HOVIMESTARI ON SYYLLINEN!

Mistäpä kummasta Akka sai mieleensä tutkailla muutamia epäselviä murha-/itsemurhatapauksia… homma taisi lähteä lapasesta, kun Akka näki otsikon, että Kleopatra ei ehkä tehnytkään itsemurhaa. Aloitetaanpa siis tästä tapauksesta.

Kleopatran sanotaan tehneen itsemurhan antamalla käärmeen purra itseään v. 30 eaa ollessaan vangittuna vallankaappaaja/keisari Octavianuksen toimesta. On esitetty, että tämä voimakastahtoinen nainen olisi tuskin turvautunut moiseen epävarmaan keinoon tai edes itsemurhaan ylipäätään. Vaihtoehtoisina teorioina on epäilty, että Kleopatra olisi nauttinut myrkkyä suun kautta tai että hänet olisi jopa murhattu. Kleopatran hautaa ei ole löydetty lukuisista etsinnöistä huolimatta, joten hänen jäännöksensä eivät ainakaan voi valaista asiaa.

The Death of Cleopatra/Reginald Arthur.
Kauniiksi väitetty Kleopatra… Fresko Pompeijista.

Arkeologi Kathleen Martinez on vakuuttunut, että hauta sijaitsee Taposiris Magnassa, Egyptissä. Paikalla suoritetaan kaivauksia apinan raivolla, toivottavasti edistystä tapahtuu. Homma voitaisiin panna kerralla pakettiin, jos Kleopatran haudasta löytyisi kiveen hakattu apteekkiresepti: “Ostettu: hirveen tuhtia myrkkyä” ja seinässä olisi graffiti: “Octavianus was here, häh hää!”

Marilyn Monroe löydettiin kuolleena asunnostaan 5.8.1962, kuolinsyyksi merkattiin unilääkkeiden yliannostus. Marilynin murhaa on epäilty alusta asti, sillä mm. Marilynin vatsalaukusta ei löytynyt väitettyjä suuria annoksia unilääkkeitä. Marilynilla tunnetusti oli suhde sekä John F. Kennedyn että hänen veljensä Robert Kennedyn kanssa. Aijaijai, ei olisi kannattanut vehdata presidentin ja oikeusministerin kanssa. Sellainen on ihan ikävyyksien kerjäämistä…! On myös esitetty, että mafialla olisi ollut sormensa pelissä, mutta tämä teoria tuntuu olevan huteralla pohjalla. Mitään varsinaista motiivia ei oikein tuntunut löytyvän.

Marilyn Monroe.

Marilynilla tiedettiin olevan muistikirja/päiväkirja, jota kuoleman yhteydessä ei enää asunnosta löydetty. Lisäksi Robert Kennedyn nähtiin poistuvan asunnosta kuolemaa edeltävänä iltana. Marilynin lääkäriäkin on epäilty, sillä hän ei soittanut apua paikalle tarpeeksi nopeasti. Jos vain seinät osaisivat puhua… tässä tapauksessa ne varmaan tosin sanoisivat “happy birthday, mister president…”

Elvis Presleyn osalta murha ei ole päällimmäinen epäilys, vaan oman kuoleman lavastaminen. Hänet löydettiin kuolleena kylpyhuoneestaan 16.8. 1977. Kuolinsyyksi merkittiin sydämen rytmihäiriö, lisäksi hänen elimistöstään löydettiin 14 eri lääkeainetta. Yliannostuksesta ei kuitenkaan ollut kyse. Väitetään, että Elvis olisi pyytänyt päästä todistajansuojeluohjelmaan. Hän tunsi hyvin sekä presidentti Nixonin että Carterin ja todistettavasti soitti heille kummallekin. Elvis oli huolissaan, että hänen henkeään uhataan (syystä tai toisesta).

Elvis Presley v. 1958.

Lavastamisteorian kannattajat esittävät, että Elviksen hautakivi on varma merkki – kivessä lukee Elvis Aron Presley eikä Aaron. Tämä on heidän mielestään tahallinen kirjoitusvirhe.

Ensimmäinen havainto Elviksestä on jo kuolinpäivältä. Häntä muistuttava henkilö havaittiin Memphisin lentokentällä. Tähän voisi kyllä sanoa, että näin tunnettu hahmo tuskin vietäisiin todistajansuojeluohjelman puitteissa julkiselle lentokentälle tavallisten pulliaisten tunnistettavaksi…! Tai sitten hommassa on ollut mukana maailman tumpeloimmat agentit. Sittemmin havaintoja on tehty joka vuosikymmenellä ympäri maailmaa.

V. 1978 Gracelandissa otettu kuva/Mike Joseph. Kuvan henkilö näyttää Elvikseltä.

Toisaalta voi kyllä hyvin ymmärtää, ettei Elviksen kaltainen esiintyjä olisi malttanut pysyä piilossa, vaan olisi aiheuttanut agenteille harmaita hiuksia… “Painu nyt vihdoinkin sinne keinutuoliin virkkaamaan, perhanan Elvis! Ja pysy siellä!!”

Viimeisempänä, vaan ei vähäisimpänä, on Adolf Hitlerin “lavastettu” kuolema. Hitlerin ja hänen vaimonsa poltetut jäännökset löydettiin neuvostoliittolaisten toimesta 30.4. 1945. On kerrottu, että Aatu olisi sekä ottanut syanidia että ampunut itsensä, vaimo Eva Braun oli ottanut “vain” myrkkyä. Tämän jälkeen SS-sotilaat kantoivat ruumiit ulos bunkkerista puutarhaan ja sytyttivät ne tuleen. Kuolinsyissä ja todistajienlausunnoissa esiintyi ristiriitaisuuksia, joten salaliittosoppa oli valmiiksi pedattu. Tuolloin v. 1945 poltetut ja haudatut jäännökset kaivettiin lopulta esiin vuonna 1970 – ja poltettiin uudelleen, todella fiksua!

Hitlerin bunkkeri v. 1945.

Hitlerin kallonpalaseksi väitetty, arkistoitu näyte testattiin vuonna 2009. Näyte kuuluikin alle 40-vuotiaalle naiselle. Eva Braunille, ehkä?

Yleisin teoria esittää, että Hitlerin kaksoisolento poltettiin puutarhassa ja Hitler pakeni Etelä-Amerikkaan lentokoneella ja sukellusveneellä. Akka ei ihmettelisi tätä yhtään – äijällä oli niin paljon vaikutusvaltaa, että kaikki olisi ollut mahdollista.

Natsikone/Polish Aviation Museum, Krakova.

Toivottavasti Aatua edes puri joku käärme persuksiin siellä, mihin hän ikinä mahtoikaan päätyä (mikäli päätyi…). Toivottavasti se käärme puri Aatua joka päivä, perhana soikoon! Ja muuallekin kuin persuksiin! Toivottavasti sillä käärmeellä oli myös parisataa sukulaista mukana. Ja myrkkyhämähäkkiarmeija… ja zombeja!

Hssss… herrrkullista!

D. B. COOPERIN RATKAISEMATON MYSTEERI

Lyhyt muistinvirkistys tämän tunnetun, historiallisen konekaappauksen faktoista:

24.11.1971 Dan Cooperin nimellä esiintynyt mies kaappasi lentokoneen Portlandissa, Oregonissa. Kaappari väitti lentoemännälle, että hänen salkussaan on pommi. (Lehdistön virheen takia Dan Cooper muuttui muotoon D. B. Cooper).

Päästyään lennon määränpäähän Seattleen Cooperille luovutettiin pyydetyt 200 000 dollaria sekä 4 laskuvarjoa. Tällöin kaappari vapautti 36 matkustajaa ja osan henkilökunnasta; mutta lentäjät, yksi mekaanikko ja yksi lentoemäntä jäivät edelleen panttivangeiksi. Kone jatkoi matkaansa Cooperin käskystä kohti Renoa, Nevadaa.

D. B. Cooperin kaappaama kone/FBI.

Seattlen ja Renon välillä kaappari käski henkilökunnan ohjaamoon ja hyppäsi koneesta peräluukun portaikon avulla mukanaan laskuvarjo ja varavarjo. Ja rahat, tietenkin!

Karkulaista tai ruumista ei koskaan löydetty, sillä oletettu etsintäalue oli hyvin laaja ja metsäinen. 9 vuotta myöhemmin 8-vuotias poika löysi Columbia-joen rannalta Cooperille luovutettuja seteleitä noin 6000 dollarin arvosta. Hauskaa sinänsä, että poika sai pitää itsellään osan rahoista ja tienasi myöhemmin kymmeniä tuhansia huutokauppaamalla niitä.

Joenpenkalta löydettyjä rahoja.

On epäilty, että kaappari ei olisi voinut selvitä hypystä hengissä. Kone lensi 3 kilometrissä ja pakkasta olisi ollut tuolloin 20 astetta. Nopeasti heräsi myös epäilys, että kaapparilla olisi täytynyt olla laskuvarjohyppy-/armeijataustaa tai ylipäätään teknistä tietoa lentokoneista. Lentoemännätkään eivät tienneet, että peräportaikosta voi hypätä koneen ollessa ilmassa. Seattlen kentällä Cooper oli myös hermostunut, kun tankkaus viivästyi teknisen vian seurauksena eli täten hänen piti olla tietoinen tankkaamisen normaalista kestoajasta.

Etsintäaluetta/FBI.

FBI lopetti lopulta tapauksen tutkinnan vuonna 2016. Yksityishenkilöistä koostuva tutkijaryhmä tosin löysi sopivan ehdokkaan D. B. Cooperiksi: herrasmiehen nimeltään Robert Wesley Rackstraw.

D. B. Cooperin luonnos/valokuva Robert Rackstraw’sta.

Tämä herra olikin kaikkea muuta kuin herrasmies; tämä eläkeikään asti ehtinyt Rackstraw oli armeijataustainen Vietnamin sodan veteraani, mutta useiden rikkeiden takia saanut potkut armeijasta. Häntä jopa syytettiin myöhemmin isäpuolensa tappamisesta, mutta jury vapautti hänet. Vankilassakin hän ehti istua parisen vuotta syytettynä useista rikkomuksista. Ei mikään puhtoinen pulmunen siis; todellakaan, vaikka isoisän kunnioitettavaan asemaan olikin päässyt.

Mitkä seikat sitten viittasivat siihen, että kyseessä olisi nyt se ihka-aito D. B. Cooper? Selityksiä on useita:

  • Kaapparista tehtyä luonnoskuvaa on verrattu Rackstraw’n kuviin (tuolloin hän olisi ollut 28-vuotias) ja yhtäläisyyksiä on löydetty eri kasvonpiirteistä runsaasti.
  • Rackstraw’n eno Ed Cooper ehdotti hänelle laskuvarjohyppäämistä pojan ollessa vasta 14-vuotias.
  • Kaappauksen jälkeisinä vuosina medialle lähetetyissä kirjeissä oli numerokoodeja. Koodit viittasivat Rackstraw’n armeija-aikaisiin yksiköihin.
  • Rackstraw’n koulutukseen ennen Vietnamin sotaa sisältyi vaativia laskuvarjohyppyjä, pommikoulutusta ja lentokonetekniikkaa.
  • Hänet armeija-aikana tunteneet henkilöt todistivat, että hänellä oli “rikollinen ja arvaamaton” luonne ja hän olisi ollut täysin kykenevä suorittamaan tämän kaappauksen.
  • Rackstraw yritti jopa lavastaa oman kuolemansa sieppaamalla ja piilottamalla vuokratun lentokoneen (vankilasta vapauduttuaan). Kone ja mies tietenkin lopulta löytyivät.
  • Useissa eri haastatteluissa Rackstraw vastasi esitettyihin kysymyksiin (oletko Cooper vai et) ympäripyöreästi ja vältellen; mm. “onko sillä mitään väliä”, “olen jo vitsillä sanonut että olen”, “ei ole mitään kiellettävää” jne.
Yksi Cooperin kirjeistä.

On myös epäilty, että Rackstraw olisi ollut CIA- agentti ja että tämän vuoksi hänen “syyllisyytensä” olisi salaisesti haudattu historian uumeniin. Tietenkin jokaisen epäselvän “keissin” ympärille pitää saada kunnon salaliittoteoria.

Robert Rackstraw kuoli 75-vuotiaana kesällä 2019, joten hänen osaltaan mitään tunnustusta ei ole enää mahdollista saada. Olisi ollut mukava edes kerran saada selvyys johonkin epäselvään tapaukseen.

Olisi nyt edes jättänyt kirjeen, että “minä se olin” tai “se en ollut minä”. Tai no; sitten olisi spekulaatiot taas heränneet: “tämä kirje ei ole aito” tai “voihan sitä aina sanoa mitä vaan omaksi huvikseen” ja niin edelleen. Tällaisen asian lopulliseen ratkaisuun tarvittaisiin ihan pirusti oikeita todisteita, joita kukaan ei pystyisi kiistämään. Kuten vaikka hypyssä käytetyt laskuvarjot…? “Ääh, se hankki ne kuitenkin eBaysta“.

Akka ei tiedä, millä todisteilla tämäkin tilanne saataisiin todistettua.

Aina löytyy epäilijöitä joka lähtöön, vaikka todisteita tarjottaisiin kasapäin (esimerkiksi murhatapauksessa): “Ai sulla on siinä murhaajaan sopiva dna-näyte, sormenjäljet, useita silminnäkijöitä, murha-ase ja videokuvaa murhasta! Siinä tapauksessa murhan takana on pakko olla hallituksen salaliitto, jossa on mukana CIA, FBI, poliisivoimat, smurffit ja joulupukki!!”

Jep, minä tiedän kuka se oli!!
Mä tiesin jo ennen sua!!

AIDON AARREARKUN TARINA

10 vuotta sitten miljönääri Forrest Fenn (tuolloin 79-vuotias) piilotti Kalliovuorille noin 25×25 cm -kokoisen arkun. Arkku itsessään oli jo aarre: 1100-luvulta peräisin oleva pronssiarkku kauniine kohokuvioineen. Pelkän arkun paino oli noin 10 kiloa.

Ihan näin tuhtia tavaraa ei kuitenkaan ollut luvassa.

Arkkuun herra Fenn piilotti kultahippuja ja -koruja, harvinaisia kolikoita ja timantteja. Arkun arvoksi sisältöineen arvioitiin n. 2-3 miljoonaa dollaria, riippuen tietenkin sisällön laadusta. Ihan kiva pikku temppu miljonääriltä; kun kerran massia löytyi jaettavaksi asti!

Mikä sitten sai tämän eläköityneen taidekauppiaan kiipeämään Kalliovuorille tuossa iässä? Vastaus: parantuminen syövästä. Vuonna 1988 hänellä diagnosoitiin kuolemaan johtava syöpä, mutta äijäpä yllättäen parantuikin. Tämä innoitti häntä aarrejahdin järjestämiseen. Lisäksi hän painotti, että aarrejahdin myötä perheet saavat yhteistä aikaa ulkoilmassa retkeilyn merkeissä ja lapset saadaan pois tietokoneilta.

Ihan mukava maisema telttaretkelle.

Ei mikään hullumpi ajatus; voisi moni kuvitella. Tämän aarteenmetsästyksen myötä tosin 5 ihmistä on kuollut ja monet ihmiset ovat saaneet syytteen mm. kaivamisesta luvattomissa paikoissa, toisten omaisuuden tuhoamisesta ja jopa varkauksista.

Kuolemantapaukset ovat olleet onnettomuuksia. Kalliovuoret sijaitsevat usean eri osavaltion alueella ja joitakin innokkaita aarteenetsijöitä on jouduttu myös etsimään vaikeissa maasto-olosuhteissa. Jotkut etsijät jopa irtisanoutuivat töistään ja lähtivät kokoaikaiseen aarteenmetsästykseen.

Etsipä sitten tällaisesta maastosta onnettomia aarteenetsijöitä!

Eräs sheriffi jopa pyysi herra Fenniä lopettamaan tämän aarteenetsinnän kaikesta siitä aiheutuneesta harmista johtuen.

Etsijöille herra Fenn kirjoitti vinkkirunon, jossa kuvaillaan vuolaasti piilopaikan ominaisuuksia luonnossa. (Mikäli Akalta kysytään, tämä runo on enemmänkin amatöörimäinen vihjeluettelo kuin runo). Runoa yritettiin tulkita monin eri tavoin ja sen merkityksiä yritettiin avata usean etsijän toimesta. Aika hankala homma ihan jo alueen laajuudestakin johtuen!

Alkuperäinen runo kuuluu näin:

As I have gone alone in there
And with my treasures bold,
I can keep my secret where,
And hint of riches new and old.

Begin it where warm waters halt
And take it in the canyon down,
Not far, but too far to walk.
Put in below the home of Brown.

From there it’s no place for the meek,
The end is ever drawing nigh;
There’ll be no paddle up your creek,
Just heavy loads and water high.

If you’ve been wise and found the blaze,
Look quickly down, your quest to cease,
But tarry scant with marvel gaze,
Just take the chest and go in peace.

So why is it that I must go
And leave my trove for all to seek?
The answers I already know,
I’ve done it tired, and now I’m weak.

So hear me all and listen good,
Your effort will be worth the cold.
If you are brave and in the wood
I give you title to the gold.

Lopulta kesäkuussa 2020 eräs etsijä lähetti herra Fennille kuvan, joka todistaa arkun löytyneen. Kuvan lähettänyt etsijä haluaa pysyä anonyyminä, kuinka yllättävää… Ei tulisi Akallekaan mieleen moisen löydön jälkeen kuuluttaa koko maailmalle, että “hei urpot, kattokaa mitä mä löysin, tervetuloa oven taakse kinuamaan rahaa!”

Forrest Fenn tutkii arkun sisältöä löytymisen jälkeen (Cnn Travel/ Dal Neitzel)

Akalle tuli kuitenkin heti mieleen, että tämä aarteen löytyminen voisi olla herra Fennin toimesta keksitty uutinen. Vuonna 2019 herra Fenn haastettiin jopa oikeuteen erään miehen väittäessä, että herra Fenn on keksinyt koko jutun. (Sehän tiedetään, että Amerikassa syytetään asiasta kuin asiasta…) Ehkäpä nyt jo 89-vuotias herra Fenn kyllästyi koko juttuun ja haki aarteensa pois ihan omatoimisesti…?

Herra Fenn ilmoitti jo aarretta piilottaessaan, että sitä ei ole kaivettu maahan ja että hän onnistui tuolloin 79-vuotiaana viemään aarrearkun itse piilopaikalle. Eli kovin vaivalloista ponnistusta aarteen piilotus tai nouto ei ole voinut olla, ihan jo herra Fennin iästäkin johtuen.

Mene ja tiedä; mikä aarrearkun kohtalo sitten lieneekään. Tarina sinänsä on hauska, sillä herra Fennillä oli mielessään hyvä tarkoitus. Ei ollut hänen syynsä, että ihmiset ahneuksissaan sekosivat (tästäkin) äkkirikastumisen mahdollisuudesta. Ehkäpä olisi kannattanut pitää aarteen arvo pienempänä, niin alkuperäinen ajatus perheiden luontoretkeilystä olisi toteutunut.

Loppupeleissä ihmishenkiä menetettiin, poliisivoimille ja etsintäryhmille koitui lisätöitä ja monet ihmiset menettivät työpaikkansa/hermonsa/terveytensä jne.

Täältä tullaan, epäonninen aarteenmetsästäjä!

Ei tämäkään homma sitten mennyt niinkuin Strömsössä. Ei lähellekään, mikäli niiltä lukuisilta aarteenetsijöiltä kysytään. (Siltä mahdolliselta löytäjältä ei kysytä…!)

HULLUIMMAT HUUTOKAUPAT

Tämä ajankohta vuodesta on kuulemma kirpputorikaupan kulta-aikaa. Se on ihan ymmärrettävää; ihmiset palaavat lomiltaan ja arki koittaa – tällä kertaa normiarki on tosin hyvin kaukainen ajatus. Joka tapauksessa; koulun- ja työnalkuun tarvitaan tarvikkeita ja vaatteita, toisaalta taas syksy halutaan aloittaa tyhjemmillä kaapeilla.

Akkaa ei tällä hetkellä kiinnosta ylitsepursuavat kaapit: pitää vaan tunkea tavaraa tiukempaan, hah hah! Kyllä kaikki kaappeihin mahtuu ja toivottavasti osa häviää ihan itsekseen!

Päätinkin tutkailla ihan mielenkiinnosta älyttömimpiä huutokauppatavaroita. Ja niitähän riittää: ihan liikaakin tavallisen pulliaisen ihmeteltäväksi asti:

Mitä maksetaan tällaisesta näkymästä?

Australialainen mies päätti huutokaupata Uuden-Seelannin eBayssa. Lähtöhinta oli yksi penni. Summa ehti kohota 3000 dollariin, kunnes Uuden-Seelannin pääministeri puuttui asiaan ja kaupanteko peruttiin. Äijällä ei riittänyt huumori tällaiseen kauppaamiseen… olisi vaan ottanut tämän huutokaupan markkinoinnin kannalta ja katsonut, miten paljon maasta tarjotaan! Siinä olisi sitten ollut hieno matkailuvaltti esittää koko maailmalle: “Kuinka paljon teidän maastanne tarjotaan, häh? Meidän maastamme ollaan valmiita tarjoamaan ihan-näin-älyttömän-paljon-massia!”

Edesmenneen Stephen Hawkingin pyörätuoli huutokaupattiin 296 750 punnalla. Tuotot ohjattiin Stephen Hawkingin säätiölle neurologiseen tutkimukseen. Hawking käytti tuolia vuosina 1960-1990, kunnes hän ei enää pystynyt ohjaamaan pyörätuolia käsillään ja malli piti vaihtaa uuteen. Tästä olisi kyllä jonkun pitänyt pulittaa vielä enemmän, kun tietää Hawkingin merkityksen tieteelle ja rahat menivät vielä hyvään tarkoitukseen. Hävetkää, varakkaat kitupiikit!

Stephen Hawking Kennedyn Space Centerissä uuden tuolinsa kera.
Titanicin 8-jäseninen bändi, Hartley ylimmällä rivillä keskimmäisenä.

Titanicin bändinjohtajan Wallace Hartleyn perikunta huutokauppasi artistin viulun. Hartleyn ruumis löytyi muiden menehtyneiden joukosta merestä kellumasta, löytöhetkellä hän edelleen puristi viuluaan rintakehäänsä vasten. Tämä mies oli ihan kuningas; kaikki kunnia hänelle! Bändi soitti Titanicin kannella loppuun asti ja kaikki 8 jäsentä menehtyivät haaksirikossa. Ainoastaan 3 ruumista lopulta löydettiin. Viulusta maksettiin 1,25 miljoonaa dollaria. Akka häpeää ihmiskunnan puolesta tällaista kaupantekoa. Ärgh.

Macallan Valerio Adami 1926 – viskipullosta tuli maailman kallein viskipullo, kun se huutokaupattiin 1,1 miljoonalla dollarilla. Syy huimaan hintaan on se, että tätä viskiä valmistettiin ainoastaan 24 pulloa, tietoa ei tosin ole säilyneiden pullojen määrästä. “Hmm, ostaisinko ison talon uima-altaineen ja laitureineen vai viskipullon? Noh, ostan sen viskin, että pääsen brassailemaan kavereille!!”

Brangelinan eli Brad Pittin ja Angelina Jolien väitettyä hengitysilmaa hillopurkissa kaupattiin yksityishenkilön toimesta. Lasipurkista maksettiin 444 dollaria. Akalla on kohta myynnissä samanlainen harvinaisuus: kissanpierua pullotettuna! Lähtöhinta huimat 2 euroa!! Tarjouksia alkaa sadella ihan kohta!

150 miljoonaa vuotta vanhan dinosauruksen luuranko myytiin 2,36 miljoonalla dollarilla (mahdollisesti allosaurus, mutta lajimääritys ei ole varma). Luuranko on harvinaisen kokonainen, sillä alkuperäisiä luita siinä on peräti 70%. Luuranko on melkein 3 metriä korkea ja 9 metriä pitkä. Mikäli luuranko päätyi yksityisomistukseen, hinnasta päätellen uudella omistajalla on tilaa laittaa se muuallekin kuin autotalliin. “Kato vaimo, mitä menin kännipäissäni ostamaan! Ihan pilkkahinnalla! Kyllä sille paikka löytyy, burp!”

Allosaurus museossa Bergamossa, pohjois-Italiassa.

Winston Churchillin tekohampaat myytiin 18 860 dollarilla. Alaleukaan kuuluvassa setissä on 6 hammasta eli kyseessä on osaproteesi. Akka suosittelee tällaisella hinnalla hankkimaan ihan omat uudet legot omaan käyttöön. Tai ylipäätään ihan mitä tahansa muuta!

Kuningatar Elisabetille kuulunut Rolls-Royce myytiin yli 800 000 punnalla. Vuoden 1953 Rolls-Royce Phantom IV State Landaulettea valmistettiin ainoastaan 18 kappaletta ja jokainen niistä on uniikki, sillä kaikki kappaleet valmistettiin yksilöllisiksi omistajan toiveiden mukaan. Tuliko kuningattarelle äkillinen rahapula vai miksi auto myytiin?? On arvioitu, että koko kuningasperheellä on käytössään noin 50 autoa ja useat niistä ovat harvinaisuuksia. Koko kokoelman arvo lienee noin 13,5 miljoonaa puntaa. Ei kannata käytettyjen autojen nettisivustoilta näitä googlailla… “Myydään vähän käytetty Datsun Sedan, (v. 1980), tai oikeastaan maksan, jos joku hakee pois!”

Tämä Phantom valmistettiin aikoinaan Irakiin.

Japanilainen erikoisuus eli musta vesimeloni myytiin 4053 dollarilla. Kyseessä on harvinaisuus, joka kasvaa ainoastaan Japanin Hokkaido-saarella. Kyllähän siitä väristä pitää maksaa; musta on aina tyylikäs! Ei tosin kannata tällaisesta mitään vodka- tai kossumelonia tehdä, siinä menee rahat kyllä ihan hukkaan. Että hankitaan sitten neljän tonnin meloni ja halvin vodka Tallinnasta = loistava kombo! Juu, ei ole!

Marilyn Monroen valkoinen mekko “Kesäleski”- elokuvasta myytiin 4,6 miljoonalla dollarilla. Tätä kuuluisaa mekkoa Marilyn yrittää hillitä seisoessaan metron ilmastointikanavan ritilän päällä; siinä ikonisesti onnistumatta. Kuva on piirtynyt jokaisen sen nähneen ihmisen mieleen ikiajoiksi. Toivottavasti tämä mekko pääsee esille johonkin museoon eikä jonkun yksityishenkilö-hihhulin hypisteltäväksi!

Legendoja – sekä mekko että sen kantaja.

Akkaa ei tämänkään jälkeen kiinnosta kaappien tyhjentäminen tai täyttäminen… Akka alkaa tarkkailla kissaa sillä silmällä, että saa sitä kissanpierua pullotettua. Rikasta ja loistavaa tulevaisuutta odotellessa!

Tästä sitä hurmaavaa tuoksua sitten löytyy!