MIELENI MINUN TEKEVI

“Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi” alkaa Kalevala. Kuka muistaa tämän runoelman jatkon? En minä ainakaan. Muistinpa vielä väärin, että olisi ollut Kantelettaren alkusanat; sen verran on aikaa kulunut peruskoulun äidinkielen tunneista.

Tämä alkulause kuuluisi nykySuomen kesäpäivänä: “Mieleni minun tekevi (kylmää tuoppii), aivoni ajattelevi (kylmää tuoppii)”.

Kummasti lauseen ensimmäisen osan toistuessa useampaan kertaan aivo-osasto ajattelevi yhä enemmän mitä kummallisempia asioita.

Loppuillasta sopii jo mainiosti lausuella ihan Kalevalasta lainattuna “tieohesta tempomia, kanervoista katkomia, risukoista riipomia, vesoista vetelemiä”… jne.

Että kyllä jo muinaisina aikoina on tiedetty, mitä huurupäissään tulee
tehtyä terassi-illan jälkeen. Ojanpohjan kautta kotiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.