MAAILMAN VANHOJA JA UUSIA IHMEITÄ

Hieman yli parisenkymmentä vuotta sitten alkoi hiuksia nostattava kilpailu: jostakin merkillisestä syystä maailmaan oli saatava uudet seitsemän ihmettä ja äkkiä! Kuinkas kilpailulle sitten kävikään: äänestykseen osallistui maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa äänestäjää ja uudet ihmeet valittiin peräti 174 kohteen listalta v. 2007.

Sfinksi puoliksi esiin kaivettuna vuosien 1867-1899 välisenä aikana.

Akka ei ole löytänyt ainuttakaan selitystä sille, miksi näitä ”muinaisen maailman” ihmeitä piti edes uusiksi rukata, mutta mitäpä tuosta. Palataan näihin uusiin ihmeisiin sen jälkeen, kun on ensin tarkasteltu näitä vanhoja ihmeitä ja niiden alkuperää.

Itse asiassa Akallekin oli yllätys, että näitä maailman vanhoja ihmeitä alettiin mainita eri filosofien ja historioitsijoiden kirjoituksissa jo 400-200-luvuilla eaa. alkaen.

Olihan se nyt kuitenkin päivänselvää, että jokainen itseään kunnioittava vilohsoovi matkaili maailmalla, jos vain rahapussi sellaisen harrastuksen salli! Varsinkin Egyptin pyramideja kunnioitettiin yleisesti, mutta esim. Rodoksen kolossi mainitaan tällaisena ihmeenä jo ennen sen romahtamista v. 226 eaa.

Osittaisia listoja ja säilyneitä listoja tunnetaan kuitenkin toistakymmentä ja näitä varhaisia listauksia voidaankin pitää jonkinlaisina aikansa matkailumainoksina. ”Koe ainakin nämä kerran elämässäsi, tollo! Et varmasti kuitenkaan pääse reissulle uudestaan!”

Colossus of Rhodes/1880.

Lopullinen seitsemän ihmeen lista vakiintui kuitenkin vasta 1500-luvulla, kun hollantilainen taiteilija Maarten van Heemskerck (1498-1574) maalasi näistä kohteista seitsemän öljyvärimaalausta. Myöhemmin hän maalasi vielä Colosseum-teoksen, mutta tämä rakennelmahan ei näihin seitsemään ole kuulunut. Noh, v. 1572 myöskin hollantilainen Philip Galle (1537-1612) otti näistä maalauksista innoitusta omiin kaiverrustöihinsä Octo Mundi Miracula-sarjallaan. Myös näissä töissä esiintyy Colosseum (octo = kahdeksan).

Gardens of Babylon/Maarten van Heemskerck/WondersoftheWorld.

Heemskerck vieraili itse aikanaan Colosseumilla, mutta ilmeisesti tätä rakennusta ei hyväksytty seitsemän ihmeen joukkoon, sillä alkuperäiset ja vanhimmat listat ovat kuitenkin olleet olemassa jo ennen ajanlaskun alkua. Colosseum rakennettiin vasta 70-80-luvuilla jaa. eikä sitä täten pidetty yhtä antiikkisena, kuin listan muita ihmeitä. Tässä lisäinfoa näistä töistä ja tästä päätelmästä:

https://www.cartographerstale.com/p/the-seven-wonders-of-the-ancient Ihastuttavia vanhoja kuvia ja infoa näistä töistä

Laitetaanpa tähän vielä muistin virkistykseksi nämä vanhat seitsemän ihmettä ja sen jälkeen katsahdetaan näitä nykyajan (pellemeininki-) ihmeitä:

  1. Rhodoksen kolossi 2. Gizan suuri pyramidi (Khufu, ennen Kheops) 3. Babylonin riippuvat puutarhat 4. Halikarnassoksen mausoleumi 5. Artemiin temppeli 6. Zeuksen patsas Olympiassa 7. Alexandrian majakka. Näistä luonnollisesti vain pyramidi on jäljellä ja kaikki muut kuusi kohdetta on rakennettu vuosisadoilla 600-200 ennen ajanlaskun alkua ja ennen pitkää romahtaneet/kadonneet/tuhoutuneet/joutuneet mustaan aukkoon.

Mars eteenpäin, sanoi Akka lumessa. Nykyiset ihmeet on siis tosiaankin valittu yli 100 miljoonan äänestäjän valitsemana ja tästä nousikin jonkinlainen haloo. Äänestäjä sai antaa useita ääniä kohteelleen ja useissa maissa järjestettiin kampanjoita omien kohteiden tukemiseksi, joten näitä tuloksia ei pidetty kovinkaan virallisina ja luotettavina. Koko hankkeen alkuunpanija New 7 Wonders of the World -säätiö saikin aiheesta paljon negatiivista palautetta, mutta tässä nämä seitsemän nyt sitten ovat:

  1. Kiinan muuri ei juuri esittelyjä kaipaa. Tämä vuosien 680 eaa. – 1681 jaa. aikana rakennettu muuri on yhteensä yli 20 000 kilometriä pitkä puolustusmuuri eikä sitä todellakaan voi nähdä Kuusta. ISS:n komentaja Leroy Chiao on tosin onnistunut valokuvaamaan muurin avaruusasemalta, joka kiertää 400 kilometrin korkeudessa.

https://www.chinahighlights.com/greatwall/fact/building-time.htm kysymyksiä ja vastauksia muurin historiasta

Yllä mainittu valokuva NASAn sivuilta.
  1. Taj Mahal, Intia. Tämä turistien suosima mausoleumi rakennettiin vuosina 1631-1653 Shah Jahanin kuolleen vaimon Mumtaz Mahalin muistomerkiksi. Palatsin rakennuskustannusten arvioidaan olleen nykyrahassa yli 800 miljoonaa dollaria ja vuosittain kohteessa käy peräti 7-8 miljoonaa turistia.
Taj Mahal kuvattuna n. vuonna 1890.

https://whc.unesco.org/en/list/252 UNESCOn maailmanperintökohteiden lista

  1. Petran kalliokaupunki, Jordania. Nabatealaisten uskotaan alkaneen rakentaa Petraa noin 400-luvulla eaa., mutta varhaisimpia merkkejä asutuksesta alueella on jo 7000 eaa. Ilmeisesti useat maanjäristykset tulevina vuosisatoina aiheuttivat kuitenkin kaupungin lopullisen hylkäämisen, sillä kaupunki oli täysin riippuvainen vesijohtoverkostostaan. Sveitsiläinen tutkimusmatkailija Johann Ludwig Burckhardt (1784-1817) löysi kuitenkin Petran uudelleen v. 1812.
Petran aarrekammioksi kutsuttu rakennus/WikimediaCommons.

https://www.nationalgeographic.com/history/article/lost-city-petra National Geographicin artikkeli tästä kuuluisasta Indiana Jones-kaupungista

  1. Chitzen Itza, Meksiko. Tämä Maya-kulttuurin kaupunki rakennettiin eri lähteistä riippuen n. 600-luvulta 900-luvulle jaa. ja aluetta asutettiin vielä espanjalaisten saapuessa 1500-luvulla. Paikan tunnusmerkki on El Castillo-pyramidi eli Kukulcanin temppeli, jonka huipulle on 91 porrasta kullakin sivulla (yhteensä 364) ja ylin yhdistävä kerros on porras numero 365. Melkein 10 miljoonaa turistia vuosittain vierailee alueella ja kevätpäiväntasauksena pyramidin porrasrakenteet muodostavat käärmemäisen kuvion, jota monet saapuvat ihailemaan.
Temple of the Kukulcan/UNESCO.

https://www.chichenitza.com/equinox Infoa ja kuva tästä merkillisestä käärmekuviosta portaiden varjossa.

  1. Machu Picchu, Peru. Tämän kohteen uskotaan olevan Inka-hallitsija Pachacutille (1438–1472) rakennettu palatsikompleksi 1400-luvulla, mutta jo vuosisata myöhemmin paikka hylättiin konkistadorien tuhotessa koko kulttuurin henkihieveriin. Hiram Bingham (1875-1956) löysi paikan kuitenkin paikallisten asukkaiden opastamana v. 1911. Turismia alueella rajoitetaan edelleen voimakkaasti ja lippuja täytyy varata jopa puoli vuotta etukäteen.
Hiram Bingham telttansa edessä v. 1912.

https://www.euronews.com/travel/2026/05/28/machu-picchu-overtourism-a-bucket-list-dream-is-turning-into-a-nightmare-for-visitors Muutamia päiviä vanha uutinen, jossa kerrotaan turismin vaikutuksista kohteessa

  1. Kristus Vapahtajan patsas, Brasilia. Rio De Janeiron Corcovado-vuorella sijaitseva patsas rakennettiin vuosina 1922-1931 ja sen kokonaispituus jalustan kanssa on 38 metriä. Käsien pituus puolestaan on 28 metriä ja patsas on rakennettu teräsbetonista ja ruotsalaisesta vuolukivestä. Patsas on sittemmin saanut useita kopiota ympäri maailmaa ja alkuperäistä patsasta käy ihailemassa jopa 6000 turistia päivässä. Suomen täyttäessä 100 vuotta v. 2017 patsas valaistiin sinivalkoiseksi – hauska knoppitieto!
Christ the Redeemer/WikimediaCommons.

https://freewalkertours.com/christ-the-redeemer-in-rio-de-janeiro/ Historiaa ja kuvia rakennustöistä

  1. Colosseum, Italia. Noh, vihdoin ja viimein tämä rakennus lunasti paikkansa tällä maailman ihmeiden listalla. Colosseum tosiaan rakennettiin keisari Vespasianuksen (9-79 jaa.) kaudella ja valmistui v. 80 keisari Tituksen valtakaudella (39-81 jaa.). Areenalle mahtui enimmillään jopa 80 000 katsojaa ja käytössä tämä rakennus olikin noin 400-luvulle asti, kunnes kristinusko vakiintui valtauskonnoksi ja areenaa käytettiin mm. työpajoina, asuntoina, luostarina jne. Valmistuttuaan areenaa käytettiin jopa meritaistelunäytöksiin, sillä areenan pystyi ainakin tuolloin täyttämään vedellä (aikalaistekstien mukaan). Useat tulipalot ja maanjäristykset ovat tuhonneet rakennelmaa vuosisatojen aikana, mutta tietenkin tämäkin on yksi maailman suosituimmista nähtävyyksistä.
Colosseum kuvattuna v. 1893.

https://www.thecolosseum.org/facts lisää mielenkiintoista knoppitietoa

No niin, nyt täytyykin hetki hengähtää, tuumii Akka lumessa mummon takana. On nimittäin äärimmäisen mielenkiintoista katsoa myös tätä 174:n ehdokkaan listaa, josta sitten lopulta päädyttiin vain 21 finalistiin.

Tähän väliin Akka yritti laittaa linkin näihin listoihin, mutta nähtävästi Akka on nyt kiellettyjen listalla katsottuaan sivuja turhan tiuhaan. Outoa sinänsä, mutta bottejahan nuo epäilevät. Katsokaa te muut, mikäli pystytte. Googlatkaa Nominee Long List.

Kyllä, Akka myöntää heti, että tuli sitten katsottua melkein kaikki kohteet, joista Akka ei ollut aiemmin kuullutkaan. Tällaisissa tapauksissa tieto ei lisää tuskaa, sillä Akka löysi heti muutaman esimerkin kohteista, joiden ei tälle listalle olisi pitänyt edes päätyä:

Big Hole, Etelä-Afrikka. 1800-luvulla kaivettu ja sittemmin vedellä täyttynyt timanttikaivos, jonka tuhannet alkuperäiskansojen työntekijät kärsivät taudeista, huonosta hygieniasta, työolosuhteista ja onnettomuuksista kaikkien vuosien varrella. Okei, maailman syvin käsin kaivettu kaivos, myönnettäköön se, mutta MIKSI tällainen kohde oli listalla?

Big Hole.

https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Hole

Angel of the North, Pohjoisen enkeli, Englanti. V. 1994-1998 rakennettu patsas on 20 metriä korkea ja siipien pituus on 54 metriä. Teos on Antony Gormleyn ideoima ja se on rakennettu ruostuvasta teräksestä. Teos seisoo vanhan kaivoksen mailla ja sen on tarkoitus herättää ajatuksia politiikasta, taiteesta, kulttuurista ja historiasta jne.

Akan ainoa kysymys: MIKSI tämäkin kohde oli tällä listalla. Teos maksoi nykyrahassa mitattuna noin 1,5 miljoonaa puntaa… Akka ei paheksu teosta eikä sen esittämiä arvoja; ainoastaan sen päätymistä tällaiselle listalle, jossa muut kohteet ovat yleensä historiallisia ja rakennustaidon äärimmäisiä ihmeitä ennen teollista rakennustekniikkaa.

Angel of the North.

Tällaisia pohdintoja tällä kertaa; tutustukaa näihin kohteisiin listoilla ihan maailmaa avartaaksenne, jos sellaista mahdollisuutta ei nyt ole näkyvissä! Jo antiikin ajoista asti näitä historiallisia nähtävyyksiä kuitenkin hämmästeltiin kirjallisesti, mutta nykyään sellaista havainnointia voi kukin tehdä omilla lomamatkoillaan ihan itsekin. Tai etänä verkossa.

Menneinä aikoina matka Euroopasta Egyptiin vaati useita laivamatkoja ja kamelin selässä käyskentelyä, kuten Aasiassakin kauppareittejä pitkin. Tällaisia huvituksia myydään nykyään lähinnä viihdykkeinä, joita nuo menneet tutkimusmatkailijat eivät varmastikaan voisi ymmärtää.

”Mitä hel**ttiä? Matkailijat maksavat itsensä kipeäksi päästäkseen kamelin selkään ihan vain huvikseen?” voisi egyptologian isäksi kutsuttu Sir Flinders Petrie (1853-1942) sanoa.

Jep, tähän on tultu, Sir Petrie, tähän on tultu. Kaikki Egyptissäkin on myytävissä erikoishintaan turisteille!

MAAILMANPERINTÖKOHTEET SUOMESSA (JA ATSIUH!)

Kuinka aika rientääkään, kun on hauskaa – Akka muistaa joskus kuulleensa tällaisen sanonnan (yleensä silloin, kun sitä käytetään sarkastisessa merkityksessä esim. tylsässä tilaisuudessa kelloa vilkuillessa tms.).

VÄÄRIN. Akan kohdalla tämä lausahdus kuuluu seuraavasti: kuinka aika rientääkään, kun on jatkuvasti jonkin sortin flunssanpoikasessa kerta toisensa jälkeen! Joulukuusta lähtien Akkaa on piinannut ensin narnialainen kaappikuppa, sen jälkeen ilmestyi Tylypahkan lyhytjännä ja paraikaa meneillään lienee Keski-Maan kääpiökaato.

CDC Archive, 1918 flu (nk. espanjantauti).

Onko tämä jatkuva sairastelu mikään ihmekään, kun edellisistä pöpöistä johtuen vastustuskyky on jo mennyttä; seuraavana vuorossa lienee Puolen hehtaarin metsän hunajahelvetti tai vastaava taudinkurimus! Sitä sitten odotellessa! Hunajahelvetin taudinkuvaan kuuluu kaiken fyysisen vaivan lisäksi hallusinaatioita Nalle Puhista, joka ei kerta kaikkiaan saa sitä päätään irti hunajapurkista ja pyristelee pe*se pystyssä silmien edessä yötä päivää. Aaaaargh…!

Miksi, oi miksi…?

Ruikutukset sikseen ja asiaan, tultiinko tänne jauhamaan scheissea vai saunomaan? Eiku… nyt Akka jatkaa aiheesta, joka jäi juuri mainituista syistä kesken jo joulukuussa, sillä eritoten nämä mainitut taudit vaikuttavat pahiten älylliseen toimintaan. Mikäli sellaista on koskaan ollut Akalla havaittavissa… Kutsuttakoon tätä ilmiötä atsiuh-aivodementiaksi.

Tuolloin joulukuussa Akka tutkiskeli Suomen UNESCON maailmanperintökohteita aivan samankaltaisessa olotilassa, joten palataanpa tähän aiheeseen uusin voimin. (Mitä? Missä? Supervoimia?) Akka pahoittelee jo etukäteen, että näissä aiheissa on runsaasti linkkejä eikä varsinaista omatoimista ja laajaa tutkimustyötä, kuten yleensä. Jos tällä kerralla sallittaisiin Akan päästä eteenpäin siitä, missä aita on matalin… Atsiuh ja goddamn.

UNESCO World Heritage Centre – World Heritage List UNESCON maailmanperintökohdelista maittain

Kuinka ollakaan ja jopas jotakin; UNESCOn maailmanperintökohteita löytyy Suomesta peräti seitsemän (Akka muisti, että niitä olisi ollut viisi). Nämä kohteet ovat kuitenkin sen verran erikoisia, että hankalahan näitä on ulkomuistista luetella: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.

Näistä varsinkin kaksi jälkimmäistä on maallikon hankalasti ymmärrettävissä (ne eivät selkeästi ole historiallisia/arkeologisia kohteita), joten katsahdetaanpa vaikka näitä ensin:

Struven ketju tarkoittaa kolmiomittauspisteitä, joiden avulla maapallon muotoa ja kokoa mitattiin 1800-luvulla. Ketju sai nimensä ideoijansa tähtitieteilijä F. G. W. Struven (1793-1864) mukaan ja näitä mittauspisteitä kulkee nykyisin 10 valtion kautta. Hauska detalji on, että näihin mittauspisteisiin porattiin tuolloin reikä ja kiinnitettiin kuparilaatta, mutta nämä kuparilaatat on sittemmin ilmeisesti sulatettu metsästäjien luodeiksi. Struven ketjusta linkkejä seuraavaksi asiasta kiinnostuneille:

Maailmanperintökohde Struven ketju maapallon mittanauhana | Maanmittauslaitos

Struven ketju – Wikipedia

Maanmittauslaitos/Struven ketju kartalla v. 1860.

Merenkurkun saaristo taasen liittyy vahvasti Ruotsin rannikkoon: High Coast/Kvarken Archipelago on yhteinen jääkauden jälkeinen geologinen ympäristö, jossa maankohoamista tapahtuu edelleen n. 8 millimetriä vuodessa. On mielenkiintoista huomata, että ihan pelkästään luonnosta johtuvat ilmiöt lasketaan myös maailmanperintökohteiksi. Jotenkin nämä ihmisten muodostamat rakennelmat ja historiallisesti arvokkaat alueet tavallinen pulliainen ymmärtää, mutta tällaisia ilmiöitä on vaikeampi arvostaa (varsinkin, kun ei itse omalla silmällä näe sitä 8 mm:n kohoumaa/vuosi). Maailmanperintökohteeksi tämä kohde otettiin Suomen osalta vasta v. 2006.

Merenkurkun saariston maailmanperintökohde | Vaasa

Merenkurkun maailmanperintöalue – Luontoon

(museot.fi)

Nyt on kyllä pakko katsahtaa seuraavaksi tuo Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, nimenomaan tämän PAHVITEHTAAN takia. Mitä erikoista on jossakin vanhassa pahvitehtaassa? Let’s find out:

Verlan kylässä Kymenlaaksossa sijaitseva puuhiomo ja pahvitehdas perustettiin v. 1872 ja toiminta lakkasi kokonaisuudessaan v. 1966. Katsahdetaan tämän kokonaisuuden alkutaipaleeseen pikaisesti: Hugo Neumanin (1847-1906) perustama puuhiomo työllisti alkuun vain n. 10-12 henkeä ja hiomo paloikin poroksi jo v. 1874. Seuraavat yrittäjät perustivat uuden hiomon v. 1882, joka tuokin paloi poroksi! Seuraavaksi rakennettiin tiilirakennuksia, jotka… eivät ilmeisesti palaneet poroksi!

Tämä alue on maailmanperintölistassa ymmärrettävä kohde, sillä alueella on nähtävästi alkuperäiset (eivät-poroiksi-palaneet) rakennukset, koneet ja kaikenlainen ihmisen järjestämä asutustoiminta edelleen nähtävissä. Näitä rakennuksia lienee noin viitisenkymmentä UNESCON oman listauksen mukaan.

Wau; täällä olisi mukava päästä käymään: historian havinaa seinistä ja koneista lähtien! Maailmanperintöluetteloon kohde pääsi v. 1996.

Restauroijat ovat ehostaneet upeaa 1800-luvun uusrenesanssitaloa jo puolitoista vuotta – tältä siellä nyt näyttää | Kymenlaakso | Yle Kuinka sattuikaan: juuri tänään julkaistu artikkeli Verlan päärakennuksen kunnostustöiden etenemisestä; upeaa työtä tekevät ihmiset tuolla!

Historia / UPM Verlan tehdasmuseo

Sammallahdenmäki taasen on Suomen ensimmäinen maailmanperintöluetteloon hyväksytty arkeologinen kohde v. 1999 Raumalla. Kohteessa sijaitsee eri lähteiden mukaan 33-36 kivistä hautaröykkiötä. Vanhimmat haudat ovat ajalta 1300-1000 eaa., nuorimmat jopa ajalta 30 jaa. Tämä on mielenkiintoinen yksityiskohta ihan ajallisesti: alue ja paikka on pyhitetty kuolleille useiden satojen vuosien ajan.

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue – Visit Rauma

(sadanvuodensatoa)

Alue on ollut aikoinaan merenrannalla, mutta myöhempinä aikoina maa on noussut ja röykkiöt sijaitsevat nykyään useita kymmeniä metrejä rantaviivasta. Alueelta löytyy useita erilaisia hautapaikkoja ja kivilatomuksia, tunnetuimmat näistä ovat nimiltään Huilun pitkä raunio ja Kirkonlaattia. Tämä kohde on sen verran mielenkiintoinen, että tänne Akka suuntaa jonakin päivänä selvittyään seuraavasta Nalle Puhin hunajahelvetistä (optimistinen asenne ennen kaikkea…)

Petäjäveden vanha kirkko on rakennettu vuosien 1763–1764 aikana kirkonrakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen (s. 1714–1721) johdolla. Huomattavaa tässä rakentajien tarinassa on se, että kirkonrakennuksen tekniikat ja opit periytyivät kolmelle sukupolvelle: sekä oma lapsi, että lapsenlapsi pitivät tätä perinnettä yllä. Maailmanperintökohteeksi kirkko otettiin v. 1994.

Petäjäveden vanha kirkko – Visit Jyväskylä Region

Kirkon tarina – Petäjäveden Vanha Kirkko

Jaakko Klemetinpoika Leppänen – Wikipedia

Vanhan Rauman kaupunkirakenne perustuu 1600 – 1800 -luvuilla sijainneisiin taloihin ja keskiajalta peräisin olevaan katujärjestelmään, joka palojen jälkeen säilyi ennallaan. Merkittävin palo tapahtui v. 1682, jonka jälkeen asemakaava säilyi kuitenkin yhtenäisenä ja muuttumattomana. Mitäpä sitä hyviä systeemejä muuttamaan, mikäli niissä ei ole virheitä…

Usein kysyttyä – Visit Rauma

UNESCOn maailmanperintökohteet – Visit Rauma

Raumalla sijaitsee myös Suomen kapein (leveydeltään keskimäärin n. kaksi metriä) katu Kitukränn. Tästä kadusta Akalle tulee heti mieleen Harry Potterin Viistokuja… jonka innoittajana puolestaan on ehkä ollut kauppakatu Victoria Street Edinburghissa. Myös Shambles-katua Yorkissa on ehdotettu kujan esikuvaksi... offtopic, pahoittelut!

Vanhalla Raumalla onkin Pohjoismaiden suurin ja parhaiten säilynyt puukaupunkirakenne ja Maailmanperintöluetteloon alue pääsi v. 1991.

Kitukränn – Google Maps Vanha Rauma on nähtävästi koettava tämän elämän aikana, siitä ei päästä yli eikä ympäri…

Shambles – Google Maps

Vanha Rauma – Visit Rauma

Viimeisenä listalla on tietenkin Suomenlinna, joka lienee tuttu jokaiselle Helsingin kävijälle. Mitäpä tästä kohteesta voisi sanoa sellaiselle ihmiselle, joka ei ole koskaan siellä kuitenkaan käynyt?

Jo itsessään lauttamatka saarelle on turistille hieno kokemus, samoin kuin saapuminen saarelle suoraan mukulakivikatujen ja linnoitusten keskelle, jotka vievät heti ajatukset historiaan. Oma lukunsa on tietenkin Suomenlinnan kirkko, jonka kupoli näkyy heti alueelle saavuttaessa. Saarella on tietenkin aivan oma tunnelmansa, jota ei voi kuvailla kaiken kattavasti.

Suomenlinna maailmanperintö­kohteena – Suomenlinnan viralliset sivut

Suomenlinnan hoitokunta

Kesäisin turistiruuhkat ovat tietenkin huipussaan, joten kovin tiukalla aikataululla saarelle ei tuolloin kannata tungeksia; matkustajakapasiteetti lautoilla on nimittäin tietenkin rajallinen. Mikäli Suomenlinnassa ei kuitenkaan ole koskaan tullut käytyä, on moni voinut ainakin nähdä kuuluisan Kustaanmiekan Kuninkaanportin, jonka ohi risteilylaivat pujottelevat vain 81 metriä leveän väylän läpi, jota kutsutaankin ainutlaatuiseksi, jopa maailmanlaajuisesti erikoiseksi väyläksi.

Wikipedia.

Kas näin, nojatuolimatkailu edistää terveyttäsi (as if…) ja hellii lompakkoasi; Akan toiveissa olisi ainakin jonakin päivänä katsahtaa näistä muutamaakin kohdetta ihan omin silmin nähtynä. Struven ketjun kaikkia mittauspisteitä Akka ei lähde kartoittamaan, sen verran laajasta hankkeesta olisi kuitenkin kyse.

Varsinkin, kun ne kuparilaatatkin on pöllitty jo aikapäiviä sitten… todellinen hifistelijä lähtisi tietenkin reppureissulle koko ketjun läpi, tällöin reissulle tulisi linnuntietä pituutta… hmm… n. 3500-4000 km Norjan Fuglenesista Mustanmeren rannalle Stara Nekrasivkaan… Ukrainaan. Jep, ei ehkä ihan heti kannata laittaa rinkkaa lähtövalmiiksi. Näitä seuraavia linkkejä kannattaa kuitenkin eritoten katsoa:

Etusivu – Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry erittäin kauniit ja informatiiviset sivut

Maailmanperintö – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö , jonka perusteella:

Suomalainen saunaperinne (2020), Kaustislainen viulunsoittoperinne (2021), Limisaumavenerakennusperinne (yhteispohjoismainen kohde, 2021), sekä Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tiedonanto (yhteiskohde Espanja, Ranska, Saksa, Suomi, Tšekki ja Unkari, 2023) ovat lisäksi aineetonta maailmanperintöä suojelukohteina!

Jopas jotakin, voisi tässä kohtaa todeta näiden kohdalla! Aineeton kulttuuriperintö eli osaaminen, jopa saunominen voi olla tällainen, suojeltava kohde!

Kyllä me suomalaiset osataan ja yritetään: vaikka ei osattaiskaan, niin opetellaan ja yritetään perkele silti vaikka menis pieleen (jaahas; nähtävästi flunssan jälkimainingeissa Akan edesmennyt faija päätti tuoda mielipiteensä julki). Näillä mennään, faijan opeilla!

NAZCA-LINJOJEN ÄITI

Mikäli nuoren ja lahjakkaan Maria Reichen elämänpolku olisi singonnut hänet johonkin toiseen suuntaan, me tavalliset pulliaiset emme varmastikaan tietäisi näistä mystisistä Nazcan linjoista yhtään mitään. Tämä nainen nimittäin olisi älynsä puolesta varmasti päässyt ihan mihin tahansa muuallekin, mutta sattuma johdatti hänen elämäntyökseen tehtävän, jolle tielle hän sitten tosiaankin jäi.

Nazca-linjojen hämähäkki.

Maria Reiche syntyi Saksan Dresdenissä v. 1903, ja päätyi lopulta opiskelemaan matematiikkaa, astrologiaa, maantiedettä ja useita eri kieliä Dresdenin yliopistoon. Tähän väliin täytyy mainita, että puhutaan 1920-1930-luvuista, joten tuohon aikaan tällainen toiminta ei ollut naisille ollenkaan tavanomaista.

Sisarensa Renate vasemmalla, Maria oikealla.

Noh, Maria päätyi opintojensa jälkeen Peruun, legendaariseen inkojen kaupunkiin Cuscoon v. 1932 kotiopettajattareksi saksalaisen konsulin lapsille. Toivottavasti konsuli oli tyytyväinen saatuaan tällaisen aarteen lastensa kaitsijaksi…! Vuonna 1934 Marialta amputoitiin sormi sen jouduttua kuolioon kaktuksenpiikin piston takia, mutta tällainen seikka ei haitannut Marian elämänuraa millään tavalla. Tämä vain kertoo tuosta ajasta ennen antibiootteja.

Cusco – Google Maps

Maria siirtyi lopulta v. 1939 Perun pääkaupunkiin Limaan sekä tulkiksi, että opettajaksi. Nyt täytyy ymmärtää sekin, että Maria oli syntyjään saksalainen, joten hänen olikin järkevintä jäädä Etelä-Amerikkaan tuona aikana.

V. 1940 hänet palkkasi apulaisekseen (kuultuaan Marian matemaattisista kyvyistä) historioitsija ja arkeologi Paul Kosok Long Island Universitystä, New Yorkista.

Ja sen jälkeen tie Marialle oli auki…!

Maria huomasi nopeasti tutkimustyössään, että jotkut linjat sopivat kesäpäivän seisauksien ajankohtaan. Tästä hän lopulta päättelikin, että nazca-intiaanit käyttivät kuvioita astronomisena kalenterina. Hän alkoi kartoittaa ja laskeskella kuvioita enemmänkin, ja uskoi, että joillakin kuvioilla viitattiin tiettyihin tähtikuvioihin.

The Nazca Lines & Interactive Map – HeritageDaily – Archaeology News

Vuonna 1949 Maria Reiche sai aikaiseksi sen, että Perun armeijan ilmavoimat valjastettiin hänen toiveestaan ilmakuvaamaan näitä merkillisiä, vain ylhäältä nähtäviä muodostelmia. Juurikin tämän ominaisuuden takia on tehty useita kuumailmapallolentoja tai esitetty alien-teorioita ihan riittämiin asti: linjat näkyvät parhaiten juurikin ylhäältä katsottuina. Näiden kuvausten ansiosta linjoja on kuitenkin pidetty yllä ja löydetty myöskin uusia kuvioita ihan nykyaikanakin.

Over 140 New Nazca Lines Have Been Discovered, And We Finally Have Clues to Their Use : ScienceAlert

Mutta: mitä me nyt tiedämme näistä kuvioista ylipäätään? Ainoastaan sen, että tämä uskomaton nainen rakensi itselleen talon Nazca-linjojen lähelle, eli perheettömänä koko elämänsä ja kärsi useista, hirvittävistä sairauksista ennen munasarjasyöpään kuolemistaan 95-vuotiaana v. 1998. Hän etsi ratkaisua tähän asiaan koko elämänsä, kuten niin monet muutkin.

Maria Reiche 15.3.1903-8.6.1998.

Maria Reiche käytti kuitenkin koko elämänsä siihenkin, että näiden kuvioiden merkitys säilyisi nykypolville asti, ja siinä työssä hän tosiaankin onnistui. Vuonna 1994 Nazcan linjat pääsivät Unescon maailmanperintöluetteloon hänen ansiostaan.

Alueella on myös Maria Reichen kunniaksi museo ja näkötorneja.

Linjojen rakennustapaa tai merkitystä voi miettiä kukin tahollaan. Useissa videoissa ja dokumenteissa on todistettu, kuinka narujen ja keppien avulla tällaisia kuvioita voidaan tehdä, mutta niiden kuvioiden merkitystä kukaan meistä ei tosiaankaan voi tietää. Meistä kukaan ei ole niitä ollut tekemässä tuolloin muinaisina aikoina, ja arkeologien perusselitys ”uskonnollinen merkitys” on taas se peruskaura niiden tekemisen syyksi.

Toivottavasti Maria Reiche kohtasi loppupeleissä näiden linjojen tekijät ihan itse tuonpuoleisessa, ja sai vastauksen god-damn-koko-elämänsä-kysymykseen, jota hän koko elinaikansa ajan aprikoi.

Maria vanhuudenpäivillään tikapuilla.

Aivan loistava akka, jonka elämäntyötä ei saa sivuuttaa täällä pohjoisemmallakaan pallonpuoliskolla! Kiitti, Maria, kyselen sitten tarkemmin tämänkin mysteerin ratkaisua ihan naisten kesken siellä tuonpuoleisessa! Sitten jonakin päivänä…

ÄHÄKUTTI, KOLUMBUS

Kanadalle kuuluvasta Newfoundlandin saaresta löytyi 1960-luvulla viikinkikylän jäännökset; paikan nimi on L’Anse aux Meadows. Tällä alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia vuosikymmenten ajan ja nykyään se on ainoa aidoksi todistettu paikka viikinkien asutuksesta Amerikan mantereella. Alueella on ajoitusten perusteella asuttu noin 1000-luvulla, 500 vuotta ennen Kristoffer ”Ähäkutti” Kolumbusta.

Paikalta on löydetty 8 asumusta, joista osaa on käytetty työpajoina. Naisten läsnäolosta todistavat luinen neula, värttinänpala ja mahdolliset kutomavälineiden osat. Vaikka paikassa asuttiinkin suhteellisen lyhyt ajanjakso, ei kyseessä näköjään ollut mikään miesten huviretkipaikka. ”Lähetääs, poijjaat, taas vähän rentoutuun sinne meidän kesämökille. Matkassa menee vaan pari viikkoa.”

Viikinkien ”pitkätalo” Ruotsissa.

Nykyään paikalla on useita rekonstruktioita näistä viikinkien asumuksista. On tutkittu, että ennen viikinkejäkin paikka on ollut asuttu; tällöin siellä majaansa piti ns. Dorsetin kulttuuri eli inuiteja edeltävä alkuperäisväestö.

L’Anse aux Meadows kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

On myös esitetty väitteitä, että kuuluisa Vinlandin kartta olisi aito ja tämä kartta näyttäisi konkreettisesti kyseisen asuinalueen. Vinlandin kartta ilmestyi julkisuuteen n. 60 vuotta sitten ja siinä näkyy nimenomaan tällainen saarialue, josta ei kartan tekoaikana (1440-luvulla) olisi pitänyt olla mitään havaintoa. Kartan aitoudesta on mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta mitäpä sillä on väliä, kun asutusalue todistaa viikinkien siellä oleskelleen. Aidon kartan arvo olisi 25 milj. dollaria, joten kai sillä onkin jotain väliä…

Islantilaiset saagat mainitsevat myös Vinlandin, jonka on oletettu tarkoittavan juuri Amerikan pohjoisosan aluetta. Toisin kuin luullaan, nimi ei tarkoita ”Viinimaata” vaan alavaa niemeä. Asutusalueelta on löydetty mm. maapähkinöitä, joiden saamiseksi viikingit ovat todennäköisesti käyneet etelämmässäkin. Nämä löydetyt pähkinät eivät kasva noin pohjoisessa.

Mahdollista aurinkokivi-materiaalia.

Lukuisat dokumentit ovat lisäksi näyttäneet, kuinka taitavia merenkävijöitä viikingit olivat. Suunnistuksen apuna käytetty aurinkokivi (islanninsälpä) näytti auringon sijainnin pilviselläkin säällä.

Herra Kolumbus luuli koko elämänsä ajan löytäneensä meritien Intiaan. Äijä keräsi mainetta ja mammonaa ihan väärien oletusten pohjalta.

Herää kyllä kysymys: jos tämä viikinkien asutuspaikka on löydetty jo 60 vuotta sitten, miksi meikäläisellekin opetettiin peruskoulun historiatunneilla, että Kolumbus löysi Amerikan vuonna 1492? Haloo, löytyykö vastausta?

Herra Kolumbus Epsanjassa.

Täytyykö tässä kyseenalaistaa sekin, että maapallo on pallo. Itse asiassa maapallo muistuttaa enemmän perunaa kuin palloa, kuten olen myöhemmin oppinut… opettakaa nyt nykypäivän kouluissa edes se, että maapallo onkin maaperuna!!

PÄIVITYS 24.5.2025: Miksi viikingit eivät lopulta asuttaneet Amerikkaa Newfoundlandia enempää? Tämä on hyvä kysymys, ja siihen on vastauksia seuraavassa linkissä. Paikalliset alkuperäisasukkaat olivat tietenkin vihamielisiä moisille örkeille ja yhteydenottojakin syntyi. Mm. Erik Punaisen saagassa kerrotaan, että aseellinen vastaanotto tappoi viikinkejä niin, että he joutuivat lopulta peräytymään laivoihinsa ja takaisin merelle. Myöskään aineellista tai materiaalista hyötyä viikingit eivät löytäneet, joten järkevintä oli… luikkia kotiin häntä koipien välissä?

Why didn’t the Vikings colonize North America? | Live Science

Tässä täytyy muistaa sellainen seikka, että asutuksen laittaminen MEREN YLI TOISELLE, TUNTEMATTOMALLE ALUEELLE on äärimmäisen vaativaa hommaa, mikäli kyseisestä paikasta ei ole helppoa saada hyvää maaperää tai edes tarvittavia puita asutuksen perustamiseen. Aivan varmasti viikinkien mielissä oli asutus paremmalle paikalle, sillä tuo Newfoundland ei ole todellakaan mitään hedelmällistä tai runsasta aluetta. Jopa Grönlanti vaikutti paremmalta paikalta noissa olosuhteissa, kuten artikkelissakin mainitaan.