SALALIITTOJA JA SALAMURHIA

Ah, tämän aurinkoisen (sateisen) ja paahtavan (kylmän) heinäkuun jälkeen onkin aivan paikallaan uppoutua ihan muihin aiheisiin, kuten tällä kertaa vaikkapa mieltä kutkuttaviin presidenttien salamurhiin!

Library of Congress.

Kuten useimmat tietänevät, presidentti Trumpin salamurhaa suunnitellut joukkio pidätettiin ennen suunnitelman toteutumista kesäkuun puolivälissä: ryhmän tarkoituksena oli nimenomaan surmata Trump tämän 80-vuotispäivänä 14.6.2026 ja hyökätä samalla Valkoiseen taloon. Suunnitelma kuitenkin epäonnistui tiedustelutietojen avulla, joten katsomme edelleenkin Yhdysvaltojen presidentin toilailuja lähes päivittäin.

https://yle.fi/a/74-20233775 Ylen juttu aiheesta kesäkuussa 2026

Tunnetuimmat presidenttien salamurhat tapahtuivat tietenkin vuosina 1865 ja 1963.

V. 1865 presidentti Abraham Lincoln (1809-1865) ammuttiin Ford-teatterissa Washingtonissa ja ampuja John Wilkes Booth (1838-1865) ammuttiin tulitaistelussa kuoliaaksi 10 päivää kestäneen ajojahdin jälkeen.

Library of Congress/1865.

Tästä salamurhasta on tietenkin kaikkien vuosikymmenien aikana muodostettu useita salaliittoteorioita, ja mm. tässä seuraavassa videossa epäillään Boothin kuuluneen Konfederaatin kannattajien perustamaan salaseuraan the Knights of the Golden Circle. Tähän seuraan olisi tiettävästi kuulunut myös lainsuojaton Jesse James sekä Klux Klux Klanin johtaja Albert Pike. Kerrassaan viihdyttävää salaliittomässäilyä 43 minuutin edestä! Video kuuluu geologi Scott Wolterin juontamaan tv-sarjaan America Unearthed.

Vuonna 1963 taasen murhattiin tietenkin presidentti John F. Kennedy (1917-1963) Dallasissa, Teksasissa.

Lienee sanomattakin selvää, että tähän tragediaan liittyy keskimäärin 6 443 289 eri salaliittoteoriaa (Akka repi luvun hatusta; numero on vain höpönlöpön -arvio).

Erään mainion salaliittoteorian esittää asianajaja/historioitsija Mark Shaw, jonka mukaan toimittaja Dorothy Kilgallenin (1913-1965), elokuvatähti Marilyn Monroen (1926-1962) sekä JFK:n ja Robert Kennedyn (1925-1968) murhat linkittyvät toisiinsa. Tämän herran kertomusta on hauska seurata, sillä ukko suoltaa faktaa kuin papupata kerrassaan!

Asiasta enemmän kiinnostuneille hänen yksi kirjansa ”The reporter who knew too much” löytyy Internet Archivesta (vaatii kirjautumisen):

https://archive.org/details/reporterwhoknewt0000shaw

Suomessa presidenttejä ei onneksi ole salaliittoiltu kuolemaan asti, mutta yksi ministeri joukosta kuitenkin löytyy: sisäasiainministeri Heikki Ritavuori (1880-1922) ammuttiin Helsingin Töölössä kotiovensa eteen 14.2.1922. Syyt ampumiseen olivat tietenkin poliittiset, kuinkas muuten…

Heikki Ritavuori.

https://yle.fi/a/3-12271173 Ylen juttu Ritavuoren surmasta.

Mutta, arvoisa herrasväki… kuka muistaa kaksi muuta salamurhattua Amerikan presidenttiä? Anybody? Heitä on siis kuitenkin yhteensä neljä.

Nyt seuraa juonipaljastuksia… kaksi muuta ovat arvoisat herrat James A. Garfield (1831-1881) sekä William McKinley (1843-1901).

Yhdysvaltain 20:s presidentti James A. Garfield lienee valtaosalta jääneen unohduksiin, sillä hänen presidenttikautensa kesti noin nelisen kuukautta v. 1881.

James A. Garfield.

Seuraavat kolme kuukautta hän makasi haavoittuneena sairaspedillään saatuaan 2.7.1881 kaksi ampumahaavaa Baltimore and Potomac -rautatieasemalla Washingtonissa.

Presidentti oli tuolloin aikeissa matkustaa junalla Williams Collegeen, Massachusettsiin kahden poikansa kanssa, sillä hän halusi esitellä pojilleen entisen opinahjonsa. Oih, miten ylevät pyrkimykset ja voih; nuo poikaparat!!

Tuolloisilla presidenteillä ei myöskään ollut palkattuja turvamiehiä seuranaan, joten presidenttiä jo pitkään stalkanneella ampujalla oli suora pääsy presidentin lähelle.

https://trumpwhitehouse.archives.gov/about-the-white-house/presidents/james-garfield

Akka on tyrmistynyt ajatuksesta, että White House on nykyään tätä muotoa.

Ampuja Charles J. Guiteau (1841-1882) toteutti tekonsa, sillä hän oli toistuvasti halunnut päästä suurlähettilääksi Eurooppaan, eritoten Ranskaan. Guiteauta on myös kuvailtu jo aikanaan mielenvikaiseksi ja sittemmin hänen on arvioitu olleen jopa skitsofreeninen tai psykopaatti. Joka tapauksessa hänet hirtettiin kesäkuussa 1882 ja hänen kerrotaan sanoneen ennen kuolemaansa: ”Minä vain ammuin presidenttiä, lääkärit lopulta tappoivat hänet.”

Tässä karmivassa lausahduksessa lienee totuuden siemen, sillä presidentti kuoli lopulta infektioihin ja komplikaatioihin 19.9.1881.

Toista, haimaan osunutta luotia yritettiin tuloksetta jäljittää jopa puhelimen keksijä Alexander Graham Bellin (1847-1922) kehittämällä metallinpaljastimella. Presidentti kuoli kuitenkin juurikin bakteeri-infektioihin, jotka aiheutuivat huonosta hygieniasta ja loppuvaiheessa hänellä on ollut keuhkokuume, verenmyrkytys ja tulehduksia mm. pernassa ja eturauhasessa.

Alexander Graham Bell.

Kuollessaan presidentin paino oli tippunut 95 kilogrammasta noin 58-59 kilogrammaan, sillä häntä hoidettiin myös peräruiskeilla ja nestemäisellä ruokavaliolla. On siis ihme, että tuohon aikaan presidentti eli ja koki edes sen kolmisen kuukautta tuskaa ja kärsimystä ampumahaavoista, jotka olisivat nykypäivänä olleet helposti hoidettavissa missä tahansa sairaalassa.

Ihan kauhea kohtalo, ei muuta voi sanoa. RIP presidentti James A. Garfield.

https://millercenter.org/president/garfield/death-of-the-president

Yhdysvaltain 25:s presidentti William McKinley oli surmaamisensa aikaan jo toisella presidenttikaudellaan. Näinä vuosina käytiin mm. Espanjan ja Yhdysvaltain välinen sota, jonka seurauksena USA sai haltuunsa Puerto Ricon, Filippiinit, Guamin sekä Havaijin saaret osaksi Yhdysvaltoja. Samaan aikaan Kiinassa käytiin verinen boksarikapina, jonka taltuttamiseen myös presidentti McKinley lähetti joukkoja.

William McKinley (Wikimedia Commons).

5.9.1901 presidentti seurueineen oli puhujatilaisuudessa Buffalossa, New Yorkissa, kun kättelyjonossa ollut työtön anarkisti Leon Czolgosz (1873-1901) ampui häntä kahdesti.

Aseen hän oli piilottanut käteensä nenäliinan suojaan ja oli vähällä, ettei hän ehtinyt ampua kolmatta kertaa, ennen kuin ympärillä olevat ihmiset taltuttivat hänet maan tasalle. Jopa ammuttu presidentti itse joutui pyytämään, ettei väkijoukko hakkaisi ampujaa kuoliaaksi, voi pyhät pieksut sentään…

Presidentti kiidätettiin sairaalaan, mutta hätäleikkauksesta huolimatta toista luotia ei löydetty. Ensimmäinen luoti oli ilmeisesti osunut takin nappiin tai metalliseen esineeseen puvuntaskussa ja kimmonnut siitä, mutta tämä toinen luoti lävisti presidentin suolia, munuaisen ja selän lihaksia.

Presidentti kursittiin kuitenkin sairaalassa kasaan luoteineen päivineen (!) ja joitakin päiviä näyttikin jopa siltä, että presidentti olisi toipumaan päin. Toisin kuitenkin kävi: luoti oli aiheuttanut kuolion ympärilleen ja McKinley menehtyi tulehduksiin ja verenmyrkytykseen 14.9.1901.

Uskomatonta kyllä, saksalainen Wilhelm Röntgen (1845-1923) oli keksinyt nimeään kantavan laitteen v. 1895 ja vastaanotti siitä Nobelin fysiikanpalkinnon v. 1901. McKinleyn lääkärit eivät kuitenkaan yrittäneet etsiä luotia tällä menetelmällä, sillä he epäilivät laitteen aiheuttavan haittavaikutuksia presidentille. Voi järjen vähyys sentään, arvoisat tohtorit…

RIP presidentti William McKinley.

Wilhelm Röntgen.

Presidentin ampuja tuomittiin nopeassa oikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitus tapahtui sähkötuolilla 29.10.1901. Tuolloin tämä 28-vuotias murhaaja ei osoittanut mitään katumusta teostaan; hän päinvastoin uskoi, että presidentti oli työtä tekevän kansan vihollinen ja hänet piti täten ampua.

Ruumiinavauksessa todettiin, että ampujalla oli mm. pehmeä sankkeri-sukupuolitauti (kivuliaita haavaumia) ja hänen arkkuunsa kaadettiin rikkihappoa ennen hänen hautaamistaan nimettömään hautaan vankilan pihamaalle.

https://mckinleymuseum.org

Presidenttien hautapaikat aikajärjestyksessä:

Abraham Lincoln: Oak Hill Cemetery, Springfield, Illinois

James A. Garfield: Lake View Cemetery, Cleveland, Ohio

William McKinley: McKinley National Memorial, Canton, Ohio

John F. Kennedy: Arlington National Cemetery, Arlington, Virginia

Useita Ameriikan presidenttejä on tietenkin yritetty salamurhata kautta aikojen. Lista on huimaavan pitkä ja siihen lukeutuvat mm. Ronald Reagan (1911-2004), jota ammuttiin 30.3.1981. Presidentti sai yhden osuman ammutuista kuudesta luodista, mutta palasi presidentillisiin tehtäviinsä onnistuneen leikkauksen jälkeen.

Korkeasta silinterihatustaan tunnettu Abraham Lincoln yritettiin surmata useita kertoja ja hänen hattunsa pelastikin hänen henkensä elokuussa 1864.

Tai no; ei nyt sentään pelastanut, mutta… tuntemattoman salamurhaajan luoti lävisti presidentin silinterin tämän ratsastaessa takaisin Valkoiseen taloon työhuoneena käyttämältään kiinteistöltään. Lincoln oli tunnetusti harvinaisen pitkä mies (peräti 193 cm) ja korkea silinteri on varmastikin ollut hyvä tähtäyskohde. Tuon aikaiset kiväärit eivät ole tunnettuja tarkkuudestaan, joten hattuosuma on ollut hyvin todennäköinen tapahtuma päähän tähdätessä.

Smithsonian. Tämä hattu on Ford-teatterin tapahtumasta peräisin.

https://www.si.edu/object/abraham-lincolns-top-hat%3Anmah_1199660

Näihin tapahtumiin voi tutustua mm. Wikipediassa, jossa aiheesta on kokonainen oma sivustonsa. Akka suosittelee aina muidenkin lähteiden käyttöä, mutta asiasta kiinnostunut pääsee tällä tavoin alkuun.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_United_States_presidential_assassination_attempts_and_plots#

Maailma on täynnä infoa, kunhan vain sähköverkot toimivat tulevien tai jatkuvien ukkosrintamien jäljiltä… sekin on varmasti jonkinlainen salaliitto: hallitukset säätelevät säätä ja aiheuttavat tuhoja ympäri maailmaa! Muahahhaa, tällaisiakin uskomuksia näihin mielenkiintoisiin salaliittoteorioihin kuuluu.

Pitäkää taas foliohatuistanne kiinni, oi arvoisat salaliittohihhulit! Suojatkaa myös kotieläimenne, sillä armeijahan kouluttaa delfiinejäkin tappajiksi ihan vain mielenhallinnalla, sehän on ihan yleistä tietoa… pitäisiköhän folioida ihan huonekasvitkin, etteivät mokomat vaan muutu lihansyöjäkasveiksi jollakin kummallisella energiansiirrolla? Tai ehkä ne on jo geneettisesti muunneltu muuttumaan sopivalla hetkellä? Hui kauhistus sentään…

Kaiken huipuksi: folionvalmistajat levittävät salaliittoteorioita saadakseen enemmän foliota myytyä!

Akka jää kieriskelemään foliorullassa tätä ultimate-salaliittoa pohtiessaan… uunikintaat käsissään ja huopasaapikkaat jalassa… kannattanee varmaan kieriskellä vielä kelmussakin varmuuden varalta. Ja vessapaperissa, joita voi kulua useita rullia! Vessapaperisalaliitto!

Parempi katsoa kuin katua, hah haa! Akka rests her case laughing. Akka pahoittelee, että suurin osa kuvista esittää vanhoja partaukkoja; sen siitä saa, kun kirjoittaa historiasta!

PAHUKSEN PUNAINEN PARONI

Akalla taisi viirata pahasti päässä, kun jo reippaasti ennen joulua Akka osti poistomyynnistä Punaisen paronin lentokoneen pienoismallin. Itselleen. Tammikuun merkkipäivälle.

Ei sitten enää muistunut mieleen se, kun samalla tavoin tuli hankittua Titanicin 100-vuotisjuhlalahjana peräti kahden pienoismallin pakkaus. Ah, sitä rattoa ja riemua, kun Akka väkersi näitä malleja kasaan keittiön pöydän ääressä hikikarpalot otsalta valuen. Ja ne penteleet piti vielä maalatakin pienellä sudilla oikeisiin väreihin. Tietenkin!

Eikä sitten muistunut sekään mieleen, kun Akka osti wanna-be-Mustan-Helmen eli laivan pienoismallin, joka etäisesti olisi voinut olla Musta Helmi. Sitäkin sitten hammasta purren oli kasaan väännettävä, vaikka mieli olisi tehnyt heittää koko härpäke roskakoriin. Ja sekin pentele piti vielä maalata.

Puhumattakaan siitä, että Akka hankki myös pahviversion Mustasta Helmestä. Sitä pikaliiman ja kuumaliiman määrää…!

Noh, lopputulokset olivat kyllä kaiken tuskan, hien, kyyneleiden ja vaivan arvoisia… ehkä.

Mutta; miksi… oi, miksi piti hankkia tämä Punainen paroni! Olikin otettava kaiffarista selvää, vaikka legendana hänet onkin jo ennestään tunnettu, myös Akan toimesta. Kuka siis oikein olikaan tämä penteleen paroni; oliko hän edes paroni ollenkaan? Miksi Tenavien Ressu haluaa edes esittää tätä lentäjäsankaria?

Manfred Albrecht Freiherr von Richthofen (1892-1918) syntyi tosiaankin (tuolloiseen) preussilaiseen aatelissukuun (tuolloisessa Puolassa, nyk. Saksassa). Poika lähetettiin jo nuorella iällä sotilasakatemiaan 11-vuotiaana, jossa seuraavat 8 vuotta sitten vierähtivätkin!

Eipä siis ollutkaan ihme, että Manfred joutui upseeriksi taistelujen eturintamaan ensimmäisen maailmansodan alkaessa. Juoksuhaudat saivat kuitenkin jäädä, kun upseeri-Manfred pyysi itse siirtoa Saksan ilmavoimiin. Tähän pyyntöön suostuttiin, ja Manfredista tulikin ilmatarkkailija eli lentäjän takana istuva, taivaita tarkkaileva herrasmies. Kuinka ylevää!

Tämä ei äijälle kuitenkaan riittänyt, vaan hän pääsi ripeästi tuolloisen lentäjä-ässän Oswald Boelcken oppiin. Manfredista kehittyikin nopeasti taitava lentäjä, mutta hänen oppi-isänsä kuoltua vain 25-vuotiaana Manfredista tulikin yllättäen seuraava lentäjä-ässä. Tähän mennessä Manfred oli pudottanut 16 konetta taivaalta ja hänelle annettiinkin oma lentäjäosasto johdettavaksi. Hänen pikkuveljensä Lothar von Richthofen oli – kummallista kyllä – hänen alaisenaan.

Tuolloin Manfred sai myös idean maalauttaa koneensa punaiseksi, ja häntä alettiinkin kutsua erilaisilla nimillä: Pieni Punainen, Punainen ritari ja… Punainen Paroni. Hänen lentueensa muutkin koneet oli maalattu kirkkain värein, joten nopeasti koko osasto sai nimen ”von Richthofenin Lentävä Sirkus.

Lentäjä-ässä oli jo aiemmin saanut arvostettuja mitaleita sankarillisesta toiminnastaan, mutta Manfredilla oli tapana kerätä muutakin ”memorabiliaa.” Hän mm. keräili pudottamiensa lentokoneiden sarjanumeroita tai muutakin pientavaraa koneiden hylyistä sekä teetti itselleen hopeakippoja muistoksi pudotuksista.

Fokker Dr. 1-rekonstruktio/Uusi-Seelanti/Public Domain.

Kaiken keskellä Manfred sai kuitenkin osuman päähänsä v. 1917. Tästä äijä toipui kuitenkin yllättävän nopeasti, ja jo kuukautta myöhemmin hän taisteli taas yläilmoissa, kuten aiemminkin, ja tällä kertaa hän lensikin juurikin tällä pienoismallin Fokker Dr. 1 -kolmitasolla.

Manfred sai kuitenkin lopulta surmansa huhtikuun 21. päivänä v. 1918. Juuri edellisenä päivänä hän oli pudottanut 80:nnen lentokoneensa, mutta kuolinpäivänään Manfred sai tosiaankin kuolettavan osuman rintaansa Pohjois-Ranskassa ja hänen koneensa murskautui pudotessaan peltoaukealle. Ei tiedetä, kuka ympärysvaltojen joukoista sai tehtyä kuolettavan osuman, mutta alas oli nähtävästi sankari-Paroninkin lopulta päädyttävä. Hänen ruumiinsa löydettiin edelleenkin koneen istuinvöihin kiinnitettynä putoamispaikalta.

Turman jäänteitä.

Paronin lentueen johtoon nousi hänen toivomansa mies; Wilhelm Reinhard, mutta hänenkin menehdyttyään vain muutaman kuukauden jälkeen lentueen kapteeniksi nousi eräs tietty Hermann Göring. Yeah. Varmastikin tämä nimi soittaa joitakin kelloja, hmm…?

Paroniparka joutuikin sitten lopulta kolmeen kertaan haudatuksi: hänet siirrettiin viimein v. 1975 Saksan Wiesbadeniin perheenjäsentensä viereen.

(PublicDomain).

R.I.P tämäkin kunnioitettavan elämäntyön tehnyt nuori mies, joka ei maineestaan huolimatta kuitenkaan toiminut soololentäjänä. Hänen on nimenomaan kerrottu luottaneen muihin lentäjätovereihinsa ja heidän lentotaitoihinsa ilmataisteluissa. Nähtävästi hän ei kuitenkaan elvistellyt omalla osaamisellaan julkisuutta hakien, vaikka syntyikin ns. kultalusikka suussa. Ehkäpä ne hänen teettämänsä hopeakupit/maljat ja muut pienesineet olivat vain henkilökohtaisia muistotavaroita, joita hän aikoi sitten myöhemmin katsella kirjahyllyssään.

Kunnes… kuoli vain 25-vuotiaana, kuten niin moni muukin nuori mies kaikenlaisissa sodissa häntä aiemminkin ja sen jälkeenkin. Siksi onkin syytä pohtia, oliko Punainen Paroni oikeasti sankari, sillä hänen(kään) surmaamistaan ihmisistä ei koskaan puhuta. Keitä he olivat? Miksi yhdestä ihmisestä tulee sankari, ja jostakusta toisesta syyllinen?

Paronin hautajaiset (Bertangles Cemetery, 22.4. 1918, Ranska).

Onkin ajateltavissa, että Paronista tuli legenda ihan jo syntyperästään ja nopeasta edistymisestään johtuen… ja siitäkin, että hän kuoli nuorena. Elävän legendan äkkinäinen, traaginen kuolema on kuitenkin herkkua lehdistölle, olkoon ajankohta sitten mikä tahansa. Me, jotka luemme näistä historian legendoista, näemme yleensä vain yksipuolisen kuvauksen tuosta menneestä ajasta.

Ärgh. Akka laittaa hammasta purren Herra Paronin koneen kasaan joka tapauksessa, vaikka ohjeistus näyttääkin aivan kamalalta. Paketissa ei ole liimaa eikä maalia, ainoastaan lankarulla. Että näilläkö tässä nyt sitten mennään: pitääkö Akan kasata Fokker Dr. 1 LANKARULLALLA? Oliko Punaisen Paronin kolmitaso koottu langalla/köydellä?

Jep, näillä ohjeilla mennään joka tapauksessa. Olkoon Herra Paroni sitten sankari, sotasyyllinen tai ihan vaan yksi monista henkilöistä historian aikakellossa, niin Akka perehtyy kasausohjeisiin tarkemmin ja kaivelee salaa pikaliimaa jostakin laatikosta… (ja maaleja. Ja pikkusuteja. Damn you, pienoismalli-insinöörit!).

Paketin mukana on tosiaankin näitä pikku-ukkeleita, jotka ovat punaisia! Eikö siis näitäkään ole tarkoitus maalata/liimata? Että NARULLA KASAAN PUNAISIA PIKKU-UKKOJA, niinkö? Ja miksi? Mikä teitä suunnittelijoita oikein vaivaa, jos epätietoinen voi kysyä?!

SABATON – The Red Baron (Animated Story Video) – YouTube päivitys 22.10.2022; mukavaa animaatiota katsottavaksi, mikäli pitää tästä Ruotsin lahjasta maailmalle! Akka ainakin pitää.