MENNEIDEN AIKOJEN TAIKAUSKOA MERELLÄ

Voi voi sen tähren,” voisi moni todeta viimeaikaisten Itämeren tapahtumien edetessä. Näistä tapahtumista tietämätön lienee ollut viime päivät ilman minkäänlaista tiedotusvälineistöä sysipimeässä korvessa tai tynnyrissä, sillä tästä aiheestahan iltapäivälehdistö tiedottelee noin viiden minuutin välein. Tästä uutisoinnista puuttuu enää journalistien yli-innokas kiikariseuranta kyseisen paatin kannelle ja uusin otsikko ”Joku miehistön jäsenistä kaivelee juuri korvaansa!” Hah!

Eagle S.

Tämä kirottu paatti lienee siis 99 %:lle tuttu ilman sen nimeämistäkin, mutta mainittakoon nyt kuitenkin, että kyseinen lahoava peltipurkki Eagle S on toiminut aiemmin nimillä FR8 Pride, LR Mimosa, Nonni Ritscher ja Norstar Intrepid. Jo näistä lukuisista nimenmuutoksista olisi ”kokeneiden merenkävijöiden” pitänyt tietää, että epäonnea on luvassa ja rutkasti!

Entisaikojen merimiehillä oli runsaasti erilaisia uskomuksia epäonnen tuomisesta laivaan ja laivan nimen vaihto oli näistä vain yksi. Kreikkalaisten merenjumala Poseidonin uskottiin nimittäin pitävän kirjaa kaikista merenkulkuun käytettävistä laivoista ja laivan nimeäminen uudelleen oli osoitus miehistön epäkunnioituksesta jumalaa kohtaan; tällöin Poseidonin kosto oli taattu.

Poseidon v. 1874/Unknown artist.

Nykyaikana laivojen vesillelaskun yhteydessä kylkeen pamautetaan usein shampanjapullo. (Tätä seremoniaa on tuskin tehty edes Eagle S:n vesillelaskussa aikoinaan, sillä paatti olisi varmaan jo tuolloin hajonnut pullon iskun voimasta.)

Tämän tavan uskotaan juontuneen viikinkiajoista: legendan mukaan viikingeillä oli tapana sitoa vangit pitkäveneen keulakaareen, jolloin veneen paino sen liikkuessa murskasi kohtalokkaasti alas luisuvan miespolon (tai oletettavasti miesoletetun. ÄRGH). Noh, totta tahi ei, tapa muuttui sittemmin viinillä ”siunaamiseksi” ja myöhemmin shampanjapullon pamauttamiseksi. (Shampanja, samppanja, skumppa… olkoon mikä tahansa oikea muoto.)

Oseberg-laiva/the Viking Ship Museum, Oslo.

Laivan liikkeellelähtöpäivä ei myöskään ollut yhdentekevää: torstaisin ei kannattanut lähteä (nimetty ukkosenjumala Thorin mukaan), perjantaisin ei kannattanut lähteä (Kristuksen ristiinnaulitseminen), huhtikuun 1. maanantaina ei kannattanut lähteä (Kain surmasi Aabelin), elokuun toisena maanantaina ei kannattanut lähteä (Sodoman ja Gomorran tuho) eikä joulukuun 31. päivänä kannattanut lähteä (Juudas Iskariot hirtti itsensä). Lisäksi lukuisia muitakin epäonnen päiviä sisältyi vuosittaiseen kalenteriin maasta ja kulttuurista riippuen. Eikä kannattanut lähteä silloinkaan, jos aamurusko oli punainen tai kuun ympärillä näkyi rengas eli haloilmiö. On siis ihme, että yksikään paatti pääsi ikinä edes matkaan, sillä niin moni ihan normaaliksikin nykyään tulkittu ilmiö oli pahantahtoinen enne.

Rengas kuun ympärillä/
WikimediaCommons.

Laivan matkustajilla oli myös oma merkityksensä. Jos merimies näki satamassa punatukkaisen naisen ennen laivan lähtöä, matka oli tuhoon tuomittu. Matkan saattoi pelastaa vain se, että merimies ehti puhua tälle naiselle ensin eikä toisinpäin. Naiset eivät ylipäätään olleet tervetulleita laivalle, sillä heidän läsnäolonsa saattoi herpauttaa miehistön keskittymisen omiin toimiinsa.

Kummallista kyllä, yläosattoman naisen läsnäolon taasen uskottiin taltuttavan myrskyävän meren, joten tällaiset rinnakkaat figuurit yleistyivät laivojen keulakuvina. Muinaisessa Egyptissä myös maalattiin laivan eteen silmät, joiden uskottiin ohjaavan laivoja eteenpäin.

(marinersmuseum)

Pappismiehiä ja kirkonmiehiä (-oletettuja) ei laivoilla yleensä suvaittu. Tämä johtui raamatullisesta Joonasta, joka joutui epäonnisesti merellä valaan vatsaan. Myös muita epäonnea tuovia henkilöitä saatettiin kutsua ”Joonaksi;” tällainen saattoi olla esim. merimies, joka oli joutunut aiemmin haaksirikkoon. Myös LÄTTÄJALKAISET ihmiset luettiin tähän joukkoon ja heitä myös vältettiin tapaamasta ennen matkaa. Barbiella voisi olla jotakin sanottavaa tähän kohtaan: FLAT FEET!!)

Laivakissathan kuuluvat ehdottomasti paattiin kuin paatiin ihan vain jo hiirten tai rottien takia, mutta esimerkiksi hain tai rauskun seuratessa laivaa joku miehistön jäsenistä tulisi uskomuksen mukaan menehtymään. Myöskään albatrossia ei saanut missään nimessä tappaa, sillä niiden uskottiin kantavan kuolleiden merimiesten sieluja.

(WWF)

Monet merimiehet myös tatuoivat raajoihinsa sikojen tai kanojen kuvia, sillä haaksirikon sattuessa yleensä puisiin laatikoihin pakatut eläimet kelluivat virtausten mukana rantaan – vastaava merkitys oli näillä tatuoinneillakin.

Classic Sailor Tattoo Meanings | Military.com

Banaanien lastaaminen aluksiin toi myöskin mukanaan epäonnea. Tämä uskomus juontunee siitä, että lasti oli saatava nopeasti perille ennen sen pilaantumista, joten kiirehtiminen saattoi aiheuttaa turhia haaksirikkoja. Lisäksi banaanilastien mukana saattoi matkustaa epätoivottuja myrkyllisiä käärmeitä, hämähäkkejä ja muita haitallisia öttiäisiä. Lisäksi banaaneista erittyy kypsyessä ilmaan runsaasti etyleeniä, joka kypsyttää muitakin hedelmiä ja kasviksia ennenaikaisesti. Sama ominaisuus on myös mm. tomaatilla ja omenalla.

Elmon tuli -ilmiö saattoi kuitenkin olla sekä onnekas että epäonnekas: ilmiö tarkoittaa ukonilmalla sähköistä koronapurkausta, joka laivan mastoon osuessaan saattaa aiheuttaa rätinää ja hohtavaa valoa. Entisaikojen merimiehet eivät tietenkään tienneet, mikä ilmiön aiheutti, se vain nimettiin merimiesten suojeluspyhimyksen Pyhän Elmon mukaan (Erasmus of Formia, kuollut v. 303 jaa). Epäonnekkaaksi ilmiö tulkittiin tietenkin myrskyn ja salamaniskujen takia, mutta onnea tuottavaksi ilmiöksi, mikäli myrsky alkoi hiljalleen tyyntyä. Tällöin Pyhän Elmon uskottiin kuulleen merimiesten hädän ja rukoukset myrskyn laantumiseksi.

Elmon tuli – Wikipedia

Noin v. 1886/Unknown artist.

Osa epäonnea tuovista asioista on kuitenkin aivan järjenvastaista hommaa, kuten:

Suola-astiaa ei saanut ojentaa kädestä käteen, vaan sen pohjan piti ensin koskettaa pöytää.
Hatun menettäminen mereen matkan aikana tarkoitti, että matkasta tulisi pitkä.
Teetä ei saanut sekoittaa veitsellä tai haarukalla.
Laivalla ei saanut leikata kynsiä, hiuksia eikä ajaa partaa.
Viheltäminen laivalla saattoi aiheuttaa myrskyn.
Laivaan ei saanut astua vasen jalka edellä.
Kivien heittäminen veteen saattoi aiheuttaa myrskyä.
Kananmunien kuoret tuli rikkoa mahdollisimman pieniksi palasiksi, etteivät noidat voineet lentää palasten päällä laivaan. Yeah!

On siis ymmärrettävää, että Eagle S:n viralliset tutkimukset kestänevät nyt useita päiviä! Onhan eri tahojen viranomaisten selvitettävä, onko näitä ja lukuisia muitakin merenkulun sääntöjä rikottu ennen laivan liikkeellelähtöä tahi matkan aikana.

Jos yhtäkään kohtaa on rikottu, laiva tulee julistaa merenkulkukelvottomaksi ja miettiä sopivia sanktioita jatkoa ajatellen. Huoltoalus Hessun miehistön kannattaisi myös painottaa tuota kananmunan kuorien rikkomista: viimeinen asia, mitä tässä enää kaivataan, on noitia lentelemässä Itämeren yllä! Kaikeksi epäonneksi niillä olisi tietenkin myös punaiset hiukset ja banaaniterttu kainalossa!

Pthyi! Siinä saattaisi tilanne jo pahasti eskaloitua!

Akka toivottaa hyvää (sarkastista) uutta vuotta 2025!

KATASTROFIUUTISIA WANHAAN MALLIIN

Jo vuosikausia meitä suomalaisia on peloteltu jos jonkinlaisella uhalla: korona, sähkökatkot, talouden romahtaminen, sotatilanteet, lakot, itärajan jatkuvasti muuttuva tilanne ja kansalaisten oma varautuminen mm. kotivaralla. Tähän listaan voi lisätä jo n. vuoden ajan uutisoitu merivirtojen hidastuminen tai peräti pysähtyminen. Tämän on ennustettu tapahtuvaksi jo vuonna 2025, mutta tutkimus on edelleen kiistanalainen.

Atlantin merivirrat hiipuvat | Ilmasto-opas

Tutkimus: Atlantin AMOC-merivirtaukset voivat olla romahtamassa – tästä on kyse – Ulkomaat – Ilta-Sanomat (is.fi) Artikkeli tänään 14.2.2024

Muistaako kukaan, mitä muuta meille on kerrottu vuodesta 2025? ”Notta hankkiutukaa elämänne kuntoon, ruojat, tai muuten ei hyvä heilu.” Tähän kaikki pitkäaikaissairaat ja liikuntarajoitteiset voisivat sanoa muutaman sanasen… Ehkäpä meidän uusi presidenttimme voisi näyttää mallia, kuinka meistä kaikista tulee triathlonin Euroopan mestareita vuoteen 2025 mennessä (Stubb voitti kultaa EM-kisoissa v. 2022).

Kotivaraa taasen on öyhötetty jo vuosikausia, josta Akka onkin jo aiemmin kirjoittanut (salamavauhtia survivalistiksi). On se nyt kumma, ettei meidän tyhmien suomalaisten päähän mene edes useamman vuoden aikana, että siellä kaapissa pitää olla mm. muutamaksi päiväksi sapuskaa koko perheelle ja lemmikeille. Vielä parempi, jos naapurin mummollekin löytyy ylimääräistä nisua jaettavaksi asti. Kuinkas kävikään, kun kaupat olivat äskettäin lakossa yhden päivän ajan? VASTAUS: ihmiset hamstrasivat YHDEN PÄIVÄN TAKIA elintarvikkeita ja härpäkkeitä etukäteen hermeettiset määrät, vaikka lakkopäivänä kaupat olivat auki lähes normaalein aukioloajoin.

Itärajan takaa uutisoidaan päivittäin joka ikinen ininä ja lausahdus, jota siellä suinkin viitsitään suusta päästää. Akan raja menee uutisoinnin suhteen siinä, kun iltapäivälehden uutiset mainitsevat jonkun pässinpään sanoneen, että ydinaseet tulee kääntää kohti Suomea. Akka ei edes viitsi googlata, kuka tämä henkilö oli, koska sillä ei ole mitään väliä. Akka ei nimittäin muista yhtäkään mainitsemisen arvoista nimeä idän suunnalta. Iltapäivälehdet voisivat antaa jokaisen torpan ja töllin Akan ja Ukon ryystää iltapäiväkaffeensa joskus rauhassa.

Cottage in the Forest/ Hubert Robert/1796-97.

Katastrofien uutisointi on siis riistäytynyt käsistä viime vuosina, eikä ole ihmekään, että kansalaisten ahdistus maailmantilanteen suhteen kasvaa ja syvenee. Valitettavasti me joudumme joka päivä elämään valtavan tieto- ja uutismäärän keskellä, ellemme sulje kännyköitämme ja läppäreitämme ihan tarkoituksella. Tällaisessakin tapauksessa mieleen hiipii tietenkin ensimmäiseksi ajatus: ”Mitä, jos juuri nyt onkin tapahtunut jotakin, josta pitäisi heti tietää? Apua, ja mulla on puhelin kiinni!”

Toista se oli, kuulkaas, ennen wanhaan. Jo vuonna 59 jaa. Roomassa tiedotettiin mm. oikeudenkäyntien tuloksia virallisissa tiedotteissa; Acta Diurna eli päivittäiset tiedotteet alkoi myöhemmin listata myös tulevia tapahtumia, avioliittoja sekä syntymiä ja kuolemia (kuten nykypäivänkin sanomalehdet). Luonnollisesti näitä tiedotteita kopioitiin kirjurien toimesta käsin jaettavaksi eri puolille Rooman valtakuntaa.

(ancientpages)

Varsinaisena ensimmäisenä painettuna sanomalehtenä pidetään kuitenkin Strasbourgissa, Ranskassa v. 1605 julkaistua ”Relation aller Fürnemmen und gedenckwürdigen Historien” -painatusta, jonka julkaisija Johann Carolus oli tullut aiemmin tunnetuksi jakamalla käsinkirjoitettuja uutiskirjeitä. Sanomalehden nimeksi lyhennettiin myöhemmin ”Relation.” Ymmärrettävistä syistä.

Suomen vanhin sanomalehti ”Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo” ilmestyi v. 1771, ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti ”Suomenkieliset Tieto-Sanomat” alkoi puolestaan ilmestyä kahdesti kuussa v. 1776. Aikaisin on siis täällä korpien keskelläkin saatu tietää maailman menosta!

(Kansalliskirjasto)

Entäpä ne katastrofiuutiset? Esimerkkeinä voisi mainita mm. maailman ensimmäiseksi liikenneonnettomuudeksi mainittu kuolemantapaus vuodelta 1869 Irlannissa. Tuolloin muuan Mary Ward putosi höyrykäyttöisestä ajoneuvosta kohtalokkain seurauksin: hän jäi raskaan kulkupelin pyörien alle ja menehtyi välittömästi. Tapahtumasta uutisoitiin useassakin eri sanomalehdessä:

The British Newspaper Archive Blog World’s First Fatal Car Accident | The British Newspaper Archive Blog

Halifaxin räjähdys 6. 12. 1917 (mikä yhteensattuma Suomen osalta!) oli maailmanlaajuinen uutinen aikanaan. Tuolloin Kanadan Halifaxin satamassa kaksi laivaa (ranskalainen SS Mont Blanc ja norjalainen Imo) törmäsivät, jolloin Mont Blancin sotaan tarkoitettu 2925-tonninen räjähdelasti syttyi tuleen – ja räjähti. Onnettomuudessa kuoli n. 2000 ihmistä, haavoittui 9000 ja n. 12 000 rakennusta koki suuria vaurioita paineaallon ja tsunamin vaikutuksesta.

(theelginmilitarymuseum)
(canadianredcross)

Viiltäjä-Jackin murhista Lontoon Whitechapelissa uutisoitiin tietenkin laajalti v. 1888. Tuohon aikaan sanomalehdissä käytettiin kuvituksena piirroksia, vaikka esim. uhreista on olemassa poliisien ottamia valokuvia. Maailman ensimmäinen valokuvahan otettiin jo v. 1826 Ranskassa (esittäen maalaismaisemaa) ja tämän kuvan valotusaika oli peräti 8 tuntia. Aiheesta kiinnostuneille mm. seuraavalla sivustolla on lukuisia esimerkkejä Viiltäjä-Jackin uhrien uutisoinnista lehdistössä:

The Jack The Ripper Newspaper Archive (jack-the-ripper.org)

Aiheesta ylipäätään löytyy runsaasti tietoa vaikkapa seuraavalta sivustolta:

Jack the Ripper: 1888 Autumn of Terror in Whitechapel, London (whitechapeljack.com)

(Juuh, Akkahan ei ole ollenkaan kahlannut tätä läpi…)

(wikimediacommons)

Titanicin uppoaminen on tietenkin yksi tunnetuimmista katastrofeista viime vuosisadalta. Useimmat muistanevat nähneensä seuraavan kuvan:

16.4.1912 White Star Linen (Titanicin varustamo) toimiston edessä Evening News -sanomalehtiä myy 16-vuotias Ned Parfett. Hänen elämänsä päättyi traagisesti jo 22-vuotiaana ensimmäisen maailmansodan melskeissä vain kaksi viikkoa ennen sodan päättymistä. Mikä järjettömintä, Ned sai surmansa hakiessaan vaatteitaan juuri ennen kotiinlähtöään: juuri tuolloin huoltorakennukseen osui ammus ja Ned oli yksi räjähdyksen kuolonuhreista. Hänet on haudattu Ranskaan Verchainin brittiläiselle hautausmaalle.

Ned Parfett (1896-1918).

Huolimatta lennättimien yleistymisestä -myös laivaliikenteessä- useat sanomalehdet tarjoilivat onnettomuudesta ensin harhaanjohtavia tietoja. Kun Titanic upposi 15. 4. 1912, ensimmäisenä paikalle pääsi Cunard Linen RMS Carpathia -alus. Carpathialta kesti kolme päivää kuljettaa 706 pelastunutta matkustajaa New Yorkiin, joten vasta tuolloin turman laajuus alkoi selvitä maailmanlaajuisesti.

Muun muassa The Vancouver Daily World uutisoi jo uppoamispäivänä 15.4. 1912 lennätintietojen perusteella, että kaikki matkustajat on saatu pelastettua (otsikolla: No Lives Lost). Samana päivänä myös The Washington Times väitti otsikossaan, että Titanicin vesitiiviit osastot ovat pitäneet laivan pinnalla ja sitä oltaisiin hinaamassa paraikaa rannikolle.

(sciencephotolibrary)

Myös The London Daily Mail -sanomalehti uutisoi vielä 16.4. (Nedin kuvanottopäivänä) Titanicin turmasta, että kaikki matkustajat on saatu pelastettua. Hmm, fake news -termiä ei oltu tuolloin edes vielä lanseerattu… mutta nähtävästi jo tuolloin päti sanonta, ettei kannata uskoa kaikkea lukemaansa. Titanicin mukana aaltoihin vaipui peräti 1517 ihmistä. Ja tiettävästi yhdeksän koiraa, kolme pelastui…

Täältä koto-Suomesta katsottuna on vaikeaa nimetä yksittäinen suuri katastrofi historian hämäristä, joka olisi saavuttanut maailmanlaajuisen uutisoinnin. Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976 uutisoitiin pienenä tekstiosiona mm. The New York Timesissa, mutta näkyvyyttä Suomi on oikeastaan saanut vasta eri lajien urheilutulosten myötä lähihistoriassa. Nykyään poliittinen tilanne on toki nostanut Suomea uutisotsikoihin ihan jo sijaintinsa ja Natoon liittymisen takia.

(thewallstreetjournal)

Mitäpä me suomalaiset sitten teemmekään kaiken tämän maailman kaaoksen keskellä? Noh, näköjään ainakin lähetämme seuraaviin pelleviisupippaloihin housuttoman äijän, joka lopulta saa jalkaansa ihastuttavat, kipinöitä leimuavat farkkushortsit.

Tähän on sitten tultu, poijjaat: mitä hullummaksi kaikki menee, sitä hullummaksi me näköjään haluamme leimautua maailmalla. Eipä siinä mitään; vilpittömästi onnea, menestystä ja eritoten huumoria kevään kisailuihin Akan puolelta. Lekkeriksi tässä pitää kaikki vetääkin, eihän tätä muuten kestä erkkikään (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi).

Go, Suomi, go! Ensi kesänä meidän kaikkien pyykkinaruilla liehuu taskupusseja tursuavat minishortsit (toivottavasti niihin saa hommattua tuollaiset kipinähärpäkkeet mukaan)!

Windows95man – No Rules! | Finland 🇫🇮 | National Final Performance | Eurovision 2024 (youtube.com)

Viimeistään tämän videon myötä torppien ja töllien kahveet menevät väärään kurkkuun. Tai sitten papparaiset intoutuvat lehmien tavoin kirmaamaan kevätlaitumilla tämän esityksen innoittamina… ihka omat taskupussit tuulessa lepattaen. Ah, sitä näkyä odotellessa…NOT!

(farmersweekly/Rachel Smith).

EDUSKUNNASTA MUSTAAN AUKKOON

Näin eduskuntavaalipäivänä onkin aiheellista tarkastella, minkälaisessa ympäristössä nämä meidän kansalaisten valitsemat edustajat oikein istuvatkaan. Puuttumatta sen kummemmin rakennuksen historiaan (valm. 1931, arkkitehti J.S. Siren) Akka tarkasteleekin seuraavissa tapauksissa vain hintalappuja tai muita erikoisuuksia muidenkin rakennusten osalta.

Eduskuntatalo 1930-luvulla (WikimediaCommons).

Akka hämmästyi suuresti huomatessaan, että Eduskuntataloon tehty remppaprojekti kesti kymmenen vuotta ja valmistui lopulta v. 2018. Lehdistössä uutisoitiin tuolloin laajalti, että peruskorjauksen loppusumma alittui peräti 10 miljoonalla eurolla; loppusummaksi jäi siis ”vain” noin 115 miljoonaa euroa alkuperäisen 125 miljoonan euron sijaan.

Jee ja jippii: tämä on varmaankin maailman ainoa remppa, jossa kustannukset jäävätkin odotettua pienemmäksi! Mutta… tämän kymmenen vuoden peruskorjaustyön kokonaissumma onkin ollut peräti 262 miljoonaa euroa. Akka veikkaa, että tällaisella rahasummalla olisi voitu rakentaa pari uuttakin pylväspytinkiä edustajille istuttavaksi, vai kuinka?

Eipä siinä vielä mitään: Suomen tasavallan presidentin virka-asunto Tamminiemi (valm. 1993, arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä) ylitti rakennuskustannukset odotetusta 15 miljoonasta markasta (2,5 milj. euroa) peräti 14-kertaisesti: loppusumma olikin 210 miljoonaa markkaa eli n. 35,3 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan valmistunut Suomen Kansallisooppera vei kuitenkin tässä sarjassa voiton; tämän rakennuksen rakennuskustannukset olivat 780 miljoonaa markkaa eli noin 131,1 miljoonaa euroa.

Mäntyniemi – Wikipedia

Noh; kyllähän valtion mahtihenkilöiden täytyy asustella ja elellä tyylikkäästi, voisi perusmaatiainen tässä kohtaa todeta. Mieleen tulee kuitenkin myös Suomen ikuisuusremppaprojekti, eli Finlandia-talo (valm. 1971, arkkitehti Alvar Aalto). Nykyinen remppa, jossa nämä surullisenkuuluisat Carrara-marmorit vihdoinkin vaihdetaan, maksanee noin 120 miljoonaa euroa. Jos Akalta kysytään, nämä marmorit olisi alun perinkin pitänyt jättää asentamatta, sillä ne eivät sovi Suomen ilmasto-olosuhteisiin. Tai jos kysytään ihan keneltä tahansa...

Finlandia-talo uudistuu remontissa: Rakennukseen tulee terassikahvila, museokauppa ja majoitustiloja – MTVuutiset.fi

Mitäpä sitten mahtoi maksaa myöskin surullisenkuuluisan Espoon metron rakentaminen? Kokonaissummaksi muodostunee lopulta noin 2,3 MILJARDIA euroa, sillä hintalappu on alkuperäisestä peräti tuplaantunut. Jälleen kerran on huomattava, että uutisoinnissa keskitytään urakan arviohinnan alentumiseen 100 miljoonalla eurolla:

Länsimetron rakentamisesta positiivinen yllätys: Hinta alittaa korjatun budjetin noin 100 miljoonalla | Paikalliset | Länsiväylä (lansivayla.fi)

Länsimetro maksaa liki miljardin kerrottua enemmän – metrohankkeen ylittyneitä kustannuksia näyttää myös paikatun Espoon rahoilla | Rakennuslehti

Eipä siinä vielä mitään: myöskin surullisenkuuluisa Olkiluoto 3 on päässyt peräti KAHDEKSANNEKSI Wikipedian listalla maailman kalleimmista rakennuksista. Hintalappu? Wikipedian mukaan 12,4 miljardia euroa. Tähän saavutukseen vaikuttaa kuitenkin suuresti se, miten yksittäisen rakennuksen määritelmä muodostetaan ja kalleimpien rakennusten kohdalla on usein kyse rakennuskokonaisuudesta ja siihen liittyvästä alueesta. Noh; joka tapauksessa tässä yhteydessä ei kannata lähteä torille, kun Suomi saa taas kyseenalaista kunniaa tällä saralla.

(Kaupunkiliikenne Oy)

Akka laittaa tähän linkin ilman mitään poliittisia kannanottoja osaltaan; otsikko on niin hyvä, että se kertoo kaiken:

Seitsemäntoista kertaa viivästynyt Olkiluoto 3 on maailman kahdeksanneksi kallein rakennnusprojekti – täyden tehon määrä alkaa lokakuussa | Demokraatti.fi

(Teollisuuden Voima Oyj.)

Mitäpä mahtaisi perusmaatiaisen esihenkilö sanoa, kun oman työn aikataulu olisi viivästynyt peräti 17 kertaa peräkkäin ja tämä toiminta olisi jatkuvasti mm. hidastanut yrityksen toimintaa, tuottavuutta, tulosta, vaikuttanut valtion sähköntuotantoon ja -hintoihin jne.? Hmm… esihenkilö sanoisi varmaankin tällaisessa tilanteessa, että ”Ei se mitään, Petteri! Pidetään kehityskeskustelu sitten sen 20:nnen yrityksen jälkeen! Kyllä sä osaat, me kaikki uskotaan suhun tosi kovasti! Keep up the spirit!”

Eipä siinä vielä mitään: mitäpä mahtaa maksaa hajoitella atomia osasiksi kuuluisassa CERNin hiukkaskiihdyttimessä eli LARGE HADRON COLLIDERiksi (valm. 2008, lyhenne LHC) kutsutussa yksikössä, jossa mahtimiehet ja -naiset tekevät perusmaatiaisen käsityskyvyn ylittäviä hommia ihan arkitöinään?

(Forbes)

Tämä noin 27-kilometrinen (salaliittoteoreetikoiden ennustama-mukamas-mustan-aukon -luomiseen tarkoitettu) laitos on hermeettisen iso ja kallis pentele. Tämä vehje on kehitetty kaikenlaisten partikkeleiden havaitsemiseen ja sen rakennus- ja korjauskustannukset ovat kustantaneet n. 5 miljardia euroa.

Mm. Higgsin bosonia etsineet tutkijat julkistivat löytönsä v. 2012. Tämä löytö on edelleenkin kiistanalainen, mutta Akka voi vakuuttaa, että lukuisista suuretsinnöistä huolimatta Higgsin bosoni voi olla edelleen kateissa. Ei siis kannata etsiskellä komeroista, varastoista, kellareista tai mistään muustakaan, missä bosoni voisi piileskellä. Saunaan sen ei ole tiedetty menevän eikä aiheuttavan allergiaoireita. Hah.

Akalle sopisi kuitenkin kotikäyttöön sellainen pieni musta aukko keittiöön: mikäpä sen kätevämpää, kuin viskata roskat suoraan mustaan aukkoon ja täten äärettömyyteen! Samalla Akka voisi kommentoida ukolleen, jotta: ”Hei, meidän mustassa aukossa on taas vikaa! Aiotko sä hankkia uuden niinku heti, CERNissä on taas ruuhkaa. Ei ne pysty niitä kuitenkaan liukuhihnalla tekemään, tiedätsä…”

Facts and figures about the LHC | CERN (home.cern)

Että näillä mennään; mustia aukkoja odotellessa on hyvä elää. Keksikää nyt edes teleportaatio ensin, sekin auttaisi kummasti meidän tavallisten kaduntallaajien elämää. ”Beam me up” olisi ihan kova juttu ihan liikennepäästöjen kannaltakin.

Samalla voi miettiä, miten surullisenkuuluisa käännetään englannin kielelle; any ideas? Kerrassaan loistava suomalaisuuden sana, kuten sisukin tai v*tutus.