SALALIITTOJA JA SALAMURHIA

Ah, tämän aurinkoisen (sateisen) ja paahtavan (kylmän) heinäkuun jälkeen onkin aivan paikallaan uppoutua ihan muihin aiheisiin, kuten tällä kertaa vaikkapa mieltä kutkuttaviin presidenttien salamurhiin!

Library of Congress.

Kuten useimmat tietänevät, presidentti Trumpin salamurhaa suunnitellut joukkio pidätettiin ennen suunnitelman toteutumista kesäkuun puolivälissä: ryhmän tarkoituksena oli nimenomaan surmata Trump tämän 80-vuotispäivänä 14.6.2026 ja hyökätä samalla Valkoiseen taloon. Suunnitelma kuitenkin epäonnistui tiedustelutietojen avulla, joten katsomme edelleenkin Yhdysvaltojen presidentin toilailuja lähes päivittäin.

https://yle.fi/a/74-20233775 Ylen juttu aiheesta kesäkuussa 2026

Tunnetuimmat presidenttien salamurhat tapahtuivat tietenkin vuosina 1865 ja 1963.

V. 1865 presidentti Abraham Lincoln (1809-1865) ammuttiin Ford-teatterissa Washingtonissa ja ampuja John Wilkes Booth (1838-1865) ammuttiin tulitaistelussa kuoliaaksi 10 päivää kestäneen ajojahdin jälkeen.

Library of Congress/1865.

Tästä salamurhasta on tietenkin kaikkien vuosikymmenien aikana muodostettu useita salaliittoteorioita, ja mm. tässä seuraavassa videossa epäillään Boothin kuuluneen Konfederaatin kannattajien perustamaan salaseuraan the Knights of the Golden Circle. Tähän seuraan olisi tiettävästi kuulunut myös lainsuojaton Jesse James sekä Klux Klux Klanin johtaja Albert Pike. Kerrassaan viihdyttävää salaliittomässäilyä 43 minuutin edestä! Video kuuluu geologi Scott Wolterin juontamaan tv-sarjaan America Unearthed.

Vuonna 1963 taasen murhattiin tietenkin presidentti John F. Kennedy (1917-1963) Dallasissa, Teksasissa.

Lienee sanomattakin selvää, että tähän tragediaan liittyy keskimäärin 6 443 289 eri salaliittoteoriaa (Akka repi luvun hatusta; numero on vain höpönlöpön -arvio).

Erään mainion salaliittoteorian esittää asianajaja/historioitsija Mark Shaw, jonka mukaan toimittaja Dorothy Kilgallenin (1913-1965), elokuvatähti Marilyn Monroen (1926-1962) sekä JFK:n ja Robert Kennedyn (1925-1968) murhat linkittyvät toisiinsa. Tämän herran kertomusta on hauska seurata, sillä ukko suoltaa faktaa kuin papupata kerrassaan!

Asiasta enemmän kiinnostuneille hänen yksi kirjansa ”The reporter who knew too much” löytyy Internet Archivesta (vaatii kirjautumisen):

https://archive.org/details/reporterwhoknewt0000shaw

Suomessa presidenttejä ei onneksi ole salaliittoiltu kuolemaan asti, mutta yksi ministeri joukosta kuitenkin löytyy: sisäasiainministeri Heikki Ritavuori (1880-1922) ammuttiin Helsingin Töölössä kotiovensa eteen 14.2.1922. Syyt ampumiseen olivat tietenkin poliittiset, kuinkas muuten…

Heikki Ritavuori.

https://yle.fi/a/3-12271173 Ylen juttu Ritavuoren surmasta.

Mutta, arvoisa herrasväki… kuka muistaa kaksi muuta salamurhattua Amerikan presidenttiä? Anybody? Heitä on siis kuitenkin yhteensä neljä.

Nyt seuraa juonipaljastuksia… kaksi muuta ovat arvoisat herrat James A. Garfield (1831-1881) sekä William McKinley (1843-1901).

Yhdysvaltain 20:s presidentti James A. Garfield lienee valtaosalta jääneen unohduksiin, sillä hänen presidenttikautensa kesti noin nelisen kuukautta v. 1881.

James A. Garfield.

Seuraavat kolme kuukautta hän makasi haavoittuneena sairaspedillään saatuaan 2.7.1881 kaksi ampumahaavaa Baltimore and Potomac -rautatieasemalla Washingtonissa.

Presidentti oli tuolloin aikeissa matkustaa junalla Williams Collegeen, Massachusettsiin kahden poikansa kanssa, sillä hän halusi esitellä pojilleen entisen opinahjonsa. Oih, miten ylevät pyrkimykset ja voih; nuo poikaparat!!

Tuolloisilla presidenteillä ei myöskään ollut palkattuja turvamiehiä seuranaan, joten presidenttiä jo pitkään stalkanneella ampujalla oli suora pääsy presidentin lähelle.

https://trumpwhitehouse.archives.gov/about-the-white-house/presidents/james-garfield

Akka on tyrmistynyt ajatuksesta, että White House on nykyään tätä muotoa.

Ampuja Charles J. Guiteau (1841-1882) toteutti tekonsa, sillä hän oli toistuvasti halunnut päästä suurlähettilääksi Eurooppaan, eritoten Ranskaan. Guiteauta on myös kuvailtu jo aikanaan mielenvikaiseksi ja sittemmin hänen on arvioitu olleen jopa skitsofreeninen tai psykopaatti. Joka tapauksessa hänet hirtettiin kesäkuussa 1882 ja hänen kerrotaan sanoneen ennen kuolemaansa: ”Minä vain ammuin presidenttiä, lääkärit lopulta tappoivat hänet.”

Tässä karmivassa lausahduksessa lienee totuuden siemen, sillä presidentti kuoli lopulta infektioihin ja komplikaatioihin 19.9.1881.

Toista, haimaan osunutta luotia yritettiin tuloksetta jäljittää jopa puhelimen keksijä Alexander Graham Bellin (1847-1922) kehittämällä metallinpaljastimella. Presidentti kuoli kuitenkin juurikin bakteeri-infektioihin, jotka aiheutuivat huonosta hygieniasta ja loppuvaiheessa hänellä on ollut keuhkokuume, verenmyrkytys ja tulehduksia mm. pernassa ja eturauhasessa.

Alexander Graham Bell.

Kuollessaan presidentin paino oli tippunut 95 kilogrammasta noin 58-59 kilogrammaan, sillä häntä hoidettiin myös peräruiskeilla ja nestemäisellä ruokavaliolla. On siis ihme, että tuohon aikaan presidentti eli ja koki edes sen kolmisen kuukautta tuskaa ja kärsimystä ampumahaavoista, jotka olisivat nykypäivänä olleet helposti hoidettavissa missä tahansa sairaalassa.

Ihan kauhea kohtalo, ei muuta voi sanoa. RIP presidentti James A. Garfield.

https://millercenter.org/president/garfield/death-of-the-president

Yhdysvaltain 25:s presidentti William McKinley oli surmaamisensa aikaan jo toisella presidenttikaudellaan. Näinä vuosina käytiin mm. Espanjan ja Yhdysvaltain välinen sota, jonka seurauksena USA sai haltuunsa Puerto Ricon, Filippiinit, Guamin sekä Havaijin saaret osaksi Yhdysvaltoja. Samaan aikaan Kiinassa käytiin verinen boksarikapina, jonka taltuttamiseen myös presidentti McKinley lähetti joukkoja.

William McKinley (Wikimedia Commons).

5.9.1901 presidentti seurueineen oli puhujatilaisuudessa Buffalossa, New Yorkissa, kun kättelyjonossa ollut työtön anarkisti Leon Czolgosz (1873-1901) ampui häntä kahdesti.

Aseen hän oli piilottanut käteensä nenäliinan suojaan ja oli vähällä, ettei hän ehtinyt ampua kolmatta kertaa, ennen kuin ympärillä olevat ihmiset taltuttivat hänet maan tasalle. Jopa ammuttu presidentti itse joutui pyytämään, ettei väkijoukko hakkaisi ampujaa kuoliaaksi, voi pyhät pieksut sentään…

Presidentti kiidätettiin sairaalaan, mutta hätäleikkauksesta huolimatta toista luotia ei löydetty. Ensimmäinen luoti oli ilmeisesti osunut takin nappiin tai metalliseen esineeseen puvuntaskussa ja kimmonnut siitä, mutta tämä toinen luoti lävisti presidentin suolia, munuaisen ja selän lihaksia.

Presidentti kursittiin kuitenkin sairaalassa kasaan luoteineen päivineen (!) ja joitakin päiviä näyttikin jopa siltä, että presidentti olisi toipumaan päin. Toisin kuitenkin kävi: luoti oli aiheuttanut kuolion ympärilleen ja McKinley menehtyi tulehduksiin ja verenmyrkytykseen 14.9.1901.

Uskomatonta kyllä, saksalainen Wilhelm Röntgen (1845-1923) oli keksinyt nimeään kantavan laitteen v. 1895 ja vastaanotti siitä Nobelin fysiikanpalkinnon v. 1901. McKinleyn lääkärit eivät kuitenkaan yrittäneet etsiä luotia tällä menetelmällä, sillä he epäilivät laitteen aiheuttavan haittavaikutuksia presidentille. Voi järjen vähyys sentään, arvoisat tohtorit…

RIP presidentti William McKinley.

Wilhelm Röntgen.

Presidentin ampuja tuomittiin nopeassa oikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitus tapahtui sähkötuolilla 29.10.1901. Tuolloin tämä 28-vuotias murhaaja ei osoittanut mitään katumusta teostaan; hän päinvastoin uskoi, että presidentti oli työtä tekevän kansan vihollinen ja hänet piti täten ampua.

Ruumiinavauksessa todettiin, että ampujalla oli mm. pehmeä sankkeri-sukupuolitauti (kivuliaita haavaumia) ja hänen arkkuunsa kaadettiin rikkihappoa ennen hänen hautaamistaan nimettömään hautaan vankilan pihamaalle.

https://mckinleymuseum.org

Presidenttien hautapaikat aikajärjestyksessä:

Abraham Lincoln: Oak Hill Cemetery, Springfield, Illinois

James A. Garfield: Lake View Cemetery, Cleveland, Ohio

William McKinley: McKinley National Memorial, Canton, Ohio

John F. Kennedy: Arlington National Cemetery, Arlington, Virginia

Useita Ameriikan presidenttejä on tietenkin yritetty salamurhata kautta aikojen. Lista on huimaavan pitkä ja siihen lukeutuvat mm. Ronald Reagan (1911-2004), jota ammuttiin 30.3.1981. Presidentti sai yhden osuman ammutuista kuudesta luodista, mutta palasi presidentillisiin tehtäviinsä onnistuneen leikkauksen jälkeen.

Korkeasta silinterihatustaan tunnettu Abraham Lincoln yritettiin surmata useita kertoja ja hänen hattunsa pelastikin hänen henkensä elokuussa 1864.

Tai no; ei nyt sentään pelastanut, mutta… tuntemattoman salamurhaajan luoti lävisti presidentin silinterin tämän ratsastaessa takaisin Valkoiseen taloon työhuoneena käyttämältään kiinteistöltään. Lincoln oli tunnetusti harvinaisen pitkä mies (peräti 193 cm) ja korkea silinteri on varmastikin ollut hyvä tähtäyskohde. Tuon aikaiset kiväärit eivät ole tunnettuja tarkkuudestaan, joten hattuosuma on ollut hyvin todennäköinen tapahtuma päähän tähdätessä.

Smithsonian. Tämä hattu on Ford-teatterin tapahtumasta peräisin.

https://www.si.edu/object/abraham-lincolns-top-hat%3Anmah_1199660

Näihin tapahtumiin voi tutustua mm. Wikipediassa, jossa aiheesta on kokonainen oma sivustonsa. Akka suosittelee aina muidenkin lähteiden käyttöä, mutta asiasta kiinnostunut pääsee tällä tavoin alkuun.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_United_States_presidential_assassination_attempts_and_plots#

Maailma on täynnä infoa, kunhan vain sähköverkot toimivat tulevien tai jatkuvien ukkosrintamien jäljiltä… sekin on varmasti jonkinlainen salaliitto: hallitukset säätelevät säätä ja aiheuttavat tuhoja ympäri maailmaa! Muahahhaa, tällaisiakin uskomuksia näihin mielenkiintoisiin salaliittoteorioihin kuuluu.

Pitäkää taas foliohatuistanne kiinni, oi arvoisat salaliittohihhulit! Suojatkaa myös kotieläimenne, sillä armeijahan kouluttaa delfiinejäkin tappajiksi ihan vain mielenhallinnalla, sehän on ihan yleistä tietoa… pitäisiköhän folioida ihan huonekasvitkin, etteivät mokomat vaan muutu lihansyöjäkasveiksi jollakin kummallisella energiansiirrolla? Tai ehkä ne on jo geneettisesti muunneltu muuttumaan sopivalla hetkellä? Hui kauhistus sentään…

Kaiken huipuksi: folionvalmistajat levittävät salaliittoteorioita saadakseen enemmän foliota myytyä!

Akka jää kieriskelemään foliorullassa tätä ultimate-salaliittoa pohtiessaan… uunikintaat käsissään ja huopasaapikkaat jalassa… kannattanee varmaan kieriskellä vielä kelmussakin varmuuden varalta. Ja vessapaperissa, joita voi kulua useita rullia! Vessapaperisalaliitto!

Parempi katsoa kuin katua, hah haa! Akka rests her case laughing. Akka pahoittelee, että suurin osa kuvista esittää vanhoja partaukkoja; sen siitä saa, kun kirjoittaa historiasta!

NYKYAIKAAN VAIKUTTANEITA TIEDENAISIA

Tiedenaisista ensimmäisenä tulee mieleen tietenkin Marie Curie. Ihan perustaviksen tiedot hänestä ovat valitettavan puutteelliset: ”Hömm, jonkun alkuaineen se löysi, voitti ainakin Nobelin. Sit se kuoli siihen radioaktiivisuuteen, kun siitä ei tiedetty mitään!”

Itse asiassa Marie Curie (s. 1867) miehensä Pierren kansssa löysi kaksi uutta alkuainetta; poloniumin ja radiumin. Nobelpalkintoja hän sai kaksi, toisen kemiasta ja toisen fysiikasta. Marie edisti myös lääketiedettä, hän mm. kehitti siirrettäviä röntgenlaitteita 1. maailmansodan sotilaiden hoitoon.

Itse muistelin jopa, että miehensä Pierrekin olisi kuollut radioaktiivisuuteen, mutta äijäparka joutuikin hevosvankkureiden yliajamaksi v. 1906.

Marie nimitettiin Sorbonnen yliopiston 1. naisprofessoriksi v. 1908. Marie kuoli aplastiseen anemiaan v. 1934, hänen tyttärensä Irene sai myöhemmin miehensä kanssa Nobelin palkinnon radioaktiivisuuden jatkotutkimuksista.

Curien perhepotretti.

Ihan normiperheeltä vaikuttaa: vedetään nyt sitten useampia Nobeleita, kun sille tielle ollaan lähdetty!

Toisena naisena mieleen tulee Florence Nightingale: sairaanhoidon merkittävä edistäjä 1800-luvulla. Jopa meikäläinen muisti, että Krimin sodassa hän edisti sotilaiden hyvinvointia monin tavoin.

Florence Nightingale.

Florence (s.1820) syntyi hyvätuloiseen perheeseen ja halusi opiskella matematiikkaa. Tätä ei perhe hyväksynyt, sitä ei pidetty sopivana naiselle. Päädyttyään hoitoalalle perhe vastusti tätäkin, sairaanhoitajia pidettiin ammattitaidottomina, karkeina ja juoppoina. Useiden sairaalaharjoittelujen jälkeen perhekin lopulta taipui ja Krimin sodan puhjettua v.1854 Florence lähti Turkkiin johtamaan sairaanhoitoryhmää. Täällä hän kehitti myös diagrammeja sotilaiden kuolleisuudesta eli kehitti täten tilastotiedettäkin.

Sodan jälkeen Florence vaikutti sairaanhoidon kehitykseen ja hoitotyön arvostukseen ympäri maailmaa kuolemaansa asti v. 1910. Florence ei mennyt koskaan naimisiin (Jumala ei halunnut hänen avioituvan) eli hän keskittyi perheen sijasta hoitotyöhön.

Ensimmäinen uraohjus? Lienee parempi määritellä, että hänellä todellakin oli hoitotyössä ”kutsumusammatti”.

Kolmas henkilö onkin perusmaatiaiselle tuntemattomampi tapaus: Ada Lovelace. AI KUKA?

Ada Lovelacea (s. 1815) kutsutaan merkittäväksi tietokoneohjelmoinnin kehittäjäksi. Ada (Lovelacen kreivitär) kehittyi taitavaksi matemaatikoksi ja hän mm. tutki lentävien laitteiden kehittämisen mahdollisuuksia. Hänen merkittävin työnsä oli kuitenkin kehittää konetta, joka laskisi, käsittelisi ja tallentaisi loputtomasti tehtäviä, eli puhutaan tietojenkäsittelytieteestä 1800-luvulla.

Augusta Ada King, Lovelacen kreivitär.

Ada julkaisi kattavan tutkimuksensa, joka perustui reikäkorttitekniikkaan (vanhin tunnettu tietojenkäsittelymetodi). Tähän tutkimukseen sisältyy sanoja kuten ”koodi-algoritmi-aliohjelma-iterointi”, joihin meikäläinen ei puutu sen enempää. Puhutaan kuitenkin maailman ensimmäisestä tietokoneohjelmoijasta eli hänen merkityksensä on ollut suuri nykypäivän tietojenkäsittelylle.

Ada sairasteli paljon koko elämänsä ajan ja kuoli kolmen lapsen jälkeen vain 36-vuotiaana kohtusyöpään v. 1852. Maailma taisi tässä tapauksessa menettää erittäin tärkeän tiedenaisen turhan aikaisin.

Näistä kolmesta naisesta on hankalaa tehdä vertailua:

kuka olisi nykynaisille merkittävin tieteen ja naisten tekemän tutkimustyön edistäjä?


Tässä muutamia havaintoja vertailukohdista näiden naisten osalta:

  • Marie Curie ei ollut varakas, toisin kuin kuin Florence ja Ada, joten Marie ja hänen perheensä joutuivat puurtamaan enemmän saadakseen edes koulutusta Marielle.
  • Florencella (lopulta) ja Adalla oli mahdollisuus perheidensä rahallisen tuen kautta opiskella ja matkustaa.
  • Toisaalta Ada oli jatkuvasti sairas, mutta onnistui jatkamaan tutkimuksiaan sairaudesta ja lapsista huolimatta varhaiseen kuolemaansa asti.
  • Florence kuoli naimattomana vasta 90-vuotiaana.
  • Marie joutui koko elämänsä puolustamaan itseään tieteentekijänä, koska hän oli nainen aviomiehensä ”assistenttina”.

Ei, ei, ei… tämä on mahdoton tehtävä ratkaista…!

Tässä kohtaa pitää varmaan todeta:

Kukaan ei istu koneella! Ikinä!

Ilman sairaanhoidon kehitystä osa meistä nykypäivän naisista ei olisi täällä ollenkaan… käyttämässä internetiä. Sairaanhoitoa kehitteli sekä Florence että Marie, tietotekniikkaa Ada…

Tämä kysymys on alunperinkin järjetön; kuka tällaisia kyselee? En minä ainakaan kysynyt mitään!! (terveenä, käyttämässä internetiä).