoa vasta 1800-luvun alkupuolella, joten tällöin kristinusko oli jo ehtinyt vaikuttaa useita vuosisatoja näihin suomalaisiin mytologioihin ja niiden suullisena perimätietona kerrottuihin tarinoihin.

Tällaisten uskonnollisten uskomusten alkuperien selvitys on tietenkin hankalaa, mutta MUINAISIIN aikoihin viitatessa voisi mainita, että mm. Homo Naledi-yksilöt (335 000–236 000 eaa.) todistettavasti suorittivat hautausrituaaleja. Samoin on jo pitkään oletettu kukkien siitepölylöytöjen perusteella, että neandertalinihminen hautasi tarkoituksellisesti kuolleensa. Ohessa hieno artikkeli tällaisesta tutkimustoiminnasta Cambridgen yliopistolta:

Shanidar Z: what did Neanderthals do with their dead? (cam.ac.uk)

Näitä löytöjä (kuten myös uusia ihmislajeja) saattaa putkahdella esiin historian hämäristä uusien löytöjen myötä, mutta näiden lajien uskomuksia kuolemanjälkeisestä elämästä emme voi koskaan tietää. Ainakin tiedämme, että neandertalilaiset huolehtivat vammautuneista ja vanhoista jäsenistään huolella. Tämä linkki kertoo myös Shanidar-luolan löydöistä:

Shanidar Cave – Wikipedia

Human Family Tree | The Smithsonian Institution’s Human Origins Program (si.edu)

Tässä yhteydessä kannattanee lopuksi todeta, että suurin osa maailman ongelmista on seurausta eri uskontojen välisistä ongelmista. Menneessä maailmassa on eletty maan, riistan, sairauksien ja selviytymisen ehdoilla, kunnes on keksitty, että esim. kuu ja aurinko ovatkin jumaluuksia.

Jopa taivaalta putoavat tähdenlennot/meteoriitit/ukkoset ovat olleet enteitä jumalien suuttumisesta, joten jotakin pitäisi tehdä!? Lepyttää suuttuneita jumalia veriuhreilla, tuhansilla suoruumiilla, lasten kasvatuksella pelkästään uhrimenoja varten jne. Akka ei ollenkaan vähättele myöskään eläinuhrien asemaa tässä yhteydessä.

Ehkäpä se selviytymisen helvetti on muinaisille ihmisille ollut jo se maanpäällinen helvetti, joten alkuperäiskansoille(kaan) se termi ei ole ollut tarpeellinen. Sellaisella periaatteella ollaan menty, että ”Jotta vittuakos sitten; tästä etiäpäin kualemahan: parempoo o kuitennii luvassa!”

Akka tykkää tästä ajatuksesta. Pitäkää helvettinne, uskontonne ja tunkkinne, ne ovat moderneja keksintöjä.

ANTAKAA LUUNI TAKAISIN! JA KEITTOASTIANI!

Akka oli tyytyväinen lukiessaan Suomen tekemästä repatriaatiosta. SIIS MISTÄ?? Korjaan edellistä lausetta: Akka oli tyytyväinen ymmärrettyään, mistä helkkarista on kyse! (Kuka näitä hirveitä sanaväännöksiä keksii!)

Mesa Verde, Colorado, USA.

Kansallismuseon tekemä repatriaatio eli kulttuuriomaisuuden palauttaminen koski 1800-luvulla Amerikasta tuotujen anasazi-intiaanien luita, muumioita ja hautatavaroita. Miten nämä sitten ylipäätään päätyivät Suomeen?

Geologi-kasvitieteilijä Gustaf Nordenskiöld matkusti Coloradon Mesa Verde-alueelle v. 1891. Hän suoritti alueella arkeologisia tutkimuksia, otti runsaasti valokuvia ja löysi peräti yli 600 esinettä, joiden oletettiin olevan peräisin 1200-luvulta. Tuolloin esineistön maasta vieminen ei ollut mitenkään lainvastaista, vaikka se kohua aiheuttikin.

Nordenskiöldin kuva vuodelta 1891(Museovirasto/Finna).

Nyt siis kokoelmaan kuuluvat ihmisjäänteet ja hautaesineet luovutettiin takaisin anasazien jälkeläisille eli pueblointiaaneille hautaamista varten. Hyvä Suomi! Olisivat nyt palauttaneet sitten ihan kaikki esineet, sillä Suomeen jäi kokoelmasta vielä satoja käyttöesineitä. No, intiaaneille oli kuitenkin tärkeintä saada esi-isät haudan lepoon ja näin tapahtuikin.

Anazasi-intiaanien ruukku (Museovirasto/Finna).

Vastaavia kulttuuriaarteiden ryöstöjä on toki tapahtunut jo tuhansia vuosia ja tapahtuu edelleen. Varhaisin tunnettu sotasaalis on Mesopotamiasta ryöstetty Naram-Sinin steela n. 4000 vuoden takaa. Kyseinen steela on esillä Louvressa, Pariisissa.

Naram-Sinin steela.

Antiikin roomalaiset harrastivat ryöstelyä etenkin kreikkalaisilta ja jopa tuolloin osa taide-esineistä palautettiin, kun tällainen toiminta herätti pahennusta. Hyvä Rooma, teillä on itsellänne ihan tarpeeksi omaa antiikkia esiteltäväksi!

Napoleonin sotaretkien toiminta 1700-luvulla oli ilmiömäisen röyhkeää: Napskun tavoite oli saada mahdollisimman suuri taidekokoelma tuolloin perustettavaan Louvreen. Jopa Mona Lisa -maalaus on aikanaan riippunut Napskun makuuhuoneen seinällä. Egyptistä Napskun sotilaat löysivät mm. kuuluisan Rosettan kiven, mutta brittiläiset takavarikoivat sen itselleen ja se onkin nykyään British Museumissa. Kyseistä museota onkin arvosteltu, sillä useita taideteoksia tulisi yleisön mielestä palauttaa alkuperäisiin maihinsa.

Rosettan kivi/British Museum.

Akka on samaa mieltä: teillä on jo perhana vieköön Harry Potter-studiot esiteltävinä! Nyt ei puhuta ollenkaan mistään Lontoon Towerista, kuninkaallisista palatseista eikä mistään muistakaan nähtävyyksistä! Harry Potter; god damn!

Harry Potter, god damn!

Egypti on pyytänyt Rosettan kiven palauttamista. Samoin on pyydetty Berliinissä saijaitsevaa Nefertitin rintakuvaa. Tämä ikoninen veistos päätyi Saksaan sen löytäneen saksalaisen arkeologin toimesta v. 1912. Toistaiseksi kumpaakaan ei ole palautettu.

Nefertiti/The Neues Museum, Berlin.

Natseilla oli tietenkin samat pyrkimykset kuin Napoleonilla: kaikki mahdollinen irtain otettiin välittömästi haltuun. Natsien taidekokoelmien arvo ei ole edes rahassa mitattavissa. Eräs suuri kokoelma (1600 teosta) paljastui Munchenista v. 2013. Kokoelman haltijan taidekauppias Cornelius Gurlittin isä oli ostanut maalaukset 1930-1940-luvuilla. Joukossa oli mm. Picasson, Chagallin, Monet’n ja Matissen töitä. Kokoelma löi tutkijat ketoon: osa teoksista oli peräti ennen tuntemattomia.

Amerikkalaissotilas erään aarrelöydön keskellä v. 1945/Wikimedia Commons.

Ennen kuolemaansa Cornelius Gurlitt pyysi asianajajansa välityksellä, että teosten omistajat tulisi selvittää ja taulut pitäisi palauttaa. Toistaiseksi vain satunnaisten töiden alkuperä on pystytty selvittämään.

On sinänsä outoa, että joidenkin hämäräperäisesti haltuun saatujen taideteosten omistaminen ei ole Saksassa rikos: kyseessä on lähinnä omantunnonkysymys. Saksalainen taidehistorioitsija Stefan Koldehoff uskoo, että useita satoja maalauksia löytyy yksityiskodeista, mutta nykyiset omistajat eivät vain välitä tai tiedä teosten luvattomasta haltuunotosta.

Mitään luvatonta ei ole tekeillä!!

Akalla ei kyllä riittäisi rahkeita pitää tällaista maalausta olohuoneensa seinällä. Päinvastoin, olisi upeaa lukea lehdestä, että ”suomalainen hyväntekijä palautti mittaamattoman arvokkaan natsien ryöstämän taulun takaisin laillisille omistajilleen!” Kyllä siinä olisi hymy herkässä ja Akalla sädekehä pään ympärillä! Hyvää karmaa olisi tiedossa useaksi vuodeksi!

Näin sitä hyväntekijä nöyränä hymyilee! (Joseph Stella, 1926, Brooklyn Museum).

Jep. Jos Akan kodista löytyy mitään näin kulttuurihistoriallisesti arvokasta, niin lehmät osaavat lentää. Nyt kannattaakin laittaa taikataikinasta väännetty hirvittävä eläinhahmo talteen. Siitä tulee varsinainen sukukalleus, jota ihastellaan 200 vuoden päästä. Näin Akkakin pääsee historiankirjoihin arvostettuna taiteentulkitsijana: ”Ai että, kyllä se Akka on vanginnut niin elävästi tämän kauriin sielun ja luonteen!”

Jep. Yritin tehdä siitä kissan, senkin ymmärtämätön, tulevaisuuden moukka!

PÄIVITYS 24.5.2025:

Suomen kansallismuseo luovutti kuninkaallisen kataklèn Beninin tasavallalle – vuonna 1892 luvattomasti ryöstetty istuin on Suomen toimesta palautettu! Linkki Suomen Kansallismuseoon.