”Jos et tunne historiaa, tulet toistamaan sen virheitä." Akka kirjoittaa näistä asioista tunteella ja huumorilla faktoihin perustuen. Akka ei käytä somea, koska Akkaa ei kiinnosta kakkujen kuorrutus eikä sekään, miksi kaikkien pitää olla tietoisia toistensa toiminnasta. Oppikaa nyt jotakin historiasta, edes huumorin kautta!
Lyhennetäänpä tätä seuraavaa tapahtumakulkua hieman tiiviimpään pakettiin, sillä oikeudenkäyntiä siirrettiin puolustuksen pyynnöstä useammankin kerran. Kohberger sai valtiolta asianajajakseen Anne Taylorin kumppaneineen ihan jo siitä syystä, että osavaltion syyttäjä Bill Thompson ajoi Kohbergerille kuolemantuomiota alusta asti ja Anne Taylor oli yksi harvoista tähän tehtävään soveltuvista asianajajista.
Kohberger ja Anne Taylor (Newsweek).
Juuri mahdollisen kuolemantuomion takia Taylor esitti tuhansittain pyyntöjä oikeudelle tiettyjen asioiden tutkimista varten ja käsittely viivästyi kerta toisensa jälkeen. Näihin tutkittaviin asioihin sisältyi mm. syytetyn kattava sukuselvitys kolmen sukupolven ajalta, autismi- ja adhd-tutkimukset ja mitä tahansa sontaa, jolla puolustus olisi saanut kuolemantuomion pois pöydältä. Syyttäjällä oli kuitenkin melkoinen todistepaketti esiteltävänään: puhelutiedot ja videotallenteet, syytetyn Ka-Bar-veitsen ja -tupen ostaminen Amazonista, DNA-näyte tupesta jne. Myöhemmin on paljastunut vielä, että puhelintietojen mukaan Kohbergerin puhelin oli yhdistynyt ravintola Mad Greekin wifiin ja tämähän oli tietenkin se ravintola, jossa Maddie ja Xana olivat osa-aikatyössä tarjoilijoina.
Jutun käsittelyn siirryttyä Idahon osavaltioon tuomari Hippler määräsi ns. ”gag orderin” eli kiellon puhua asiaan liittyvistä seikoista julkisesti. Tämä kielto koski uhrien omaisia, ystäviä, virkavaltaa tai ihan ketä tahansa, joka jotenkin asiaan liittyi tai juttua käsitteli. Tämän seikan takia monet tapaukseen liittyvistä seikoista on tullut julki vasta muutamana viime kuukautena, kun asiakirjoja, valokuvia ja dokumentteja on hiljalleen alettu vapauttaa julkisuuteen.
Ja näitähän on julkistettu tuhansittain, joten kaikki mahdollinen virallinen dokumentaatio on löydettävissä netissä sellaista etsivälle mm. Idahon poliisilaitoksensivuilla.Akka ei laita näihin linkkejä, sillä Akka ei halua ladata tiiviinä paketteina koneelleen tuhansittain tähän henkilöön liittyvää scheissea tai edes lukea joka ikistä dokumenttia. (Akan kone on Akan Baby, kuten Dean Winchesterin auto Supernaturalissa.)
Tuomari Hippler ei antanut mitään armoa puolustuksen todisteille eikä syytetylle (Fox News).
Lisäksi on julkaistu mm. joitakin rikospaikkakuvia (osittain sumennettuina), Kohbergerin lieviä liikennerikkomusvideoita poliisien vartalokameroista sekä varsin kattava kuvakokoelma Kohbergerin opiskelija-asunnosta. Tämä asunto oli täysin persoonaton ja ilman mitään koristeita/tauluja tai mitään henkilökohtaista (kuten valokuvia). Ainoastaan kaksi syntymäpäiväkorttia oli esillä ja nämä kortit olivat todennäköisesti hänen äitinsä ja sisarensa lähettämiä.
”Poika lähtee kotoaan, mutta ei koskaan sydämestäsi. Hän löytää oman onnellisuutensa, joka vuorostaan muodostaa sinun onnesi.” Tämä hyytävä äidin (kenen muun se voisi olla) kortti Kohbergerin asunnossa. (People.com)
Julkisuuteen on tullut myös tietoja siitä, että ensimmäisen syyslukukautensa aikana Kohbergerin opiskelijatoverit ja kollegat olivat tehneet yhteensä 13 valitusta epäasiallisestakäytöksestä, joista oli nähtävissä Kohbergerin naisiin kohdistuva inho, halveksunta ja syrjintä. Näihin valituksiin puututtiin ja Kohbergerille tehtiin parannussuunnitelma, jonka mukaan hänen olisi pitänyt edetä. Nämä dokumentit löytyivät myös Kohbergerin asunnosta.
Kun Kohberger palasi isänsä kanssa Pennsylvaniaan joulukuussa, hänet oli kuitenkin lopulta potkittu pellolle koko tohtoritutkinnosta, mutta tätä hän ei ilmeisesti vanhemmilleen kertonut tuossa vaiheessa. Mm. Pennsylvanian matkan aikana Kohberger pysäytettiin kaksi kertaa ajamisesta liian lähellä edellä olevaa autoa ja hänen isänsä mainitsee videolla heidän tulevan Washingtonin yliopistosta, jossa hänen poikansa OPISKELEE. Voi isäpappa-parka!
Noh, oikeudenkäynnin oli siis määrä alkaa vihdoin ja viimein 11. elokuuta 2025, mutta tätäkin ajankohtaa puolustus sai siirrettyä vielä viikolla. Kuinka ollakaan; jymyuutinen tuli kuitenkin yllättäen 30. kesäkuuta 2025, kun puolustus kertoi syytetyn tekevän ”plea dealin” eli myöntävänsä syyllisyytensä näihin murhiin sillä ehdolla, että kuolemanrangaistus jätetään laskuista. Jo heinäkuun 2. päivänä näin tapahtuikin: syytetty myönsi syyllisyytensä neljään ensimmäisen asteen murhaan sekä asuntoon tunkeutumiseen, mutta mikään laki Amerikassa ei vaadi syytettyä lisäksi paljastamaan mitään motiivia tai muutakaan seikkaa (kuten tekoaseen kohtaloa/sijaintipaikkaa).
23.7.2025 oikeudenistunto tuomion asettamiseksi alkoi uhrien perheiden kuulemisella. Tämä on tilaisuus, jossa uhrit ja heidän perheenjäsenensä voivat kertoa tapahtumien vaikutukset ja omat ajatuksensa suoraan ilman mitään aikarajoituksia. Tässä useamman tunnin kestäneessä kuulemisessa esiin nousi varsinkin Kayleen vanhempi sisar AliveaGoncalves, joka oli jäsennellyt puheensa (kuuleman mukaan) psykologin avustuksella.
Hänen tarkoituksenaan oli solvata Kohbergeriä niin, että se todellakin tuntuisi tämän psykopaatin hermoissa ärsyttävyyteen asti. Esim. opiskeluaikanaan Kohberger oli tehnyt kyselytutkimuksen tuomituille vangeille, jossa kyseltiin mm. ”mitä ajattelit ennen tekoa, miten valitsit rikospaikkasi, mitä tunsit tekosi jälkeen” jne., ja tätä Alivea käytti taitavasti hyväkseen. Hän mainitsi myös, että Kohberger teki typeriä virheitä ja on täysin keskinkertainen, likainen ihminen ja jää lopulta unohduksiin. Alivean osuus on todellakin katsomisen arvoista materiaalia (video 10.22 minuuttia):
Kuten myös tuomari Hipplerin tuomionluku: (video 12.32 minuuttia):
Kohberger tuomittiin neljään elinkautiseen ilman mahdollisuutta ehdonalaisuuteen sekä 10 vuotta rapsahti vielä asuntoon tunkeutumisesta. Uhrien omaisille määrättiin maksettavaksi n. 300 000 dollarin korvaukset, joita tämä tuomittu ei varmastikaan pysty elämänsä aikana maksamaan.
Uusinta tietoa onkin, että Kohberger kieltäytyy maksamasta korvauksia perheille, sillä osa perheistä on saanut lahjoituksia jo aiemmin järjestelläkseen useiden kuulemisten ja oikeudenistuntojen matka- ja majoituskuluja GoFundMe-keräysten kautta. Tästä asiasta on sovittu kuuleminen oikeudessa 5.11.2025, jos sellaista kukaan haluaa katsoa. (Tämä tuomittu hyypiö kertoo uhrien perheiden saaneen jo korvauksia lukuisten oikeudenkäyntiasioiden järjestelyihin eikä ymmärrä, että hän on itse aiheuttanut koko sotkun?! Joista hänet on tuomittu! Goddamn!)
Kohberger siirrettiin tuomionluvun lukemisen (madonlukujen lukemisen) jälkeen Idahon Maximum Security Institutionin(IMSI)J-osastolle, jossa pidetään vaarallisimpia vankeja ja kuolemaantuomittuja. Osastolle mahtuu 128 vankia yksityisselleissä, joissa he viettävät aikaa 23 tuntia vuorokaudessa. Kun heidät viedään ulkoilemaan yhdeksi tunniksi, heidät viedään käsi- ja jalkakahleissa suljettuun häkkiin kahden vartijan toimesta.
Et varmaan tiennyt tätä, Bryan, kun lähdit huitelemaan Ka-Bar -veitsesi kanssa Idahoon? Et varmaankaan tiennyt, sillä pian vankilaan saapumisesi jälkeen teit jo heti kaksi valitusta ylemmälle johdolle: et saanut täysiä, vegaanisia ruoka-annoksiasi tarjottimellesi ja vaadit niiden korvaamista jälkikäteen. Valitit myös muiden vankien tekevän elämästäsi helvettiä jopanimeten yhden vangin. Outs, tätä ei koskaan saa vankilassa tehdä!
Muut vangit tiesivät sinun saaneen järkyttävän paljon mediahuomiota ja he järjestivät sinulle elämäsi loppuun asti kestävän seikkailun: tauotonta paukuttamista sellien seiniin ja kattoon, huutelua ilmastointikanaviin, wc-pönttöjen tukkimista niiden tulvimiseksi ja tappouhkauksia 24 h vuorokaudessa! Tällaista ei sinulle varmaan opetettu missään yliopistossa, kuten ei myöskään kirjoittamista aikuisen käsialalla:
Bryanin käsin kirjoittama valitus ruoan laadusta (Newsnation).
Tapauksen yhteydessä onkin lukuisia kertoja ihmetelty, miten rikostutkintaa tohtoritasolla opiskeleva henkilö on voinut tehdä niin uskomattomia virheitä, että hän jäi suhteellisen lyhyessä ajassa kiinni? Miten hän ei huomioinut mm. ajamillaan alueilla sijaitsevia valvontakameroita ja ovikellokameroita (yleisiä Amerikassa), kännykkänsä sijaintitietoja, ostoshistoriaansa Amazonissa tai virkavallan kykyä palauttaa poistettuja tiedostoja sekä puhelimesta että tietokoneilta?
Ollessaan jouluna kotonaan Pennsylvaniassa hän oli katsonut TUNTIKAUSIA dokkareita eri sarjamurhaajista eli hyvää joulua vaan itse kullekin säädylle tuona armon vuonna 2022!
Hyvää joulua hirviön tyyliin Pennsylvaniasta. Ällöttää edes laittaa tämä kuva tänne, mutta näitä on useita tuolta joulunajalta.
Useimmat tapaukseen tutustuneet henkilöt ovat kuitenkin yhdestä asiasta samaa mieltä: jos Kohberger ei olisi jäänyt kiinni, hän olisi tappanut uudelleen. Tuolloin ensimmäisten neljän murhaamisen jälkeen peli oli jo menetetty: Kohberger oli menettänyt opiskelupaikkansa valitusten takia ja tätä myöten asuntonsa ja toimeentulonsa (hänelle maksettiin palkkaa professorin assistenttina olemisesta, joka oli pakollinen osa tohtorintutkintokoulutusta).
Onneksi hänet saatiin kiinni ja toivottavasti hänen vegaaniset ruoka-annoksensa ovat edelleen vajaita ja näyttävät koiranruokamössöltä, puhumattakaan mahdollisesta edelleen jatkuvasta häirinnästä. Tämä henkilö/hirviö tunnetaan nykyään vankinumerolla 163214 elämänsä loppuun asti.
Tämä kuoppa on nyt tullut kaivettua, nähtyä ja koettua; nyt onkin aika ottaa lapio kauniiseenkäteen ja täyttää koko tämä Bryanin kolo rotankakalla (jos joku lainaa Akalle KAUNIIN käden). Valitettavasti rotan scheisse ei taida olla vegaanista, mutta se ei oikeastaan kiinnosta ketään pätkän vertaa.
Hyvästi, vanki 163214 ja pahoittelut vanhemmillesi ja uhrien omaisille. Pas*asta ei voi tulla kultaa, vaikka sitä miten yrittäisi tohtoroida. Älkää astuko tähän läjään enää ollenkaan ikinä koskaan never tai ever, sillä se ei ole todellakaan sen arvoista. Akka on puhunut, ugh!
Joskus sitä uppoaa sellaiseen kaninkoloon, ettei siitä ole enää takaisin tulemista. Näin hassusti pääsi Akalle taas käymään, joten tapojensa mukaisesti Akka laittaa vahingon kiertämään. Tästä keissistä on niin paljon dokumentteja ja tutkimusmateriaalia, että Akka yrittää tiivistää kertomukseen lähinnä kaikki oleellisimmat tosiseikat. Joten; höpinät sikseen ja let’s mennään:
Akka ei liitä tähän tapaukseen liittyvien henkilöiden kuvia, sillä uhri oli kuitenkin vasta 6-vuotias. Netti on pulloillaan kuvia ja eri teorioita kaikille niitä haluaville.
(KKTV)
Tapahtuma-aika ja -paikka:26.12.1996, 755 15th Street, Boulder/Colorado. Kadun asuntojen numerointi on muutettu myöhempinä vuosina. Uhri:JonBenet Ramsey, 6 vuotta. Erikoinen nimi on mukaelma isän koko nimestä JohnBennett. Jo 4-vuotiaasta alkaen JonBenet kiersi äitinsä kanssa lapsimissikisoissa menestyksellisesti, jota on tietenkin aiheellisesti kritisoitu murhan jälkeen. Perhe: äiti Patsy, isä John, veli Burke ( tuolloin 9 vuotta).
Äiti: entinen Miss West Virginia-missi vuodelta 1977. Isä: monimiljonääri ja yrittäjä it-alalla. Perhe asui murhan aikana valtavassa nelikerroksisessa talossa ja perhe omisti mm. pari yksityistä lentokonetta ja huvijahdin. Patsy oli pitkään taistellut munasarjasyöpää vastaan, voittanut taiston ja isä puolestaan oli valittu vuoden yrittäjäksi hänen firmansa saavutettua ensimmäistä kertaa 1 mrd:n dollarin liikevaihdon.
Joulukuun 25. päivä oli alkanut Ramseyn perheessä normaaliin tapaan. Patsy oli joulukuun aikana koristellut koko talon, kutsunut ystäviä joulujuhliin ja mm. jokaisessa talon huoneessa oli koristeltu joulukuusi. On siis ilmiselvää, että massia riitti myös hulppeisiin lahjoihin. Myöhemmissä haastatteluissa isä John on kertonut, että hän auttoi JonBenetiä ajamaan uutta polkupyöräänsä aamupäivän aikana, ennen kuin oli aika lähteä vierailemaan naapurien ja ystävien joulujuhlissa.
Perhe palasi pitkän päivän jälkeen kotiin noin klo 22.30, vanhempien mukaan JonBenet oli nukahtanut jo autoon ja isä kantoi hänet suoraan omaan sänkyynsä jatkamaan uniaan. Muukin perhe vetäytyi yöpuulle, sillä aikaisin seuraavana aamuna heidän oli tarkoitus lähteä omalla lentokoneellaan ”mökilleen” Michigan-järvelle. Patsy heräsikin aamulla noin klo viiden aikaan ja saapui alakertaan kierreportaita pitkin keittääkseen kahvia, kuten kaikkina muinakin aamuina.
Alimmalta porrastasanteelta hän kuitenkin löysi KOLME vierekkäin aseteltua paperia, joista hän ehti lukea vain alkuosan: JonBenet on kidnapattu ja hänestä vaaditaan 118 000 dollaria lunnaita! Sattumalta tämä summa oli Johnin alkuvuonna saama bonus, josta myöhemmin löytyi palkkalaskelmapapereita pitkin taloa. Patsyn myöhempien kuulustelujen mukaan hän kirkaisi, huomasi JonBenetin huoneen tyhjäksi ja kävi myös Burken huoneessa luullen tämän nukkuvan. Burken mukaan hän oli kuitenkin hereillä ja kuuli äitinsä kyselevän ”where is my baby…”
Burke jäi siis huoneeseensa omien sanojensa mukaan hereille äitinsä hysteerisen käynnin jälkeen. Myöhemmin hän kuitenkin väitti heränneensä vasta poliisin osoittamaan taskulamppuun. Tässä kohtaa kannattaa myös huomata, että huolitellusta ulkonäöstään tunnettu äiti Patsy oli kaikkien paikalle saapuneiden todistajien mukaan edellisen päivän vaatteissa ja meikeissä.
Patsy soitti hätäkeskukseen klo 5.25. Tästä puhelusta on tehty lukuisia analyyseja, joiden mukaan lankapuhelinta ei ollut suljettu kunnolla, ja nauhalla kuuluu koko perheen välisiä keskusteluita. Näitä virallisten tutkijoiden tekemiä äänenvahvennuksia ei ole julkistettu, joten kukin saa kuulla nauhoilta mitä haluaa.
Ensimmäinen poliisipartio saapui paikalle hätäpuhelun jälkeen alle kymmenessä minuutissa. Jo tuolloin isä John oli tekemässä järjestelyjä saadakseen lunnasrahat nopeasti kasaan, ja Patsy oli soittanut hätäpuhelun jälkeen muutaman naapuripariskunnan kylään. Paikalle saapui myös läheisen Ramsey-perheen käymän kirkon pastori Patsyn tueksi ja lohdutukseksi. Tänä merkillisenä aikana taloa ei kokonaisuudessaan tutkittu/suojattu, ihmisten sallittiin toimia talossa kuten kotonaan, ja mm. keittiössä valmistettiin paahtoleipiä ja pyyhittiin pöytätasoja.
Myöhemmin poliisien käytöstä seliteltiin sillä, että kyseessä uskottiin olevan kidnappaustapaus, ja kidnappaajien uskottiin soittavan lunnasrahojen toimituksesta ohjeita klo 8-10 välillä. Kellarihuone, josta JonBenet myöhemmin löydettiin, oli hätäisen etsinnän tuoksinnassa sivuutettu, koska se oli lukittu.
Poliisien toimesta puhelimeen järjestettiin jäljitys kidnappaajien soittoa varten. Ensimmäisenä taloon saapunut partio lähti paikalta, ja taloon jäi ainoastaan etsivä LindaArndt klo kahdeksasta lähtien. Kummallista kyllä, hän ei tiennyt seuraavaan 90 minuuttiin perheen isän Johnin olinpaikkaa kaiken häslingin keskellä, mutta määräajan ylityttyä klo 10 jälkeen hän löysi Johnin keittiöstä selailemassa sähköpostejaan. Samaan aikaan John oli valmistellut lähtöään johonkin yrityksensä kokoukseen, mikä myöhemmin kummastutti tutkijoita. Myöskään Patsy ei ihmetellyt sovitun aikarajan ylittymistä kidnappaajien osalta.
Saadakseen Johnille jotakin tekemistä, etsivä Arndt pyysi Johnia tutkimaan talon vielä kerran ja John tottelikin käskyä ystävänsä Fleet Whiten kanssa. He aloittivat etsintänsä talon pohjakerroksesta. Myöhemmissä kuulusteluissa John kertoi, että jo aiemmissa etsinnöissä hän oli huomannut erään huoneen rikotun ikkunan alla olevan matkalaukun, joka ei hänen mukaansa kuulunut ikkunan alle ollenkaan. Ikkunan hän oli itse kuukausia aiemmin rikkonut unohdettuaan avaimensa, ja jättänyt ikkunan korjaamisen sikseen. Tätä hän ei tuolloin murha-aamuna kuitenkaan kertonut kenellekään viranomaiselle.
John avasi lukitun, ikkunattoman ”viinikellariksi” kutsutun huoneen oven, huusi perässä tulleelle ystävälleen ”I found her!” ja SYTYTTI katkaisimesta kattovalon kyseiseen tilaan. Lattialla oli valkoisella peitolla (taloudenhoitajan mukaan JonBenetin lempiviltti) peitetty mytty, jonka isä täten tunnisti täydessä pimeydessä omaksi tyttärekseen. Lapsen kädet oli sidottu pään ylle löyhällä narulla, ja isä John kaappasi kuolonkankean lapsen syliinsä vieden hänet kellarikerroksen portaita pitkin ylempään kerrokseen. John laski lapsensa käytävän lattian matolle, jolloin etsivä Arndt tuli tutkimaan tilannetta todeten lapsen kuolleeksi. Jostakin merkillisestä syystä etsivä siirsi lapsen ruumista vielä keskemmälle olohuonetta, joten koko murhan tapahtumapaikka oli jo alusta asti täysin kontaminoitu.
KUOLINSYY JA MUITA OLEELLISIA SEIKKOJA
Järkyttävintä tässä tapauksessa lienee se, että tytön kaulan ympärille oli sidottu kuristusnaru kapulalla. Akka ei tiedä eikä halua tietää, mikä tämä härpäke on suomeksi, mutta englanniksi sitä kutsutaan ”garroteksi.” Lapsen suun päällä olleen ilmastointiteipin isä John oli ottanut pois jo lapsen löydyttyä, mutta myöhemmissä tutkimuksissa siitä löytyi Patsyn vaatteiden kuituja.
Garroten puukahva oli tehty Patsyn maalaussudin katkotusta varresta. Myöhemmissä tutkimuksissa osoitettiin, että Patsyn luottokortilla oli ostettu sekä tätä vinyylinarua, että teippiä Boulderin rautakaupasta, mutta näitä naru- tai teippirullia ei talosta enää etsinnöissä löytynyt.
On kuitenkin huomattava, että ruumiinavauksessa todettiin JonBenet:n saaneen ensin päähänsä valtaisan 16 cm pitkän murtuman, jonka johdosta hän vaipui tajuttomuuden tilaan. Ilman mitään hoitoa hän olisi kuollut tähänkin vammaan, mutta iskun voimasta huolimatta pääkallon iho ei ollut rikkoutunut. Paikalta ei siis löydetty roiskunutta verta, vaan tiedoton lapsi todennäköisesti kuristettiin lavastamistarkoituksessa. Lopullinen kuolinsyy on kuitenkin juuri tämä kuristaminen. Joissakin dokumenteissa kerrotaan kynsienjäljistä JonBenet:n kaulalla, mutta tämä olisi vaatinut hänen valveillaoloaan huomattavasta päävammasta huolimatta.
Epäilyksiä herättää myös JonBenet:n korvan takana ja alaselässä olevat samanlaiset vammat, joita jotkut epäilevät tainnutusaseen jäljiksi. Tällaisista jäljistä on tehty dokkareita ja kokeiluja, joiden osalta väite lienee täystyrmätty. Tutkinnan aikana eräs etsivä huomasi jälkien muistuttavan täysin Burken joululahjaksi saaman junaradan rataosia, eli Burke olisi tökkinyt sisartaan näillä metallisilla kiskoilla. Tässä kohtaa on muistettava, että vuotta aiemmin Burke oli lyönyt pihamaalla leikkiessään sisartaan kasvoihin metallisellagolfmailalla, jonka johdosta JonBenet kiidätettiin ensiapuun.
JonBenet:n jatkuvat emätintulehdukset ja yökastelu ovatkin tässä tapauksessa se suurin puheenaihe. Perheen pitkäaikainen lääkäri on kuitenkin julkisesti kertonut, ettei hän koskaan nähnyt todisteita seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ruumiinavauksen mukaan JonBenet:lla todettiin jonkinlaista hiertymää genitaalialueella, mutta tämä voisi johtua ihan vain siitä joululahjana saadusta uudesta polkupyörästä. Tälle hyväksikäyttöseikalle ei ole koskaan saatu vakuuttavaa näyttöä, vaikka pornorinki-epäilijät näin väittävätkin.
On kuitenkin huomattava, että JonBenet:n yökastelu oli niin jatkuvaa, että talon myöhemmissä tutkimuksissa hänen huoneensa vieressä sijaitsevalta käytävältä löydettiin kaappi, josta YÖVAIPPAPAKETTI oli pudonnut lattialle. Tästä on herännyt spekulaatio, jonka mukaan JonBenet olisi yöllä herännyt taas omaan yökasteluunsa ja yrittänyt laittaa vaippansa itse ilman äitiä, jotta tämä ei hermostuisi. Kuolleella JonBenet:llä yövaippaa ei kuitenkaan ollut, vaan alushousut ja pitkät kalsarit, jotka olivat virtsan tahraamia. Missään tutkimustiedoissa ei kerrota, onko virtsaaminen tapahtunut kuoleman yhteydessä vai sitä ennen.
KUULUISA ANANASKULHO JA SEN TODISTEET
Keittiön pöydältä löytyi tutkimusten yhteydessä keraaminen kulho täynnä ananasta ja maitoa. Tästä kulhosta löytyi sekä Patsyn, että Burken sormenjäljet. Omissa kuulusteluissaan myöhemmin Patsy vakuutteli, ettei hän ollut tuona iltana tarjoillut lapsilleen ananasta. Hän myös painotti, ettei olisi koskaan laittanut noin suurta lusikkaa kulhoon, sillä se olisi ollut lapsen suuhun aivan liian suuri. Patsyn sormenjäljet olisivat tietenkin voineet jäädä kulhoon tiskikoneen tyhjennyksen yhteydessä, mutta heillä oli kuitenkin palvelusväkeä tällaisiin askareisiin.
JonBenet:n vatsalaukusta löytyi kuitenkin ruumiinavauksessa sulamattomia ananaksenpaloja, joten selvästikin hän oli niitä nauttinut ennen kuolemaansa. Burkea kuulusteltiin sisarensa kuoleman jälkeen, ja tätä ruokapöytäkuvaa näytettäessä hän selvästikin empii vastauksensa kanssa.
Tämä kirjehärpäke on aivan järjetön kenenkään ulkopuolisen tekemäksi, kokonaisuudessaan 2,5 sivua pitkä ja kirjoitettu Patsyn puhelinmuistion papereilla ja Patsyn kynällä. Lisäksi roskakorista löytyi muutamia harjoituspapereita, joissa kidnappauskirje oli aloitettu ja sitten heitetty pois. Asiantuntijat ovat analysoineet kirjeen ulkoasua ja tekstiä jo vuosikymmeniä, ja silmiinpistävimmät seikat ovat:
(The Guardian)
Käsiala-analyysien mukaan tietyt kohdat tekstissä viittaavat Patsyn käsialaan (varsinkin kirjainten yhtymäkohdissa, kuten t ja r)
Miksi lunnasvaatimus oli vain vaatimattomat 118 000 dollaria? John oli miljonääri, jonka olisi luullut maksavan lapsestaan ihan mitä tahansa.
Kukaan lunnasvaatimuksen laatija ei ohjeista uhriaan lepäämään hyvin ennen rahojen tuontia yms. Kukaan ei myöskään kutsuisi ryhmittymäksi ”small fraction.” Mitä hyötyä kidnappaajalle on korostaa sitä, että ovat pieni ryhmä?
Kirjeen alun kirjoitusvirheet bussiness ja posession ovat tahallisia hämäyksiä analyysien mukaan. Näiden jälkeen esim. salkku attache (heittomerkillä e:n yllä) on aivan oikein kirjoitettu, joten kirjoittaja on unohtanut yrittävänsä hämätä olevansa ulkomaalainen.
Järjettömät sanonnat ”Don’t try to grow a brain” juontuu elokuvasta Speed, ”Stray Dog” kirjeessä viittaa elokuvaan Dirty Harry ja ”A Fat Cat” elokuvaan Ransom. Ramseyt olivat innokkaita elokuvien katsojia, ja erilaisia elokuvajulisteita oli seinillä ympäri taloa.
Kirjeen aitous on kyseenalaistettu myös siksi, että se ei noudata minkään oikean kidnappauksen mallia. Kirje on täytynyt kirjoittaa talossa, siihen on kulunut huomattavasti aikaa ja lopputuloksena on kuitenkin kuollut lapsi. Miksi kirje siis olisi jätetty portaille ylipäätään, kun lunnaita ei enää ollut saatavissa? Lisäksi: talon sokkeloisuuden takia tämä kirje oli jätetty juurikin niille kierreportaille, joita Patsy aamuisin käytti.
Kun kirjeessä mainittu kidnappaajien soittoaika klo 8-10 oli ylitetty, kumpikaan vanhemmista ei noteerannut ylitettyä aikaa millään tavalla.
Alakerran rikottu ikkuna ei voinut olla kidnappaajien saapumis- tai poistumistie hämähäkinverkkojen takia, jonka myös ensimmäinen poliisipartio kuvasi paikalle saapuessaan. Miten kirjeen kirjoittaja(t) olisivat päässeet paikalle haahuilemaan tuntikausiksi ja tekemään mm. harjoituskirjeitä, joita löydettiin myöhemmin roskakorista?
Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty miespuolisen henkilön dna:ta JonBenet:n pikkareissa; tämä on sittemmin tulkittu siirtymä-DNA:ksi eli kuka tahansa pikkareiden valmistaja tai käsittelijä olisi voinut jättää tällaisia jälkiä. On huomattavaa, että JonBenet:llä oli kuollessaan kolme kokoa isommat pikkarit, juuri uudesta paketista otetut, ja tämä lienee suurin syy epäilyihin, joiden mukaan niihin piti mahtua myös yökasteluvaippa. Patsy selitteli asiaa myöhemmin sillä, että tämä pikkaripaketti oli ostettu tytön vanhemmalle serkulle, mutta jäänyt sitten kaappiin lojumaan.
KUULUSTELUT
JonBenet:n hautajaisten 31.12.1996jälkeisenä päivänä John ja Patsy Ramsey saapuivat jo median eteen lehdistötilaisuuteen. Patsy oli vahvasti lääkitty tässä mediatapahtumassa kertoen, että ”the killer is out there, keep your babies next to you.” Boulderin pormestari järjesti täten oman lehdistötilaisuutensa myöhemmin kertoen kansalle, ettei mitään syytä huoleen ole: ”Boulderissa ei kuljeskele yksittäinen murhaaja.”
John ja Patsy Ramsey kuulusteltiin VIRALLISESTI vasta 30.4.1997 heidän suostuttuaan vihdoin yhteistyöhön lakimiestensä kautta. Tämä virallinen kuulustelu tapahtui siis 4 kuukautta heidän tyttärensä mystisen kuolemansa jälkeen. Tällöin John Ramsey myönsi huomanneensa rikkomansa ikkunan ja sen alla olevan matkalaukun, joista hän ei ollut aiemmin maininnut tyttärensä murhapäivänä kenellekään viranomaiselle.
TEORIAT
Yleisin teoria lienee amerikkalaisen CBS:n v. 2016 tekemä dokumenttisarja, joka nojautui vahvasti Burken syyllisyyteen ja sen todistamiseen. Täten Burke olisi tullut kotiinpaluun jälkeen alakertaan ottamaan itselleen ananaskulhon maidolla, ja myös kotiinpaluunsa jälkeen alakertaan saapunut JonBenet olisi napannut kulhosta muutaman ananaspalasen sormillaan. Burke olisi lyönyt häntä pöydällä olevalla lampulla kiivastuksissaan, jonka takia kallon vamma olisi muodostunut. Tästä lampusta ei kuitenkaan löydetty sormenjälkiä, eikä sitä kukaan talossa asuva tunnistanut.
Uutisointien mukaan Burke nosti yhtiötä vastaan kunnianloukkaussyytteen, joka paikattiin hiljaisuudessa n. 750 miljoonalla dollarilla. Kummallista kyllä, samana vuonna Burke osallistui suositun Dr. Philin jaksoon ensimmäistä kertaa elämässään sisarensa murhien jälkeen. Tyyppi on todella weird; ei muuta voi sanoa, sillä tuo sama hullu hymy jatkuu koko haastattelun ajan.
Jos hänellä onkin jokin diagnoosi, niin olkoon: miksi hän edes suostui tähän pelleilyyn? Rahan takia? Jo alusta asti on ollut selvää, ettei häntä kiinnostanut sisarensa kuolema, sillä hän ”meni eteenpäin” jo kaksi viikkoa sisarensa kuolemansa jälkeen.
Toinen teoria murhasta on se, että Patsy olisi hermostunut jatkuvaan yökasteluun ja kolauttanut tyttärensä pään vahingossa esim. lavuaarin tai kylpyammeen kulmaan. Tällä selittyisi myös se, että tavallisesti huoliteltu Patsy nähtiin aamulla edellisen päivän vaatteissa ja meikeissä, sekä kaapista pudonneen vaippapakettipakkauksen. Tämä ei kuitenkaan ole uskottavaa sen takia, että Patsy eli käytännössä omaa missikauttaan ja nuoruuttaan uudestaan tyttärensä kautta, joten motiivi puuttuu? Näin tätä toimintaa useat ovat tulkinneet.
Johnin osuutta lapsensa kuolemaan on epäilty seksuaaliseksi: hän olisi parittanut lastaan merkkihenkilöille ympäri kaupunkia/lähipiiriä jne. Todisteet eivät kuitenkaan viittaa tähän, vaan johonkin ihan muuhun. Itse asiassa palvelusväen kertomana John oli paikalla niin harvoin, että lapsetkin häntä jo kaipasivat, eli perusmiljonääri-isä eleli käytännössä lentelemässä pitkin poikinyritystensä toimipisteiden välillä.
On huomattava, että Burke oli murhan tapahtuessa 9 vuotta ja 11 kuukautta vanha; tuossa osavaltiossa teoistaan vastuullisen lapsen ikäraja oli 10 vuotta. Burken osuus tapahtumiin oli siis hiuksenhienolla rajalla syyttämisen suhteen, joka on saattanut pelästyttää jommankumman vanhemmista vahingon peittelytoimintaan.
LOPPUTULOS
Akka uskoo täysin, että murha tapahtui perheen sisäisestä toiminnasta: tästä kertoo jo idioottimainen kidnappauskirje ja mainitut, erikoiset olosuhteet ja löydökset. Suurin vika tässä tutkinnassa oli kuitenkin pikkukaupungin paikallisen poliisin epäpätevä toiminta, sekä syyttäjä Hunterin syyttämättäjättämispäätös molempia vanhempia kohtaan vastoin ”grand juryn” päätöstä, joka paljastui vasta v. 2014. Useissa dokumenteissa mainitaan, että perhe Ramsey kuului vaikutusvaltaiseen piiriin Boulderissa, joten kuulustelut ja tutkimukset viivästyivät tai niitä ei vain tapahtunut.
Patsy Ramsey menehtyi kuitenkin lopulta munasarjasyöpään 24.6.2006. Hän vei tietonsa mukanaan hautaan. JonBenet olisi nyt 33-vuotias, mikäli hän olisi elossa. Isä John Ramsey on mennyt uudestaan naimisiin ja on antanut haastatteluja edelleen.
Tällä karulla kuolemalla on mässäilty jo pelkästään sen karmivan luonteen takia, mutta jo senkin takia, että pientä lasta kierrätettiin missikisoissa noin pienestä pitäen. Akka tuomitsee tällaiset kisat järjettöminä ja järkyttävinä.
Kukaan ei voi esittää yhtäkään väitettä, että tällainen missikisailu olisi normaalia toimintaa tuon ikäisen lapsen tehtäväksi, vaikka ”lapsen mielestä” se olisi hauskaa: täysin aikuiseksi meikkaaminen/tanssien ja laulujen opettelu/matalien korkokenkien käyttö/koreografioiden opettelu ja esiintymispukujen hankinta jne.
(DailyMail) Äiteelle tiedoksi.
Kyseessä oli lapsi, joka eli 6-vuotiaaksi.
Akka rests her case häpeillen taas jälleen kerran ihmiskuntaa ja sen tekoja. Voi meitä!
PÄIVITYS 1.10.2025: LINKKEJÄ JA LISÄINFOA
Tämä kaninkolo on syventynyt muutaman viimeisen vuoden aikana, joten kiinnostuneille lisälinkkejä Akan omista tutkimuksista.
index.htmAcandyrose.com-sivusto, jossa on valtavasti materiaalia aiheeseen liittyen. Sivuston tekijä on ilmeisesti menehtynyt (Websleuths.com:in mukaan), mutta sivua ylläpidetään sukulaisten/perheen toimesta sen valtavan tietomäärän takia. Jos tähän haluaa uppoutua… olkaa vain hyvät! Se on täysin mahdollista sivuston sekavasta ulkonäöstä huolimatta.
JonBenet Ramsey HomicideCrimetimelines.com:in sivusto, jossa keskitytään muihinkin katoamis- ja murhakeisseihin. Valtavasti virallisia tiedostoja yms. matskua (ainakin uudemmista tapauksista), mutta selkeästi syyllisiin ei oteta kantaa. Faktapohjainen sivusto.
Solving the JonBenet Ramsey Case: 2012 Blogspot-sivusto, joka ei ole enää aktiivinen keskustelujen osalta, mutta josta Akka on löytänyt useita hyviä vinkkejä/linkkejä/infoa keissin suhteen. Tämä sivusto pohjautuu yksittäisen ihmisen päätelmiin siitä, että JohnRamsey oli tosiaankin teon takana. Vaikka ei itse olisi tämän teorian takana, päätelmät ovat järkeenkäypiä…! Hmm… erittäin mahdollista!
Näitä linkkejähän riittäisi loputtomiin asti… sittemmin Akka on luopunut tästä kaninkolosta ja siirtynyt Idahoon vuoteen 2022. Te, jotka tunnistatte sijainnin, tiedätte mitä tuolloin tapahtui… GoddamnKohberger!
