DINOSAURUKSIA, HYÖNTEISIÄ, TAIDETTA JA NATSEJA!

Akka ei edes muistanut passinsa vanhentumista tämän toukokuun aikana. Eipä silti, että sillä mitään tekisikään; muuta kuin henkilöllisyystodistuksena… Laivamatkalle tekisi kyllä mieli; mutta eipäs nyt hätiköidä tämänkään asian suhteen.

Tästä inhimillisestä unohduksesta kuitenkin juolahti mieleeni kaunis meripihkakoru, joka Tallinnasta joskus vuosia sitten tuli hankittua lahjaksi. Mitä ihmettä meripihka edes onkaan?

Meripihka on 20 – 100 miljoonaa vuotta vanhaa kivettynyttä havupuiden pihkaa. Siis todellakin dinosaurusten aikaista materiaalia! Kopaalia myydään usein meripihkana, sekin on toki pihkaa; mutta vain noin 10 000 vuotta vanhaa.

Hyönteinen meripihkassa/Wikimedia Commons.

Nykypäivän mittakaavassa tätä halvempaa materiaalia lienevät kaikki matkamuistoiksi myytävät korut ja koriste-esineet. Ne aidot meripihkat ovat kallista herkkua ja arvokasta tutkimusmateriaalia tutkijoille.

Baltian meripihkakoruja on löytynyt jopa 5000 vuoden takaa Egyptistä; meripihka on aina ollut arvokasta materiaalia kauppatavarana.

Legendaarisissa Jurassic Park -elokuvissa dinot saatiin heräämään henkiin hyttysen avulla. Öttiäinen oli jäänyt kiinni meripihkaan dinosauruksen verta imettyään ja tästä saatiin dinosauruksen dna:ta. Yeah, kaikki alle 5-vuotiaat uskovat tämän tosiseikan.

Tästä tehdään dinoja! Ei todellakaan tehdä… (Wikimedia Commons)

Tänä keväänä Australiasta tosin löytyi 40 miljoonaa vuotta vanha meripihkalöytö, tässä löydössä esiintyi kaksi parittelevaa hyönteistä. Jo nykyään kadonneita hyönteislajejakin on löydetty tallentuneina tähän merkilliseen materiaaliin.

Eräästä pihkapalasta löytyi mm. hämähäkin munia ja juuri kuoriutuneita hämppis-poikasia. Joistakin on löydetty esihistoriallisten piennisäkkäiden karvaa ja pienten dinosaurusten (teropodien) sulkamateriaalia. Nämä linnunlantioiset dinot todistettavasti lensivät ja olivat höyhenpeitteisiä. Yhdessä palasessa oli peräti 100 miljoonaa vuotta vanha punkki ja dinosauruksen höyhen! Punkki, perhana vieköön!!

Hyönteisiä meripihkan sisällä.

Eivätkö ne punkit voineet kuolla samaan aikaan dinojen kanssa 65 miljoonaa vuotta sitten, damn!!

Ainutlaatuisia näistä löydöistä tekee kuitenkin se, että pihka todellakin taltioi kyseisen hetken olosuhteet sellaisena kuin ne ovat; joistakin palasista on pystytty jopa määrittämään siitepölypitoisuuksia, ilmanlaatua ja kasvilajeja. Tämä alkaa kuulostamaan ihan oikealta Jurassic -hommalta!

Meripihkasta puhuttaessa pitää tietenkin mainita legendaarinen, kadonnut meripihkahuone (Amber Room):

Meripihkahuone rakennettiin Pietarin lähelle Katariinan palatsiin v. 1755. Huone lahjoitettiin Pietari Suurelle Preussin kuninkaan toimesta. Lahjoitukseen sisältyi seinäpaneeleja meripihkaisine ja lehtikultaisine koristeineen, seinäpaneeleissa oli jopa jalokiviä yms. On arvioitu, että nykyrahassa huoneen arvo olisi n. 300-400 miljoonaa dollaria.

Meripihkahuoneen kopio.

Ihan kiva pikku lahja, jos Akalta kysytään! Kelpaisi! Vaikka mökkikäyttöön!

Saksalaisten väitetään toisen maailmansodan aikana purkaneen meripihkahuoneen ja kuljettaneen paneelit (lähteestä riippuen) joko Saksaan, Venäjälle tai Puolaan.

Lopulta huoneen sijaintipaikka kuitenkin vain… katosi, kuten niin monet muutkin natsien aarrekätköt. Aarteenmetsästäjät ovat etsineet huonetta siitä lähtien huonolla menestyksellä.

Yksityiskohtia meripihkahuoneesta.

Osia meripihkahuoneesta tosin löydettiin Saksasta 2000-luvulla; mm. lipasto ja joitakin marmorimosaiikkeja. Nämä luovutettiin takaisin Pietariin. Vuonna 2003 valmistui meripihkahuoneen kopio Pietarin kaupungin 300-vuotisjuhliin. Kopiota valmistettiin 20 vuotta.

Vuonna 2016 mediaan tuli uutinen, että meripihkahuone olisi löydetty puolalaisesta, natsien hylätystä bunkkerista. Tai ainakin sieltä löydettiin salainen kammio… Tämän jälkeen mitään uutisointia aiheesta ei ole löytynyt.

Useita tutkimuksia ja dokumentteja on tehty natsien salaisten aarteiden metsästyksestä ilman tuloksia, mutta joskus löytyy positiivisiakin uutisia: useita mittaamattoman arvokkaita taidelöytöjä on tehty yksityishenkilöiden ullakoilta/varastoista,
jopa museoista ja kuolinvuoteiden tunnustuksien tai testamenttien perusteella löydettyinä.

Kuuluisaa saksalaisten kultajunaakin etsitään tiettävästi vieläkin, senkin piti oletettavasti löytyä vuonna 2015. Yeah, mitäköhän näille kaikille “löydöille” lopulta tapahtuu…!

Mm. Graalin maljaa, Liiton Arkkia, Nooan venettä, Kleopatran hautaa ja montaa muutakin arkeologisesti merkittävää esinettä ja kohdetta etsitään edelleen; onnea kaikille etsijöille!

Väitetty, mutta todistamaton veneen jäännös Ararat-vuorella. (Wikimedia Commons).

Toivottavasti jonakin päivänä kuulemme hyviä uutisia tällaisten etsintöjen tuloksina. Näitä tietoja Akka odottaa innolla.

Pikku vinkki: mikäli sitä Nooan laivaa ei ole löytynyt 5000 vuoteen; kannattaako enää odotella… puumateriaalilla on taipumus lahota otollisissa olosuhteissa. No, mistäpä sitä koskaan tietää!

UNELMAKAUPUNKI?

Walt Disney.

Harva meikäläinen tietää Ameriikan “unelmakaupungista”; Celebrationista. Kaupunki, paremminkin “yhteisö” perustettiin 1996. Vuonna 1995 kaikki halukkaat asunnonostajat jouduttiin arpomaan suuren suosion takia, vaikka asunnot eivät olleet valmiita.

Kaupunki on Disney-yhtiön perustama. 1960-luvulla Walt Disney haaveili rakentavansa Epcot-kaupungin 20 000 ihmiselle. Ihmiset voisivat asua lasikuvun sisällä turvassa saasteilta ja kaikelta pahuudelta.

Epcot Center toki rakennettiin 16 vuotta Walt Disneyn kuoleman jälkeen, mutta kyseessähän ei ollut asuttava kaupunki…

Epcot Center, Florida.

Celebration sijaitsee Floridassa lähellä Disney Worldia. Kaupungin ajatuksena oli “ihanneyhteisö” ja asukkaat joutuivat allekirjoittamaan sopimuksen, jossa määriteltiin sallittavat ja ei-sallittavat asiat.  Alkuperäisessä sopimuksessa kerrotaan mm. julkisivun puolelle näkyvien verhojen väri, sallitut ulkomaalaussävyt ja jouluvalojen väri. Disney-yhtiö määritteli myös tontille sopivat pensaat ja puut.

Celebration, Florida.
Sopiiko nämä valojen värit…? EI!!

Ymmärrän kyllä täysin Walt Disneyn perusajatuksen turvallisesta asumalähiöstä. Sillä rahamäärällä voi tällaisiakin suureellisia hankkeita saada aikaan (vaikka tämä tapahtuikin post mortem). En olisi kyllä ollut ensimmäisten joukossa muuttamassa Celebrationiin. Amerikkalainen “ihanne” ei sovi meikäläisen pirtaan.

Ihan väkisinkin piruilumielessä tuonne pitäisi tehdä pari graffitia tai muuta jäynää; mutta todennäköisesti alueelle syntyneet teinit ovat tällä hetkellä aivopestyjä tähän idylliin. Tekevät piruilujaan alueen ulkopuolella.

Pahin skenaario: teinit ovat niin aivopestyjä, etteivät kapinoi mitenkään/millään tavalla!

Nope, ei Celebrationissa, kiitos!

VANHAT MITTAYKSIKÖT

Mistä kummasta tuli mieleen tämä vanha mittayksikkö “tiu munia” eli 20 kpl kananmunia. Ristikonratkojille tämä on tuttu termi. Tarkemmin kun perehtyy vanhoihin mittoihin, niin jopas onkin hankalampi juttu.

Tiu munia onkin 20 munaa, ei tusina.

Suomessa on ollut käytössä ruotsalaisia mittoja ja venäläisiä mittoja, joita ei erkkikään voi ulkoa muistaa.

Ota näistä nyt selvää!!

Yksi kyynärä= 0,594 metriä. Yksi nelikko= 109,92 l. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Silmäänpistävin on yksi ruotsalainen tuoppi; 1,3 litraa. Venäläinen tuoppi oli melkein sama; 1,2 litraa. “En mä ottanu ku kaks stobee!” eli noin 2,5 litraa…

Menneisyyden kukkaro.

Nykypäivänä tarpeellinen tieto on yksi kiihtelys= 40 oravannahkaa tai yksi kerpo= 31 nahkiaista. Se yksi nahkiainen pitää niitä 30 muuta nahkiaista nipussa. Aargh!

“Oota mä katon, onks mun kerpossa enää mitään kun oon tarjonnu koko illan, kiihtelys on mennyttä jo!”

Meilläpäin käytetään mittayksikkönä naapurin Almaa. Tilavuuskoko “koripallo” on Alman liivit. Leveysmittana käytössä on “eijumalauta” eli Alman kalsarit narulla kuivumassa.

Tilavuusyksikkö Alman liivit= kaksi koripalloa.