MURHATALO MYYTÄVÄNÄ

Fall River, Massachusetts, USA. Täältä Akka löysi vihdoinkin harkinnan arvoisen kummitustalon (viitaten juttuun “Muutto kummitustaloon? Kyllä kiitos! Toukokuu 2020).

MUUTTO KUMMITUSTALOON? KYLLÄ, KIITOS! – Akalla on asiaa

Kyseessä on Bed&Breakfast-motelli, hinta vaivaiset 2 miljoonaa dollaria. Talo on rakennettu vuonna 1845 ja sen omisti aikoinaan Lizzie Bordenin perhe. Jep, Lizzie; se kuuluisa kirvesmurhaaja!

230 2nd Street, Fall River, Massachusetts.

Tapauksesta on kulunut jo niin paljon aikaa, että on parempi kertailla jutun yksityiskohtia:

Vuonna 1892 talossa murhattiin Andrew (70) ja Abby Borden (64). Kyseessä olivat Lizzie Bordenin (32) ja hänen sisarensa Emman (42) isä ja äitipuoli. Uhrit saivat lukuisia kirveeniskuja, Abby murhattiin ensin yläkerrassa 19 kirveeniskulla niskan ja pään alueelle. Veren hyytymisjäljistä pääteltiin, että jopa 90 minuuttia myöhemmin murhattiin alakerran sohvalla nukkuva Andrew. Hänen osakseen koitui 11 iskua kasvoihin.

Andrew Borden, 70 vuotta ja Abby Borden, 64 vuotta.


Talon 3 ovea olivat lukittuina, talossa olivat paikalla ainoastaan sisäkkö Bridget Sullivan omassa huoneessaan sekä Lizzie. Emma, vanhempi sisar, oli tuolloin toisella puolen kaupunkia. Perheen setä John Morse oli myöskin lähtenyt aamulla kaupungille, hän oli viettänyt yön nukkuen talon vierashuoneessa.

Lizzie Borden, 32 vuotta.

Lizzie joutui nopeasti syytetyksi, mutta oikeudenkäynnissä hänet vapautettiin syytteistä. Yleisön mielipide kuitenkin oli, että Lizzie päästettiin kuin koira veräjästä. Lizzien syyllisyyttä puoltaakin moni seikka:

1.Andrew Borden oli menestynyt, mutta pihi liikemies. Hänen omaisuutensa kuoleman jälkeen oli n. 350 000 dollaria, nykyrahassa noin 10 miljoonaa. Omaisuudesta huolimatta hänen tyttärensä elivät vaatimatonta elämää isänsä talossa. Kummatkin sisaret olivat naimattomia eikä suhde äitipuoleen ollut hyvä.
2. Tyttärien mitta täyttyi, kun Andrew lahjoitti erään omistamansa talon vaimonsa sisarelle. Tyttäristä varmaan tuntui, että tuleva perintö alkoi lipsua heiltä sivu suun; olihan isälläkin ajan mittapuun mukaan jo ikää.
3. Abby murhattiin ensin yläkerran huoneeseen. Mikäli Andrew olisi murhattu ensin, olisi koko perintö siirtynyt Abbyn suvulle. Tästä syystä varmaankin murhien välissä oli niin suuri aikahaarukka: tällöin pystyttiin näyttämään toteen, että Abby kuoli ensin ja tyttäret saivat perintönsä.
4. Päivää ennen kirvesmurhia Lizzie oli yrittänyt ostaa apteekista sinihappoa eli vetysyanidia puhdistaakseen nahkavaatteita. Apteekkari kieltäytyi, sillä kyseessä oli reseptilääke eikä sillä ollut tarkoitus puhdistaa mitään.
5. Mitään todisteita taloon murtautumisesta ei ollut. Etuovi oli kolmessa lukossa ja muutkin ovet lukittuina. Käytyään pikaisesti asioilla aamupäivällä Andrew ei kotiin palatessaan päässyt etuovesta sisään, vaan sisäkön piti avata hänelle sivuovi. Pohdittiin myös, että missä ulkopuolinen tunkeutuja olisi piilotellut murhien välisen ajan ja miksi ylipäätään hän olisi niin tehnytkään. Lisäksi lukuisat kirveeniskut kertoivat silmittömästä raivosta, kun tappamiseen olisi riittänyt 1-2 iskua. Huomioitavaa on myös, että vaimo Abby sai enemmän iskuja kuin ei-pidetty liikemies Andrew.
6. Talon kellarista löydettiin murhiin sopiva ase: pienehkö kirves. Sen varsi oli katkaistu hiljattain ja sen terä oli tungettu tuhka-astiaan. Verijälkiä ei aseessa ollut enää löydettävissä. Mitään sormenjälkiä ei tuohon aikaan myöskään aktiivisesti tutkittu.
7. Murhien aikaan sisäkkö oli ollut pesemässä ikkunoita ja vetäytynyt sitten levolle ullakkohuoneeseensa. Hän ei täten osannut sanoa, missä Lizzie oli ollut tai mitä hän oli tehnyt.
8. Lizzie löysi isänsä ruumiin olohuoneesta ja hälytti sisäkön yläkerrasta paikalle. Lizziellä olisi siis ollut aikaa siistiytyä omista verisistä vaatteistaan ennen mainittua “löytöä”.
9. Murhien jälkeen tyttäret jäivät taloon asumaan, vaikka mm. uhrien ruumiinavaukset suoritettiin talon RUOKAILUHUONEESSA. Järkevintä olisi ollut lähteä talosta muualle, mikäli ulkopuolinen murhaaja olisi vaikka tullut takaisin taloon! Tällaista pelkoa heillä ei tuntunut olevan.
10. Kuulusteluissa Lizzie antoi tekemisistään ristiriitaisia tietoja. Tämä saattoi tosin johtua siitä, että hänen rauhoittamisekseen hänelle annettiin ajan tavan mukaisesti suuria määriä morfiinia. Tuohon aikaan morfiini oli yleislääke mihin tahansa.
11. Hautajaisten jälkeen Lizzie poltti erään leninkinsä keittiön takassa väittäen, että mekossa oli kuivunutta maalia. Tämä seikka lopulta johti hänen pidättämiseensä. Myöhemmin vanhempi sisar Emma väitti, että hän oli kehottanut Lizzietä polttamaan pilaantuneen mekon.
12. Oikeudenkäynnin juryssa oli 12 miestä, jotka tekivät vapauttavan päätöksen 1,5, tunnissa. Tuohon aikaan olikin mahdotonta uskoa, että hyvän kasvatuksen saanut NAINEN olisi ollut kykenevä näin julmiin murhiin.
13. Vapauttavan tuomion jälkeen Lizzie ja Emma ostivat yhdessä perintörahoillaan hulppean talon kaupungin parhaalta alueelta ja elivät aiempaa ylellisempää elämää. Molemmat elivät koko elämänsä naimattomina omissa oloissaan. Onkin syytä epäillä, että sisaret olivat juonineet murhat keskenään perinnön saadakseen. Emma antoi myöhemmin lausunnon, että hän puolustaa sisarensa syyttömyyttä kuolemaansa asti, kuten tapahtuikin.

Tuohon aikaan uutislehdet kuvitettiin käsin piirtämällä. Kuvassa Lizzie Borden oikeudenkäynnissä.

Tapaukseen ei varmastikaan saada varmuutta enää koskaan, mutta tällaisten seikkojen perusteella kukin voi muodostaa oman mielipiteensä. Tapauksen oikeudenkäynnin paperit löytyvät sivustolta famous-trials.com. Mielenkiintoista luettavaa!

The Trial of Lizzie Borden: An Account (famous-trials.com)

Bordenien talostahan tässä piti olla puhe… Noh, siellä tietenkin kummittelee, onko se nyt mikään ihme. Talossa väitetään olevan kaikkien asianosaisten haamut, jopa sisäkön kissa palloilee paikalla. Lisäksi kaksi tunnistamatonta lapsiaavetta pelaavat marmorikuulilla.

Tervetuloa pelaamaan, lapset! Kunhan pelaatte nätisti!

Talossa on hienoa se, että se on kyseisen aikakauden asussaan, joten se on kuin ovi menneeseen maailmaan. Akka pistää Eurojackpottia vetämään ja megahermeettisen voiton osuessa kohdalle pistää ostopaperit vireille. Sille kissahaamulle ei ainakaan tarvitse ostaa kissanruokaa eikä se kaki pitkin nurkkia. Kelpaa Akalle mainiosti!

Kyllä tänne muutamia haamuja mahtuu… kamala tapetti täytyisi kyllä vaihtaa neutraalimpaan…!

ARKEOLOGISIA LÖYTÖJÄ ODOTELLESSA

Täällä yli puolimetristen kinosten keskellä -polkua lapioidessa- kevät hiipii jo sitä odottavan mieleen. Lumen alta on mukava tehdä löytöjä: katos perhana, tohon se haravakin aiemmin syksyllä jäi! Harmin paikka, ettei pihalta muita mukavia yllätyksiä löydy. Kenties hankien pidempään kestäessä narsissit alkavat kasvaa ja kasvavat puolitoistametrisiksi. Voi että, sitä tylsyyden ihmettä odotellessa…!

Toisen romu on toisen aarre, sanotaan; varsinkin monissa huutokauppa- ja antiikkiohjelmissa. Joku voi pitää tiettyä tavaraa pelkkänä romuna tajuamatta ollenkaan sen arvoa. Mistäpä sitä tavallinen pulliainen tajuaisikaan, että jokin metallinen ruostunut keppi onkin jonkun 1700-luvun laitteen osa ja sinällään historiallisesti arvokas tai että sillä olisi rahallista arvoa. Eihän niitä laitteita ole enää olemassakaan muissa paikoissa kuin museoissa.

Vanhaa s*ittiä… vai onko…??

Eteläisessä Englannissa Whiteparishin kylässä eräs nainen omisti 20 vuotta tietämättään tällaisen tunnistamattoman aarteen, joka huutokaupataan myöhemmin keväällä 2021. Kysessä on 63 cm korkea kivenjärkäle, joka aikoinaan löytyi naisen puutarhasta.

Roomalainen kivi, Daily Mail.


Tätä kiveä hän oli käyttänyt astinkivenä aina noustessaan hevosensa selkään. Kivi oli aina mutainen ja likainen, joten se ei herättänyt sen suurempaa huomiota. Sattumoisin hän sitten vihdoinkin oli havainnut kivessä kaiverruksia ja laakeriseppeleitä. Arkeologit totesivat, että kyseessä on roomalainen kivi, jossa lukee: “Ihmiset ja nuoret miehet kunnioittavat Demetriosta, joka on Metrodorosin poika, joka (taasen) on Leukiosin poika.” (Käännös on Akan tekemä, huono sellainen…)

On se nyt merkillistä, etteivät 20 vuoden aikana teksti ja seppeleet ole tulleet näkyviin sateiden mukana TAI ettei kiveä ole koskaan käännetty, mikäli teksti on ollut maata vasten. 20 vuotta, god damn!!

Akka alkaa heti keväällä kääntelemään kaikenlaisia kivenjärkäleitä ja tutkimaan niitä suurennuslasilla. Parempi olisi, että löytyisi jokin ennen tuntematon kivikaiverrus tai muutamia mukavia maalausjälkiä menneiltä ajoilta. Ihan kohtuullinen toive!

Kiveen palatakseni; arkeologien arvion mukaan kivi on peräisin 100-200-luvuilta jaa. ja se on tehty Turkissa tai Kreikassa. On epäilty, että kivi on aikoinaan kulkeutunut aristokraattien matkamuistona Englantiin 1800-luvun puolella. Whiteparishin alueella on sijainnut muutamakin kartano, jotka on sittemmin purettu. Kivi on ehkä päätynyt kartanoiden purkujätekasoista kyseisen naisen puutarhaan.

Tähän väliin täytyy mainita, että kivi on veistetty MARMORISTA. Marmorista, god damn!! Eikä sitäkään ole aiemmin 20 vuoden aikana huomattu!

Mitäpä sillä nyt on väliä, tuumii ehkä joku. Onhan sillä väliä, kun kiven huutokauppa-arvoksi on määritelty yli 20 000 e. Joku innokas voi sen huutaa isommallakin summalla. Ihan mukava apuväline se kuitenkin on, kun nousee hevosen selkään… God damn tuollaistakin toimintaa historiallisten esineiden kanssa!

Suomessa tilanne on ihan päinvastainen: kaikki yli 100 vuotta vanhemmat esim. metallinetsijöiden löydöt kuuluvat lain mukaan automaattisesti valtiolle. Eli jonkin löydön tehdessään pitää ottaa yhteyttä asiantuntijoihin, jättää löytöpaikka kaivamatta samantien (ettei tuhoa löydön ympäristöä tai maakerroksia) ja istua vaan nätisti hiljaa ilman palkkiota. Onhan se ymmärrettävää, kun omaa kansallista historiaamme tässä suojellaan. Samalla herää kysymys, miksi muissa maissa ei toimita samalla tavalla?

Noh, me täällä pohjolassa tehdään muutenkin kaikki asiat ihan eri tavalla kuin muualla… jatkuvaa debattia voi kukin käydä siitä, onko se oikein tai järkevää.

Joka tapauksessa Akka kestää tämän yllättävän lumi-talvi-pakkas-kauden taas keskittymällä kevääseen. Akka tietää, että pihan perukoilla on tiiliskivikasa. Ne ovat, prkl soikoon, Napoleonin tiiliskiviä! Ja jo aiemmin löytynyt omituinen sileä käppyräkeppi on ihan selvästi muinaisen druidin taikasauva…!

Akan käppyräsauva. Hobittikokoa.

Berliinin Neues Museumissa sijaitsee yksi merkillinen esine: kultainen “taikurinhattu”. Tämä esine on eri lähteiden mukaan löytynyt joko Saksasta tai Sveitsistä ja se ajoittuu myöhemmälle pronssikaudelle eli 1200 eaa.-500 jaa. Tällaisia hattuja on Euroopasta löytynyt yhteensä neljä ja niiden on arvioitu olevan aurinkokultin pappien päähineitä.

Berliinin hatun kuvia.

Hatun koristeluja on tutkittu paljon ja on päätelty, että kuviot kertovat tuikitärkeitä kalenteritietoja. Koristelut ja kultainen hattu kertovat kuitenkin arvokkaasta asemasta.

“Kannanpa tässä tällaista puolen kilon kalenteria päässäni, oon tosi tärkee heppu” tuumi varmaankin tällaisen hatun omistaja.

Akan käppyräkeppi kuuluu selvästi tähän samaan sarjaan, nämä kaksi ovat ihan selvästi pari. Kyllä arvokkaalla pappismiehellä pitää olla hattu ja taikasauva! Akan kepistä “kultaukset” ovat tosin jo lähteneet, mutta eiköhän senkin asian voi korjata ihan helposti pienellä fiksauksella!

Ai miten se hattu päätyi Saksaan/Sveitsiin ja taikasauva Suomeen, jos ne ovat pari? Ei nyt puututa ihan pikkuasioihin, ettei aleta pilkkua viilaamaan…!

GOODBYE HELV…PERK…VUOSI 2020! MISS YOU…NEVER!

Mitä jäi käteen kuluneesta vuodesta? Vastaus: jos ei muuta, niin säkillinen vessapaperia! Akka päättikin huvikseen tutkailla kuluneen vuoden satoa; mitä lähimenneisyydestä on opittu (jos on?):

What A Lovely Year!

Yleissivistykseen tuli huomattavasti (jo unohtunutta) tietoa kevään etäkoulun myötä. Akkakin joutui mm. kahlaamaan uudestaan läpi maailmansodat, joiden yksityiskohdat olivatkin jo onnistuneesti painuneet unholaan.


-Sama seikka oli huomattavissa muissakin kouluaineissa, paitsi matikkaan Akka ei enää puutu. Se on Akalle kirottu aine, josta Akka saa punkkeja ja hyppykupan.


-Netistä löytyi huima määrä erilaisia DIY- askareita, joita voi kotioloissa tehdä. “Mitä kaikkea voit askarrella vessapaperihylsyistä”; katsojaluku on lähemmäs 10 miljoonaa tai jopa jo ylikin. Voi tätä ihmisen pientä elämää!

10 miljoonaa ihmistä näprää tällaisista vaikka mitä…

Ihmisten oikea luonto paljastui ennennäkemättömällä tavalla. Kusipäät erottuivat joukosta; olkoon kyse sitten kassajonoista, yleisestä käyttäytymisestä, bilettämisestä tai muutoin mielipiteistä, joista ilmenee välinpitämättömyys kanssaihmisiä kohtaan. Ärgh!


-Vuoden 2020 uusi sana “KANSANMASKI” pitäisi kieltää kokonaan. Mikä helvetti tämä termi on? Jos joku tunkee pärstänsä eteen käytetyt alkkarit jarrujälkineen, onko se kansanmaski? Viitataanko tällä hirvityksellä siis mihin tahansa naamalla olevaan rättiin? Hyi, mikä sana!

The Ultimate Mask…


Amerikkalaiset, voi hyvää päivää… asiassa kuin asiassa; eritoten presidentinvaaleissa. Yksi mainittava esimerkki Amerikasta: kasvomaski, jonka keskellä on reikä juomapilliä varten. Akka repii pelihousunsa tällaisista ideoista. Saa nähdä, kuinka presidentinvaihdos muuttaa asioita vai muuttaako mitenkään. Heihin verrattuna suomalaiset ovat kuitenkin (aiemmasta maininnasta huolimatta) valioliigaa…!


Vessapaperin hamstrauksesta päätellen koko maailman väestö suoltaa paskaa tonnitolkulla, yksittäinen ihminen nähtävästi paskoo norsunläjän verran päivässä. “Apua, vaarallinen pandemia hyökkää päälle! Suojaudun parhaani mukaan sillä, että tungen vessani täyteen paperirullia! Persukseni turvallisuus on uhattuna!

Yllätys yllätys; pyyhinkin tähän puuhun!


-Ainakin Akan taloudessa tiskirätin käyttöön ja yleiseen siivoukseen tarvitaan tiskirätin ajokortti. Tämä todistus on vaikeasti saatavissa, sitä varten täytyy käydä 5 vuotta Harvardia tms. arvostettua opinahjoa. Tämä on tullut havaittua kamalana jatkuvan puunaamisen ja puhdistamisen vuonna. Perheen onneksi Akka on käynyt kuuluisan Tiskirätti-yliopiston.


-Ihmiset voivat kuolla muihinkin sairauksiin kuin koronaan. Huu, järkyttävä havainto!! Akkakin jo luuli, että me ihmiset olemme kuolemattomia, kunnes tämä pirulainen korona ilmestyi!

No niin, vampyyri; enemmän turvaväliä! Litki vaikka marjamehua!


-Kesän suvantovaiheen jälkeen suomalaiset alkoivat kuulla asioita ihan päinvastaisina:Hallitus suosittaa, että opiskelijabileitä ei saa nyt järjestää.” Opiskelijat: Nyt me saadaan bilettää, jee! “ Hallitus suosittaa, että kansalaiset pysyvät joulun kotona omassa perhepiirissä.” Lopputulos: Lappi täyttyy ääriään myöten matkailijoista. Hyvä Suomi!


-Jatkuva kotona kökkiminen aiheutti/aiheuttaa merkillisiä reaktioita: ennen niin söpö ja ihana kissakin muuttui “voi-sitä-äitin-pikku-söpö-lössönlössön-karvavauvaa”-termistä muotoon: “voisitko-vittu-olla-joskus-naukumatta-jumalauta-riiviö.”


Maailmasta katosi erinäisiä lauseita, kuten: “taidanpa soittaa sille-ja-sille, jos se tulis käymään”, “taidanpa tästä lähteä sinne-ja-sinne”, “pitäis alkaa järjestämään niitä-ja-niitä juhlia”, “varaan liput siihen-ja-siihen konserttiin” jne. RIP kaikki tällaiset lauseet, jotka menehtyivät vuonna 2020.


-Tästä listauksesta puuttuvat vielä lukuisat salaliittoteoriat, jotka alkoivat velloa jo heti alkuvuodesta: “Virus on karannut Kiinan laboratorioista”, yhden mainitakseni. Älkää nyt unohtako taas alieneita: “Alienit ovat koodanneet tämän viruksen ihmisten dna:han, jotta he saavat asuttaa maapallon”, toisen mainitakseni. Yksi epäilys koskee rokotteita: “Meihin asennetaan gps-siru, jolla meitä seurataan hallituksen toimesta ympäri vuorokauden.” Että näin, hienoa!

Akan oma epäilys on, että puun alla asuvat menninkäiset ja puiden latvoissa asustavat keijukaiset ovat kaiken takana. Niilläkin on oma tavoitteensa: ne haluavat meidän kaikkien vessapaperit ja ruokavarastot!!

Akka ei lisää listaan mitään muuta, vaikka aiheita olisi tietenkin enemmänkin. Jospa vain mennään uljaana kevättä kohti ja jaksetaan vielä vähän aikaa.

Vuodella 2021 on helvetinmoiset paineet onnistua; mutta lähtökohta on tosin hyvin matalalla… tästä ei paljon alemmalle tasolle enää pääse. Nyt on kyllä parempi pitää suunsa kiinni, tai vuodelle 2021 tuleekin sitten jokin maailmanlaajuinen zombiarmeijan hyökkäys…

Akka ei sanonut mitään; ei yhtään mitään, mistään asiasta!! Kuulitteko, zombit!

TONTUN UUDEN VUODEN TERVEISET… JOSTAIN HEVONKUUSESTA

Tontulla on asiaa, viimeisen kerran:

“Heiii, Akka! Kiva nähdä näin vuoden viimeisinä päivinä! Juhuu, vuosi 2000 alkaa pian!”

Akka: “Joo, niin on kiva nähdä; varsinkin kun ette enää hengailleet täällä! Missä te nyt sitten olette, pääsittekö Amerikkaan asti?”

Tonttu: “No WTF, ei tietenkään päästy! Mene ite tämännäköisenä lentokentälle ja yritä todistaa, ettei meillä ole koronaa! Siinä käy huonosti, voin kertoa… Sieltä tuli kaikenlaista vartijaa paikalle ja meidät pakotettiin ulos ihan uhkailemalla. Yksi vartijamies sai jonkun kohtauksen; taisi laskea alleen. Aika moni otti videokuvaakin. Me paettiin paikalta hyvin nopeasti.”

Akka: “Niin, taidatte olla vähän sellaisia erinäköisiä kuin me ihmiset…”

Tonttu: “Hirveetä rasismia, sanon minä! Ihan viattomasti tallustellaan lentokentälle suurten haaveiden kera; ja tällaiset järkäleet keskeyttää meidän unelmien toteuttamisen.”

Akka: “Eihän se nyt rasismia ole, me ihmiset ei olla totuttu näkemään smurffeja tai tonttuja normaalisti! Te siis oikeasti kuvittelitte, että voitte tallustella lentokentälle muina miehinä?”

Smurffiina: “Joo, kyllä se kävi mielessä. Mutta kun niitä smurffielokuvia on tehty; niin aateltiin, että se on ihan ok!”

Akka: “Ne on animaatioita, se on eri asia… Mutta asiasta toiseen: missä te nyt sitten olette, kun ette Amerikkaan asti päässeet? Tossa kuvassa teillä lukee, että vuosi on 2000!”

Smurffiina: “Me ollaan täällä Smurffikylässä; täällä meillä kaikki on ihan ok. Ihan sama mikä vuosi on kyseessä.”

Tonttu: “Paitsi se ihme tyyppi, mikä hiippailee täällä koko ajan. Sellanen koukkunenä, oon pari kaljaa ottanu sen terassilla ja se on kuitenkin ihan ok.”

Smurffiina: “MITÄ?”

Akka samaan aikaan: “MITÄ?”

Tonttu: “Joo, ihan reilu kaveri se on. Heitettiin tikkaa ja grillattiin makkaraa. Annettiin sen kissallekin vähän maistiaisia. Hyvin se söi niitä. Sovittiin, että mennään kalastamaan jonain päivänä.”

Akka ja Smurffiina samaan aikaan: “SIIS MITÄ sä oot sopinut Gargamelin kanssa?”

Tonttu: “Että mennään kalastamaan. Sillä on tylsää, se vaan hyökkäilee tänne kylään ihan huvikseen. Me aletaan yhdessä suunnittelemaan jotain kivaa kalastusproggista. Se on ihan ok- jätkä.”

Akka: “Ymmärrätkö nyt, kenestä puhut? Se on yrittänyt saalistaa smurffeja koko ajan!”

Smurffiina: “Niin, se otti minutkin vangiksi useaan otteeseen, kuten ehkä olet nähnyt!”

Tonttu: “Joo, oon kuullut. Sillä oli tylsää; se kehitti oman juttunsa, joka oli ihan perseestä. Nyt se sai kaverin, ei sen enää tarvi kehitellä mitään sellaista scheissea. Mä lähen kalastamaan huomenna, joten oon pitkään poissa. Ehkä pari päivää tai viikon, sillä on kalastusmaja tuolla niemennokassa.”

Akka ja Smurffiina katsovat toisiinsa, kun tonttu poistuu.

Akka: “Piirakat, pikkutarjoilut, perunasalaatti?”

Smurffiina: “Done.”

Akka: “Skumppaa? Olutta? Viiniä?”

Smurffiina: “Laatikoittain, kaikkea.”

Akka tilaa taksin smurffikylään seuraavalle päivälle.

Akka: “Ehkä tästä tulee paras uusivuosi ikinä… SMURFFIKYLÄSSÄ, ILMAN KORONAA!”

“Uups, sori mutsi, tää meni ihan vahingossa, he he :)”
Oikein hyvää tulevaa parempaa vuotta äiskälle! Tästä mennään kevääseen faijan jälkeen, katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan. Ehkä jopa nähtäisiin pitkästä aikaa ilman koronatestissä käymistä. Kaikkea hyvää muillekin ihmisille tulevalle vuodelle. Lisää samanlaista paskahuumoria faijan kunniaksi on luvassa, jatkan isäni perintöä huumorin suhteen.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 24. päivä:

“Hei kaikki ihanat ihmiset, oliot ja olennot! Minä ja tuleva vaimoni olemme ylpeitä saadessamme tiedottaa, että hyväntekeväisyysjärjestömme (massintekosysteemimme) nimi on: MAAILMAN KAIKKIEN ERISKUMMALLISTEN OLENTOJEN JA OLIOIDEN HÄTÄAPUTARVIKEKONEISTO! Eli lyhyesti vain MKEOJOHATK! Se on helppo muistaa ja painuu nopeasti kaikkien mieleen.”

Smurffiina: “Olen niin ylpeä sinusta, Mr. Big!”

Tonttu: “Mun nimi on John, etkö muista, kun kerroin?”

Smurffiina: “Joo, tietenkin, totuin vaan sanomaan sua Mr. Bigiksi.”

Tonttu: “Luonnollisesti, luonnollisesti…!”

Sex And the City, Carrie + Mr. Big/John.

Akka seuraa sivummalla ja melkein oksentaa.

Akka: “Hei, c’mon! Nyt on jouluaatto. Teidän piti muuttaa sinne Amerikkaan teeskentelemään Harrya ja Meghania.. Mitäs sille tapahtui?”

Tonttu: “Me lähdetään huomenna. Me herkistellään vielä tässä kuusen alla.”

Smurffiina: “Niin, sitten mulle jää lämpimät muistot tästä paikasta. Se joulurusetti kuuluu tähän juttuun.”

Tonttu: “Todellakin kuuluu, sen lahjan voi avata aina uudestaan ja uudestaan! Monta kertaa päivässä.”

Akka: “Jep, ymmärrän…”

Akka poistuu ja sulkee oven perässään:

“Jos ne on huomenna poissa, niin todellakin tästä tulee PARAS JOULU IKINÄ…!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 23. päivä:

“Eikö ole kiva, että nyt ollaan kaikki täällä teidän luona yhdessä? Minä ja Smurffiina ollaan ihan liekeissä!”

Akka: “Jep, tosi kiva nähdä. Mitenkäs te sovitte yhteen; kun toinen on smurffi ja toinen on tonttu? Kun en sen paremmin tiedä tällaisista asioista…

Tonttu: “Ei mitään ongelmaa! Me ollaan kuvitteellisia olentoja molemmat, siinä se!”

Smurffiina: “Niin just, se on se pointti! Meillä on ihan samat vapaudet ja mahdollisuudet kuin teillä ihmisillä!”

Akka: “En mä mitään väittänytkään, kunhan kysyin; kun en tiedä…”

Tonttu: “Nimenomaan, kun ei tiedetä! Me perustetaan uus järjestö edustamaan meitä kuvitteellisia olentoja.”

Smurffiina: “Meistä tulee uusi Harry ja Meghan. Me muutetaan Amerikkaan. Me edustetaan niidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjä ja VAIKUTETAAN TOSI TOSI TOSI PALJON ASIOIHIN.”

Tonttu: “Ihan hirveän monilla tavoilla! Kerätään massia siinä sivussa, samaan aikaan!”

Smurffiina: “Tonttu, voisitko laittaa ne joulukoristeet päällesi taas; niinkuin sulla oli siinä kuusen alla otetussa kuvassa?”

Tonttu: “Ilman muuta voin…!”

Akka: “Olen tosi vaikuttunut asioista… Ja hyvistä tarkoituksista. Ja poistun… nyt… heti… takavasemmalle…”

Akka poistuu takavasemmalle.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 22. päivä:

“Moi Akka! Oon vieläkin täällä Smurffiinan luona, sutinaa ja juhlantuntua on ilmassa! Me aloitetaan täällä kinkunvalmistelut!”

Possu: “MITÄ??”

Tonttu: “Älä huoli Juuso, se oli vitsi!”

Possu: “Oon Repa, senkin vanha urpo!”

Tonttu: “Ihan sama, hyvin pyyhkii joka tapauksessa!”

Smurffiina: “Kerro nyt Akalle, että me tullaan niille huomenna.”

Tonttu: “Joo, kerron, rakkaani! Akka, me tullaan teille huomenna!”

Akka: “Ketkä “te kaikki” tulette huomenna?”

Tonttu: “Minä ja Smurffiina tullaan, Juuso ei tuu. Se menee takaisin kotisikalaan.”

Possu: “Oon Repa, ja meen vi**u ihan omaan kotiin enkä mihinkään sikalaan. Morjens vaan, nähdään taas. Tai sit ei nähdä… sovitaan vaikka niin, että meidän SIKALASSA ei kännykät toimi!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 21. päivä:

“Moi Akka, me ollaan täällä Smurffiinan sienikämpillä! Kaikki on tositositosi hienosti!”

Akka: “Kiva kuulla, teillä on vissiin paljon yhteistä puhuttavaa?”

Tonttu: “Joo, niin on, me ollaan ihan samalla aallonpituudella! Smurffiina on ihan täydellinen, sillä ei ole edes partaa!”

Smurffiina: “Sulla on ihana parta, sitä on kiva pörröttää oikein kunnolla… pörrr!!”

Akka: “Voi elämän kevät… treffit sitten nähtävästi jatkuu vielä?”

Tonttu: “Joo, en ehdi nyt enempää, meillä on tässä kaikkea kivaa meneillään. Nähdään taas!”

Akka sulkee puhelimen ja huokaa itsekseen: “Thank god, thank god… Joulussa on sittenkin jotain taikaa!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 20. päivä:

“Ei jumalauta, ei jumalauta, kun voisi edes vaihtaa vaatteet treffeille!!”

Akka: “Ole nyt paikallas, ei niillä vaatteilla ole väliä!”

Tonttu: “Onks toi partahomma nyt hyvä? Mä oon niin hermostunut!!”

Akka: “Älä nyt turhaan huolestu, sehän näki susta jo ihan rehellisen kuvan. Ei Smurffiina itsekään vaihda mitään vaatteita koskaan.”

Tonttu: “Niin mut toi parta, onko se nyt hyvä?”

Akka: “On se, näytät ihan Marco Hietalalta.”

Tonttu: “Thank god, thank god… Oon ihan Marco Hietala tänään; sekä fyysisesti että henkisesti.”

Akka: “Näin on.”

Tonttu: “Wish me luck!”

Akka: “Yeah… todellakin! Toivon, että saan edes pari tuntia vapaata teikäläisestä…!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 19. päivä:

“Hankin sitten ihan yksin jotain joulueinestä. Totally alone. Oon aina yksin.”

Minitonttu: “Ai ihan yksin? Tulin tuomaan noita sulle.”

Tonttu: “Ole nyt sinäkin joskus hiljaa!”

Minitonttu: “Kiitti, hyvää joulua sullekin, lähenkin tästä menemään.”

Minitonttu poistuu, Akka saapuu.

Akka: “Mikä meininki? Kuka lähti just? Oliko sulla treffit?”

Tonttu: “No ei ollut! Vanha kaveri se vaan oli, Petteri.”

Eteisestä kuuluu: “Mun nimi on Jarkko!”

Akka: “Ootko nyt kattonu puhelinta, jos olis vastauksia Tontterissa?”

Tonttu: “En ole katsonut. Pistin kiinni koko paskapuhelimen.”

Akka: “Avaa se, senkin hölmö!!”

Tonttu avaa puhelimen:

Smurffiinan viesti:

“Hello, handsome! Kuulostat rehelliseltä ja luotettavalta tontulta! Olen NIIIN kyllästynyt kaikkiin smurffeihin! Ainoana naisena smurffikylässä eläminen on tosi haasteellista… Nähdäänkö huomenna, odotan NIIIN vastaustasi!”

Tonttu pyörtyy.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 18. päivä:

“Voi prkl, pomo vakoilee! Nyt pitää näyttää siltä, että teen hirveesti hommia!”

Akka: “Mitä hommia aiot tehdä?”

Tonttu: “Ihan sama, mä näprään tässä mukamas jotakin ja liikehdin edestakaisin!”

Akka: “Eikö vielä ole tullu vastauksia Tontteriin?”

Tonttu: “Ei ole. Yritä sinäkin näyttää siltä, että ollaan puuhakkaita! Hae vaikka jostain lahjapaperia ja paketoi mukamas jotakin!”

Akka: “Älä nyt hössötä siinä! Nyt otetaan kunnon kuva ja laitat sellaisen oikean kuvan sinne Tontteriin.”

Tonttu: “Okei okei, älä painosta, Akka!”

Akka: “Älä itse vedä vatsaa sisään.”

Tontun profiilikuva nro 3.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 17. päivä:

“Mä lähen täältä ihan just. Lähen vaikka Alpeille hiihtämään.”

Akka: “Ei ole tullu vastauksia Tontterista, vai?”

Tonttu: “Ei ole.”

Akka: “Otetaan uusi kuva, sellainen; ettet yritä esittää mitään!”

Tonttu: “Mahkut vähenee just, jos niin tehdään!”

Akka: “Kokeillaan nyt edes, jos sitten nappais paremmin.”

Tonttu: “No joo, sama se kai sitten on. Oota, menen tähän laivan viereen. Sit näyttää siltä, että mulla on hirveesti massia!! Oon mukamas just tulossa jostain venemessuilta!”

Akka huokaa.

Tontun profiilikuva nro 2.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 16. päivä:

“Köyhä meininki ja kauhee ilma. Nyt masentaa kyllä tosissaan…”

Akka: “Ohhoh. Mikäs nyt noin vetää mielen matalaksi?”

Tonttu: “Mun on kyllä pakko laittaa viestiä Tontteriin…”

Akka: “Tontteriin? Mikä se on?”

Tonttu: “Se on niinku meiän oma Tinder. Mä laitankin hyvän viestin just nyt!”

Akka: “No, kai sun pitää kertoa jotain itsestäs. Mä voin ottaa susta hyvän kuvan sinne.”

Tonttu: “Yksinäinen, pinkki, parrakas mieshenkilö… eikun kuvitteellinen olento… etsii samanhenkistä ihm… olentoa. En ole paha enkä vaarallinen. Teen töitä kerran vuodessa, mutta en silti ole mikään luuseri. Arvostan kumppanissa samoja ominaisuuksia. Paitsi partaa.”

Akka: “Kuulostaa ihan hyvältä. Sekö nyt sitten laitetaan?”

Tonttu: “Se me laitetaan nyt menemään! Ota hyvä kuva!!”

Akka: “Sellainen todenmukainen kuva olis kai tarkoitus laittaa… ettei tule väärinkäsityksiä?”

Tonttu: “Sitähän tässä just tehdään!”

Tontun profiilikuva nro 1.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 15. päivä:

“Mä oon joulun paras lahja ihan kenelle vaan! Anybody, naiset varsinkin??”

Akka: “Mitä hittoa sä teet siellä kuusen alla?”

Tonttu: “Esittelen parhaita puoliani. Kato näitä muotoja!”

Akka: “Mitä muotoja?”

Tonttu: “Kato, miten virtaviivainen mä oon!”

Akka: “Joo, todellakin. Voisit käyttää sitä hyväkses, kiihtyä nollasta sataan sekunneissa ja kiitää tiehes täältä.”

Tonttu: “En mä voi, mulla on täällä tärkeä missio! Siks mä oon täällä!”

Akka: “Mikä missio?? Joku joulupukin asettama tehtävä, vai?”

Tonttu: “Eiii… mulle pitää saada puoliso!”

Akka: “Voi helvetti… kaks teitä samanlaista hiihtäjää on liikaa…”

Tonttu: “Päinvastoin, päinvastoin! Yhdessä ollaan enemmän, etkö oo kuullu sellaista sanontaa?”

Akka: “Olen kuullut. Sun tapauksessa se menee näin: yhdessä olette LIIKAA!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 14. päivä:

“Nyt mä alan kuntoileen. Ihan just tällä sekunnilla.”

Ankat: “Et sä mitään aloita.”

Tonttu: “Joo joo, ihan justiinsa aloitan! Tai sit ens viikolla, tai sit heti uudenvuoden jälkeen.”

Ankat: “Senkun näkisi.”

Tonttu: “Kiitti vaan kannustuksesta, typerät ankat!”

Ankat: “Ole hyvä.”

Tonttu: “Eiks teidän ankkojen pitäny lähtee jo himaan!!”

Akka saapuu.

Akka: “Mitäs noi ankat tekee vielä täällä?”

Tonttu: “Heitä ne pihalle ja heti! Soittavat suutansa, stana!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 13. päivä:

“Nyt en kestä enää, nää pikkujoulut menee ihan överiksi… Mistä helvetistä nää tyypit on tullu??”

Akka: “Jostain sä niitä eilen haalit. Veditte tiputanssia ja letkajenkkaa ihan kympillä.”

Tonttu: “Ei varmasti vedetty! En usko!”

Akka: “Pyysit mua kuvaamaan useita videoita. Halusit välttämättä laittaa ne nettiin. En laittanu, oli niin kauheeta katsottavaa.”

Tonttu: “Ei helv…!! Et varmasti laitakaan, ethän!! Mulla menee ihan maine, jos laitat!”

Akka: “Hinnasta voidaan neuvotella, häh hää!”

Tonttu: “Mitä sä tarkoitat?? Mitä sä haluat?”

Akka: “Lopeta olemasta tollanen paskiainen.”

Tonttu: “Onnistuuko mikään muu vaihtoehto?”

Akka huokaa ja poistuu.

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 12. päivä:

“Oota, otan vähän hiukkopallaa näisshä pikkujouluissa… Tosi hyvii juustonakssuja!”

Akka: “Sulla on sitten 2-päiväiset pikkujoulut?”

Tonttu: “Hienosti on purrtavaa ollu tarrjolla, ihan kiva juttu!”

Akka: “Sä syöt kissanmuroja.”

Tonttu: “Pukki järjjestää ainna hyvät pikkujjoulut!! Arrvoshtan! Kiitthi, pukki! Ihan hiennooshti tehty ku aattelee shitä viimeishtä vuoshineljännesshtä… Eiku, minähän tässhä kaikhen järrjesstin! Ihan itte!”

Akka: “Todellakin järjestit, joo. Oot varmaan ylpeä itsestäs.”

Tonttu: “Pallkannkorotush Tonthulle!”

Akka: “Anna mun kaikki kestää…!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 11. päivä:

“Pidän ihan itse pikkujoulut etänä, vaikka meillä tontuilla ei koronaa esiinnykään.”

Akka: “Kukaan ei sitten halunnut tulla sun pikkujouluihin?”

Tonttu: “Ei niin.”

Akka: “Miks toi pellavaöljypullo on tossa?”

Tonttu: “Erinomainen vuosikerta! Oon vetäny jo puolet, se on niin hyvää!”

Akka: “Se on PELLAVAÖLJYÄ, urpo!! Sitä käytetään maalaukseen ja sellaiseen!

Tonttu: “On kyllä pehmeä ja hedelmäinen. Kypsän sitruksinen, ehkä jopa omenainen tarkemmin ajatellen. Häivähdys mantelia.”

Akka: “Se on ÖLJYÄ!!”

Tonttu: “Sopii ruoan kuin ruoan kanssa, minun mielestäni. Mites meikäläisen pikkujoulumenu edistyy? Ei kai katkarapuleivissä ole liikaa majoneesia? Äläkä pihistele niissä katkaravuissa!”

Akka: “Haista nyt jo…!!!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 10. päivä:

“On aina kiva saada vanha naapuri kylään, tänään sellainen tapahtui pitkästä aikaa. Tässä on mun pitkäaikainen naapuri; herra Orava.”

Orava: “Mun nimi on Martti Järvinen. Oot sen kyllä monesti kuullut.”

Tonttu: “Kuten sanoin, herra Oravan kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. On ollut kaikin puolin puuhaa meillä molemmilla, mutta naapurisopu on ollut hyvä.”

Orava: “MARTTI JÄRVISEN eli minun kanssa ei olla nähty pitkään aikaan. Eikä olla oltu tekemisissä muutoin kuin ristiriitatilanteissa.”

Tonttu: “Mistä herra Orava puhuu, en ollenkaan tiedä…!”

Orava: “MARTTI JÄRVINEN eli minä puhun ihan työkaluvarkauksista meikäläisen pihalta; lisäksi käpy- ja pähkinävarastoissa on käyty. Valokuvatodisteet ja dna:t on tutkijoilla, oikeudessa nähdään ja syyttäjä ottaa piakkoin yhteyttä!”

Tonttu: “Miten mukavaa kuulla herra Oravan kuulumisia pitkästä aikaa! Kaikki on siis hyvin näin joulunkin lähestyessä!”

AKAN ANTIJOULUKALENTERI

Tontulla on asiaa, 9. päivä:

“Voitko pitää turvaväliä, mä oon rakentanut linnakkeen itselleni ja löysin miekankin teidän kirjahyllystä!”

Akka: “Sähän kerroit jo, että tontut ei saa koronaa. Mihin sä tarvit turvaväliä ja linnaketta; tai siis tota koria, jossa istut?”

Tonttu: “Pidä nyt sitä turvaväliä ihan kunnolla! Kaks metriä, tai viis! Vielä parempi, kun menet ihan kokonaan pois!”

Akka: “Eli eilinen ruoka ei sitten maistunut ja nyt kiukuttaa?”

Tonttu: “Ei maistunut. Mene laittamaan parempaa. Aluksi kreikkalainen salaatti ja sitten moussakaa.”

Akka: “Mielelläni, teidän korkeutenne!!”

Akka lähtee ulos kävelylle.