KUULUISIA SANONTOJA AIKOJEN TAKAA

”Jollei kansalla ole leipää, niin syököön leivoksia,” kerrotaan Marie Antoinetten (1755-1793) tokaisseen kuultuaan kansalaistensa nälänhädästä. Tämä sitaatti ei todellakaan ole kyseisen, Ranskan vallankumouksessa mestatun kuningattaren lausahdus, mikäli tutkijoihin on uskomista. Sanonnan alkuperä juontaa kirjailija-filosofi Jean-Jacques Rousseau’n (1712-1778) teokseen Tunnustuksia, joka kirjoitettiin v. 1765 ja julkaistiin v. 1782. Teoksen kirjoitusajankohtana Marie Antoinette on ollut 9-10 -vuotias tytöntyllerö. (Lisäksi alkuperäisessä lausahduksessa kansaa kehotetaan syömään briossia, ei kakkuja tai leivoksia).

Marie Antoinette with the Rose/Elizabeth Louise Vigee Le Brun 1783.

Kuningattaren suuhun näitä sanoja on aseteltu vasta vuosikymmeniä myöhemmin todennäköisesti siksi, että se korostaisi ylimystön ymmärtämättömyyttä kansalaisten hädästä. Tällainen lausahdus kuvastaa tosiaankin eriarvoisuutta kansan ja ylempiarvoisten välillä; kuninkaallisten kylpiessä maallisessa mammonassa tavallisella väestöllä ei ole ollut riittämiin edes peruselintarviketta. Noh, historiasta tiedämme, mitä seuraavaksi tapahtui: kansa nousi barrikadeille ja kuningatar teloitettiin 16.10.1793. Hänen puolisonsa, kuningas Ludvig XVI (1754-1793) oli teloitettu jo aiemmin samana vuonna tammikuun 21. päivänä.

Journee du 16 octobre 1793/Isidore Stanislas Helman 1794.

Katsahdetaanpa muihin, yhtä kuuluisiin lausahduksiin historian aikajanalta ja toivotaan, että kukaan ei ole yrittänyt tunkea näitä sanallisia helmiä väärän henkilön sanomaksi (tai kirjoittamaksi):

”Mikä ei tapa, se vahvistaa.” Tämä lausahdus on peräisin saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen (1844-1900) suusta ja kynästä v. 1888 teoksessa Epäjumalten hämärä. Tämä lause on juurtunut myös suomalaisten mieliin, sillä läpi tuulen, rännän ja tuiskun me vain paahdamme eteenpäin ”sisulla, perkele” tämä motto mielessämme.

Nietzschen muotokuva ennen v. 1900, taiteilija tuntematon.

”Jos haluat tehdä jotain oikein, tee se itse.” Kokemuksen ja eletyn elämän kautta todeksi todettu lause, jota on sanottu ranskalaisen näytelmäkirjailijan Charles Guillaume Etienne’n (1777-1845) sanomaksi, mutta nähtävästi myös Napoleon Bonaparte (1769-1821) on käyttänyt tätä sanontaa. Näitä legendaarisia mottoja on nähtävästi omittu jo vuosisatoja ennen moderneja tekniikoita; olihan se helppoa julistaa jonkun toisen lausahdus omaksi ilman guuggelia ja muita vastaavia apuvälineitä. Noh, legendat jäävät aina elämään, koska ne vain ovat niin hyviä.

Napoleon Crossing the Alps/Jacques-Louis David 1800.

”Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset lähempänä.” Tämä lause on peräisin kiinalaiselta filosofi-kenraalilta Sun Tzulta (n.544-496 eaa.), joka kirjoitti teoksen Sodankäynnin taito. Tätä teosta käytetään edelleenkin innoituksena ja ohjeena sotilaille, sillä perusperiaatteet strategiseen sodankäyntiin eivät ole muuttuneet. Vain teknologia on muuttunut, jos Akka tämän oikein ymmärtää. Saa korjata, sillä Akka ei nyt kahlaa läpi useita kymmeniä (satoja) tähän sotateknologiaan liittyviä sivuja ja filosofista pohdintaa Sun Tzun sotataidosta. Seuraavassa linkissä on perusteellinen selvitys Sun Tzun elämästä ja yksityiskohdista englantia taitaville:

SUN TZU AND THE ART OF WAR | Facts and Details

Sun Tzu.

Joka tapauksessa vanhin, säilynyt teos Sun Tzun (suomalaisittain Sunzi) Sodankäynnin taidosta on peräisin 700-luvulta Japanista. Kaikkina noina vuosisatoina teosta kopioitiin useisiin provinsseihin ja eri maihin, joten tässäkin tapauksessa legendat elävät – jopa useita tuhansia vuosia!

”Mikään ei ole varmaa, paitsi kuolema ja verot” onkin yllättäen peräisin itseltään Benjamin Franklinilta (1705/6-1790), joka oli yhdysvaltalainen monitoimimies: kirjailija, keksijä, tiedemies ja tietenkin yksi monista tuon ajan tärkeistä vaikuttajamiehistä, jotka allekirjoittivat Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen 4.7.1776. Kaikista ansioistaan huolimatta Franklinista ei tullut Yhdysvaltain presidenttiä, mutta ainakin hän oli monilahjakkuus monella saralla: juuri hän lennätti leijaa mm. v. 1752 halutessaan todistaa salaman olevan sähköilmiö. Hän myös keksi ensimmäiset ukkosenjohdattimet ja kaksitehosilmälasit.

Benjamin Franklin’s Kite Experiment: What Do We Know? | HISTORY

Signers of the Declaration of Independence | National Archives

Akka todellakin kuvitteli, että tämä sanonta on peräisin omalta faijalta kuultuaan sen niin usein vuosikymmenien aikana. Ehkäpä faijan sanonta ”kaikkeen tottuu, paitsi jalkapohjassa törröttävään naulaan” lienee kuitenkin ollut hänen omansa. (Akka pitää sen nyt aitona muistona: copyright ”Akan faija.” Heh hee, jatketaan.)

”Roomaa ei rakennettu päivässä.” Tämä sanonta tunnetaan ranskankielisestä kirjasta Li Proverbe au Vilain, joka julkaistiin noin v. 1190. (Nyt joku ranskantaitaja saisi suomentaa tämän; guuggeli kääntää tämän ”lue sananlasku konnalle.”) Englanninkielisen sanonnan lanseerasi kirjailija/runoilija John Heywood noin v. 1538 teoksessaan A Dialogue Conteinyng the Nomber in Effect of all the Prouerbes in the Englishe Tongue. Samalla hän tuli voittaneeksi ”Vuoden hirvittävin kirjannimi”-palkinnon sekä tuli hopeasijalle kilpailussa ”Teos, jonka nimeä ei kukaan voi muistaa oikein.” Hah!

”Älä jätä huomiseksi sitä, minkä voit tehdä jo tänään.” Tämä yliaktiivisuuteen kannustava lause on peräisin Abraham Lincolnilta (1809-1865), josta tuli Yhdysvaltain. 16. presidentti vuosille 1861-1865. Juuri tuolloin käytiin Amerikan sisällissotaa, joka päättyi virallisesti 9.4.1865. Vain muutamia päiviä myöhemmin (14.4.) John Wilkes Booth ampui Lincolnia kesken näytelmän Our American Cousin. Osa näytelmän katsojista jopa luuli ampumisen kuuluvan esitykseen, mutta oikeasti haavoittunut Lincoln kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä. Tämän lausahduksen kuuluisin muoto lienee ”älä tee sitä tänään, minkä voit jättää tekemättä huomennakin.”

The Apotheosis/tuntematon taiteilija. Lincoln tapaa taivaassa George Washingtonin… weirdd!

Lincoln Quotes | Abraham Lincoln Presidential Library and Museum Peräti 559 Lincolnin lausahdusta!

”Ainoa asia, jota meidän on pelättävä, on pelko itse.” Tämäkin lause on peräisin presidentiltä: Franklin D. Roosevelt (1882-1945) lausui tämän virkaanastujaispuheessaan tullessaan valituksi presidentiksi v. 1932 (ollen myös maan 32. presidentti). Suuri lama koetteli edelleen kansalaisia, ja Roosevelt onkin varmaan tarkoittanut tämän lauseen herättävän kansalaisten toivoa tulevaisuuteen.

Ihastuttava vintagekuva pikku Franklinista äitinsä Saran kanssa v. 1887.

Presidents | The White House Lisätietoa kaikista presidenteistä asiasta kiinnostuneille

Seuraavan presidentin virkaanastujaispuheessa kuullaan varmaankin jotakin seuraavanlaista:”Mä oon niin cool ja Elon Musk on kans tosi cool. Kiinassa ei ole yhtä paljon sähköä kuin meillä. Eikä yhtä hienoja autoja. Elonin autot on hienoja. Upeita. Fantastisia. Mä pääsen kohta Elonin rakettiin. Me viedään sillä kaikki haitilaiset Springfieldistä Meksikoon.”

Muskin Tesla kiertoradalla v.2018. SpaceX/publidomain.

”Tuhannenkin virstan matka alkaa yhdellä askeleella.” Tämän oivalluksen on tehnyt 500-luvulla eaa. elänyt taolaisuuden perustaja Laotse/Laozi Kiinassa. Laotse tunnetaan etenkin merkittävästä teoksestaan Daodejing, mutta Laotsen todellisesta olemassaolosta voidaan olla montaa mieltä. On arvioitu, että Laotse saattaakin olla pelkästään myyttinen hahmo ja Daodejing on useiden eri ihmisten keräämä kokoelma sanontoja alkaen v. 300 eaa. Tähän ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta lausahdus on joka tapauksessa nerokas.

Laozi Riding an Ox/Zhang Lu v. 1368–1644 välillä.

Tähän loppuun mainittakoon presidentti Sauli Niinistön lausahdus maanpuolustuskurssin avajaisissa v. 2014: ”Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni.” Kuinka oikeassa hän olikaan jo tuolloin, tämä sanonta on nimittäin venäläinen sananlasku.

Niinistö ja Biden Valkoisessa talossa v. 2022 (publicdomain).

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Onneksi ei ole naulaa jalkapohjassa.

DINOSAURUKSIA, HYÖNTEISIÄ, TAIDETTA JA NATSEJA!

Akka ei edes muistanut passinsa vanhentumista tämän toukokuun aikana. Eipä silti, että sillä mitään tekisikään; muuta kuin henkilöllisyystodistuksena… Laivamatkalle tekisi kyllä mieli; mutta eipäs nyt hätiköidä tämänkään asian suhteen.

Tästä inhimillisestä unohduksesta kuitenkin juolahti mieleeni kaunis meripihkakoru, joka Tallinnasta joskus vuosia sitten tuli hankittua lahjaksi. Mitä ihmettä meripihka edes onkaan?

Meripihka on 20 – 100 miljoonaa vuotta vanhaa kivettynyttä havupuiden pihkaa. Siis todellakin dinosaurusten aikaista materiaalia! Kopaalia myydään usein meripihkana, sekin on toki pihkaa; mutta vain noin 10 000 vuotta vanhaa.

Hyönteinen meripihkassa/Wikimedia Commons.

Nykypäivän mittakaavassa tätä halvempaa materiaalia lienevät kaikki matkamuistoiksi myytävät korut ja koriste-esineet. Ne aidot meripihkat ovat kallista herkkua ja arvokasta tutkimusmateriaalia tutkijoille.

Baltian meripihkakoruja on löytynyt jopa 5000 vuoden takaa Egyptistä; meripihka on aina ollut arvokasta materiaalia kauppatavarana.

Legendaarisissa Jurassic Park -elokuvissa dinot saatiin heräämään henkiin hyttysen avulla. Öttiäinen oli jäänyt kiinni meripihkaan dinosauruksen verta imettyään ja tästä saatiin dinosauruksen dna:ta. Yeah, kaikki alle 5-vuotiaat uskovat tämän tosiseikan.

Tästä tehdään dinoja! Ei todellakaan tehdä… (Wikimedia Commons)

Tänä keväänä Australiasta tosin löytyi 40 miljoonaa vuotta vanha meripihkalöytö, tässä löydössä esiintyi kaksi parittelevaa hyönteistä. Jo nykyään kadonneita hyönteislajejakin on löydetty tallentuneina tähän merkilliseen materiaaliin.

Eräästä pihkapalasta löytyi mm. hämähäkin munia ja juuri kuoriutuneita hämppis-poikasia. Joistakin on löydetty esihistoriallisten piennisäkkäiden karvaa ja pienten dinosaurusten (teropodien) sulkamateriaalia. Nämä linnunlantioiset dinot todistettavasti lensivät ja olivat höyhenpeitteisiä. Yhdessä palasessa oli peräti 100 miljoonaa vuotta vanha punkki ja dinosauruksen höyhen! Punkki, perhana vieköön!!

Hyönteisiä meripihkan sisällä.

Eivätkö ne punkit voineet kuolla samaan aikaan dinojen kanssa 65 miljoonaa vuotta sitten, damn!!

Ainutlaatuisia näistä löydöistä tekee kuitenkin se, että pihka todellakin taltioi kyseisen hetken olosuhteet sellaisena kuin ne ovat; joistakin palasista on pystytty jopa määrittämään siitepölypitoisuuksia, ilmanlaatua ja kasvilajeja. Tämä alkaa kuulostamaan ihan oikealta Jurassic -hommalta!

Meripihkasta puhuttaessa pitää tietenkin mainita legendaarinen, kadonnut meripihkahuone (Amber Room):

Meripihkahuone rakennettiin Pietarin lähelle Katariinan palatsiin v. 1755. Huone lahjoitettiin Pietari Suurelle Preussin kuninkaan toimesta. Lahjoitukseen sisältyi seinäpaneeleja meripihkaisine ja lehtikultaisine koristeineen, seinäpaneeleissa oli jopa jalokiviä yms. On arvioitu, että nykyrahassa huoneen arvo olisi n. 300-400 miljoonaa dollaria.

Meripihkahuoneen kopio.

Ihan kiva pikku lahja, jos Akalta kysytään! Kelpaisi! Vaikka mökkikäyttöön!

Saksalaisten väitetään toisen maailmansodan aikana purkaneen meripihkahuoneen ja kuljettaneen paneelit (lähteestä riippuen) joko Saksaan, Venäjälle tai Puolaan.

Lopulta huoneen sijaintipaikka kuitenkin vain… katosi, kuten niin monet muutkin natsien aarrekätköt. Aarteenmetsästäjät ovat etsineet huonetta siitä lähtien huonolla menestyksellä.

Yksityiskohtia meripihkahuoneesta.

Osia meripihkahuoneesta tosin löydettiin Saksasta 2000-luvulla; mm. lipasto ja joitakin marmorimosaiikkeja. Nämä luovutettiin takaisin Pietariin. Vuonna 2003 valmistui meripihkahuoneen kopio Pietarin kaupungin 300-vuotisjuhliin. Kopiota valmistettiin 20 vuotta.

Vuonna 2016 mediaan tuli uutinen, että meripihkahuone olisi löydetty puolalaisesta, natsien hylätystä bunkkerista. Tai ainakin sieltä löydettiin salainen kammio… Tämän jälkeen mitään uutisointia aiheesta ei ole löytynyt.

Useita tutkimuksia ja dokumentteja on tehty natsien salaisten aarteiden metsästyksestä ilman tuloksia, mutta joskus löytyy positiivisiakin uutisia: useita mittaamattoman arvokkaita taidelöytöjä on tehty yksityishenkilöiden ullakoilta/varastoista,
jopa museoista ja kuolinvuoteiden tunnustuksien tai testamenttien perusteella löydettyinä.

Kuuluisaa saksalaisten kultajunaakin etsitään tiettävästi vieläkin, senkin piti oletettavasti löytyä vuonna 2015. Yeah, mitäköhän näille kaikille ”löydöille” lopulta tapahtuu…!

Mm. Graalin maljaa, Liiton Arkkia, Nooan venettä, Kleopatran hautaa ja montaa muutakin arkeologisesti merkittävää esinettä ja kohdetta etsitään edelleen; onnea kaikille etsijöille!

Väitetty, mutta todistamaton veneen jäännös Ararat-vuorella. (Wikimedia Commons).

Toivottavasti jonakin päivänä kuulemme hyviä uutisia tällaisten etsintöjen tuloksina. Näitä tietoja Akka odottaa innolla.

Pikku vinkki: mikäli sitä Nooan laivaa ei ole löytynyt 5000 vuoteen; kannattaako enää odotella… puumateriaalilla on taipumus lahota otollisissa olosuhteissa. No, mistäpä sitä koskaan tietää!